Kulttuuritähdet on ajankohtainen kulttuurikritiikin sivusto.

Näillä sivustoilla arvostellaan ja esitellään tarjontaa kulttuurin monilta eri aloilta sekä päivitetään myös päivittäin uusimmat uutiset kulttuurista.

Kulttuuritähdet-sivuston antamien tähtien avulla selvität nopeasti ja helposti mm. mikä taidenäyttely on nähtävä, mikä uutuuskirja luettava, mikä teatteriesitys on koettava ja mitä ensi-iltaan tulevia elokuvia ei kannata jättää katsomatta.

Kulttuuritähdet-sivustot tuottaa ja toimittaa:

Freelance-toimittaja-valokuvaaja ja Suomen Arvostelijain Liiton jäsen
Marko Kilpilampi

Uusimmat arvostelut (luettavissa sivun yläpalkin kautta klikkaamalla)

TEATTERI:
Maailmanlopun Revyy (Suomen Komediateatteri)

ELOKUVA:
A Prayer Before Dawn

ELOKUVA:
Olavi Virta

ELOKUVA:
Mamma Mia! Here we go again

TEATTERI:
Kaikki mieheni (Aleksanterin teatteri)

DVD-ELOKUVAT:
Rambage: Iso kohtaa isomman

DVD-ELOKUVAT:
Joulumaa

TEATTERI:
Sirkus Finlandia 2018

DVD-ELOKUVAT:
Varasto 2

ELOKUVA:
Johnny English iskee jälleen

ELOKUVA:
Nunna

DVD-ELOKUVAT:
BPM (beats per minute)

ELOKUVA:
Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

MUSIIKKI:
Ladysmith Black Mambazo (Helsingin juhlaviikot / Huvila-teltta)

TEATTERI:
Yksi lensi yli käenpesän (Ryhmäteatteri)

ELOKUVA:
Mission: Impossible - Fallout (3D)

DVD-ELOKUVAT:
The Post

DVD-ELOKUVAT:
Downsizing

TEATTERI:
Tuhansien ämpäreiden maa (Uusi Iloinen Teatteri)

DVD-ELOKUVAT:
Lady Macbeth

DVD-ELOKUVAT:
Viulisti

DVD-ELOKUVAT:
Kaikki oikein

DVD-ELOKUVAT:
Miami

Yhteystiedot

Lehdistötiedotteet ja kutsut pyydetään
lähettämään sähköpostitse:

kulttuuritahdet@gmail.com

Muu materiaali ja arvostelukappaleet pyydetään lähettämään perinteisesti postitse osoitteeseen:

Kulttuuritähdet
Marko Kilpilampi
Arkadiankatu 8 C 19
00100 Helsinki

Kulttuuritähdet-sivusto ei vastaa tilaamatta lähetetyistä arvosteluista/jutuista tai lähetetyistä materiaaleista.


Copyright
© Kulttuuritähdet 2018

Mistä sadut tulevat ? - uutuuskirja selvittää tuttujen prinsessasatujen alkuperän

Share |
07.07.2018

ihmesatujen-historia-kansi.jpg

Uutuuskirja Ihmesatujen historia selvittää, mistä sadut tulevat. Teos johdattaa lukijan ihmesatujen juurille lajin kuuluisimpien kertomusten, niin sanottujen prinsessasatujen avulla.

Kuka keksi Prinsessa Ruususen? Mistä Tuhkimon tarina on peräisin? Minkälainen on Grimmin veljesten Lumikin esikuva?

Ihmesatujen historia jäljittää Tuhkimon, Ruususen, Lumikin, Kaunottaren ja Hirviön sekä Cupidon ja Psychen vaiheet. Näiden Suomessakin tuttujen satujen historia ulottuu aina roomalaiseen antiikkiin saakka.

Vanhin tunnettu Tuhkimo-satu on fantasiakirjallisuutta 800-luvun Kiinasta. Prinsessa Ruususen juuret sen sijaan ulottuvat keskiajan Eurooppaan, jossa kertomus nukkuvasta kuninkaantyttärestä on kirjattu kuuluisaan Hanhiemon sadut -kokoelmaan.

Elävästi kirjoitettu Ihmesatujen historia on kattava johdatus tuttujen satujen taustoihin. Teos esittelee tutut sadut runsaiden esimerkkien ja sitaattien avulla. Samalla se erittelee eri satuversioiden yhtäläisyyksiä ja eroja.

”Jos vertaillaan Lumikki-sadun kolmen kertojan jakamia rangaistuksia, julmuuspalkinto on annettava Grimmin veljeksille. Heidän äitipuolensa heittää henkensä kidutuksen seurauksena. Pedagogi ja teologi Albert Grimm ei sen sijaan jakanut kuolemantuomiota kenellekään; tosin äitipuolen vankeus, 9801 vuotta lasiarkussa, tulee lähelle tätä. Sivuhenkilöiden muodonmuutos susiksi ja peiliksi vertautuu myös hengen menetykseen. Lempeimmin on menetellyt valistusmies Musäus – äitipuoli joutui ilmeisesti istumaan elinkautista tornissaan. Pehmentävä lisäys on kidutuksen jälkien nopea parantaminen.”

Suosituimman selityksen mukaan sadut ovat lähtöisin kansan suullisesta kerronnasta. Todellisuudessa monet klassikkosadut ovat kuitenkin päätyneet kansanperinteeseen painetun kirjallisuuden välittäminä, ja maineikkailla satukokoelmilla on ollut tässä tärkeä rooli.

Esimerkiksi kaikkien tuntemaa Lumikkia on pitkään pidetty vanhana saksalaisena kansansatuna, jonka Grimmin veljekset ovat merkinneet muistiin.

Satu Apo on kuitenkin jäljittänyt tarinan kauniista prinsessasta ja ilkeästä äitipuolesta 1700-luvun Weimariin, lukion professori Johann Musäuksen satukokoelmaan. Musäuksen kokoelmasta Lumikki on sitten päätynyt eri versioina Albert Ludwig Grimmin näytelmäksi ja Jacob ja Wilhelm Grimmin maailmankuuluun satukokoelmaan.

Satu Apo on Helsingin yliopiston folkloristiikan emeritaprofessori. Hän on julkaissut vuosikymmenten kuluessa useita alan keskeisiä perusteoksia. 

Satu Apu

Ihmesatujen historia – Näkökulmia kirjailijoiden, kansankertojien ja tutkijoiden traditioon

408 sivua

SKS 2018

1_KT-LOGO_500x156.jpg

12.11.2018Mitä Suomi luki lokakuussa 2018? - katso lista
12.11.2018Juice-elokuvaa juhlitaan Kuopiossa ja Tampereella
12.11.2018Antti Tuuri kirjailijavieraana Lahden pääkirjastossa
12.11.2018Like julkaisee jatkossa Fingerpori-sarjakuvat
12.11.2018Emma Gaala julkisti ensimmäisiä esiintyjiään
12.11.2018Suosittuja radioääniä siirtyy Ylen A-studion juontajiksi
12.11.2018Bohemian Rhapsody oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
05.11.2018Savoy-teatterin juhlakausi huipentuu uuden vuoden konserttiin vuoden viimeisenä iltana
05.11.2018Suomen suurin hyväntekeväisyyskampanja huipentuu tällä viikolla - nyt kerätään vuoden vaikuttavin hyväntekeväisyyspotti
05.11.2018ToosaTV palaa kahden vuoden tauon jälkeen televisioon 6. marraskuuta alkaen

Siirry arkistoon »