Suvaitsevaisuutta ei voi väistää03.12.2020
Suvaitsevaisuus on päivän sana, sitä ei voi kukaan ohittaa täysin kantaa ottamatta. Suomessa se on näihin aikoihin asti nähty pääosin positiivisessa valossa, etenkin suvaitsematon-sanalla on kuvattu henkilön tai ryhmän kielteisiä ominaisuuksia. Nyt hyökätään uudissanan voimalla "suvakkeja" vastaan, ja tietenkin tunteet kuumenevat aidan molemmin puolin. Tosiasia kuitenkin on, ettei suvaitsevaisinkaan voi kaikkea suvaita. Asialla ei myöskään pidä vain pelata kielipelejä. Kysymys suvaitsevaisuudesta on monimutkainen, mutta ei niin mutkikas, ettei siitä voi ja pidäkin keskustella. Ja mitä kaikkea voidaan tarkoittaa, kun puhutaan konservatiiveista ja liberaaleista tai moraalista ja moralismista? Muun muassa tällaisia huomioita ja kysymyksiä esittävät ajankohtaisessa kirjassaan Suvaitsevaisuus – Erään taistelun kuvaus suomalaisen arvokeskustelun asiantuntijat, käytännöllisen filosofian professori emeritus Timo Airaksinen ja FM, VTT Heta Gylling. He kirjoittavat ymmärrettävää kieltä eivätkä piiloudu korkealentoisen käsitteistön taakse. Monessa kohdin he käyttävät esimerkkeinä itseään eivätkä epäröi ilmaista kantaansa, mutta esittävät myös loogisen ratkaisun vaihtoehdoksi vaihtoehdottomuudelle. Eikä kysymys ole suinkaan vain maahanmuuttoon liittyvistä asioista. "Periaatteena on: jos henkilöllä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan, ei kannata puhua suvaitsevaisuudesta tai sen puutteesta. Sanon, etten suvaitse USA:n Kuuban politiikkaa. Mitä tämä voisi tarkoittaa? En yleensä mene sanomaan, että suvaitsen tai en suvaitse sotaa. Sanomisessa ei tosiaan olisi mitään järkeä, koska pitäisi sanoa vain, etten hyväksy sotaa tai että paheksun sitä. Suvaitsemisen puute, siis se, etten suvaitse, edellyttää ainakin joitakin toimintamahdollisuuksia. Päivi Räsänen ei siedä eikä suvaitse samansukupuolisia avioliittoja, voimme sanoa niin, koska hänellä on valtaa. Anna Kontula ei suvaitse Israelin toimia Gazassa, kun hän menee paikan päälle osoittamaan mieltä ja joutuu pidätetyksi. Kristillinen liitto tietysti paheksuu hänen toimiaan. Suomi valtiotoimijana pystyy ilmoittamaan, ettemme suvaitse Puolan nykyhallituksen toimia demokratiakehityksen jarruttajana, koska Suomi pystyy vaikuttamaan asiaan EU:ssa. Puola varmasti väittää Suomea ymmärtämättömäksi, jonka virallinen Suomi kieltää. Suvaitsevaisuus ei koske vain yksilöitä vaan myös kansalaisyhteiskuntaa, valtiota ja sen lainsäädäntöä." Timo Airaksinen & Heta Gylling Suvaitsevaisuus - Erään taistelun kuvaus 256 sivua Arktinen Banaani 2020
|
