Rock ja hiphop ovat tämän päivän iskelmää musiikinkuuntelu Suomessa- tutkimuksen mukaan

09.10.2021

Behm: Draaman kaari viehättää – modernin melankolian airut -  LevyhyllytLevyhyllyt

Sana ”iskelmä” on 2020-luvulla suomalaisille synonyymi koko kansan hitille, sillä iskelmäartisteiksi luokitellaan tänä päivänä niin Apulanta, JVG, BEHM kuin Popedakin.

Musiikkimakuun vaikuttavat eniten oma temperamentti ja teini-iän kaverit, mutta yllättävän paljon myös omien vanhempien kuuntelema musiikki.

Koronavuosi vauhditti suomalaisten musiikin kuuntelun siirtymistä puhelimeen, Spotifyhyn ja YouTubeen. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi uusimman Musiikinkuuntelu Suomessa -tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksessa selvitettiin myös esittäjän sukupuolen vaikutusta musiikin suosioon.

Teoston ja Musiikkituottajat IFPI Finlandin tilaamaan tutkimukseen vastasi elokuussa 2021 yli tuhat 13–75-vuotiasta suomalaista.

Jo kahdeksatta kertaa toteutetun selvityksen suunnitteli ja analysoi johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista.

Tutkimukseen osallistuneiden vastauksista saatua dataa rikastettiin tulosten analysointivaiheessa peilaamalla niitä laajaan aiemmin kerättyyn aineistoon, muuhun suomalaiseen ja kansainväliseen musiikkialan tutkimukseen sekä asiantuntijatietoon.

Hetken tie on kevyt - Se Biisi Kosketti

Suomalaisten iskelmäsuosikeikseen nimeämien artistien lista on tällä hetkellä täynnä esiintyjiä, jotka on aiemmin haluttu tietoisesti luokitella rockiksi, rapiksi, popiksi ja jopa punkiksi ja jotka on myös tiukasti pyritty lanseeraamaan tietyn genren edustajina.

Musiikinkuuntelijoille genreluokittelulla ja joissain yhteyksissä negatiiviseksi koetulla ”iskelmä-leimalla” ei kuitenkaan ole tutkimustulosten mukaan merkitystä: iskelmää ovat kaiken kansan hitit, joissa on helppo ja tarttuva kertosäe.

Useimmin omaksi iskelmäsuosikiksi nimettyjen esiintyjien listan erittäin suuri kirjo on silmiä avaava.

Listalla olivat mm. nämä artistit ja yhtyeet: Lauri Tähkä, Kaija Koo, Juha Tapio, Kari Tapio, BEHM, Suvi Teräsniska, Popeda, Haloo Helsinki, Agents, Anna Puu, Antti Tuisku, Apulanta, Arja Koriseva, Arttu Wiskari, Eppu Normaali, Erin, Hector, Irwin, Jari Sillanpää, Jenni Vartiainen, Johanna Kurkela, Juice, JVG, Katri-Helena, Leevi & the Leavings, Matti ja Teppo,  Olavi Virta, Paula Koivuniemi, Paula Vesala, Rauli Badding, Sanni, Souvarit,  Tapio Rautavaara, Tuure Kilpeläinen, Vesa-Matti Loiri, Yö ja Yölintu.


Yhteistä iskelmäsuosikeiksi nimetyille artisteille on kyky saada kuulijoita hyvin laajoista ryhmistä. Vuosikymmenten aikana Suomeen rantautuneiden uusien musiikkigenrejen suosituimmiksi artisteiksi ovatkin nousseet juuri he, jotka ovat uskaltaneet venyttää omaa ilmaisuaan eniten suomalaisen suuren yleisön maun eli iskelmän suuntaan.

Kansainväliset pitkäaikaiset tutkimukset musiikkimaun muodostumisesta tukevat vahvasti musiikkimaun osittaista synnynnäisyyttä. Tämän vuotisessa tutkimuksessa myös suomalaiset itse arvioivat oman temperamenttinsa vaikuttavan heidän musiikkimakuunsa kaikista tekijöistä eniten – jopa enemmän kuin oman nuoruusiän suosikkimusiikin.

Vahvimmin temperamentin ohjaamia musiikillisia makumieltymyksiä ovat metalli ja klassinen musiikki, progressiivinen rock ja jazz. Kaikkien neljän musiikkityylin kuuntelijat ovat keskimääräistä useammin hieman ujoja.

Onko sattumaa, että Euroopan introverteimpänä kansana pidetyt suomalaiset ovat menestyneet kaikissa näissä musiikkityyleissä myös kansainvälisesti?

Klassisen, progen ja jazzin kuuntelijat ovat kokeilunhaluisia ja valmiita syventymään uusiin elämyksiin ja heidät on kansainvälisissä tutkimuksissa arvioitu myös keskimääräistä luovemmiksi. Metallin kuuntelijat taas haluavat purkaa sisäisiä jännitteitään musiikin avulla.

Hiphopin, rapin ja popin intohimoiset kuuntelijat taas ovat keskimääräistä ulospäinsuuntautuneempia ja heillä on usein vahva itsetunto. Musiikin itsensä lisäksi edellä mainittujen musiikkityylien kuuntelijoihin vaikuttaa alleviivatun vahvasti myös artistien kiinnostavuus henkilöinä, mielipidevaikuttajina ja tyyli-ikoneina.

Minkään musiikkityylin ei ole kansainvälisissä tutkimuksissa todettu erityisesti korreloivan aggressiivisen käyttäytymisen tai väkivaltaisuuden kanssa.

MUSIIKKITUOTTAJAT - IFPI FINLAND RY:N LAUSUNTO OPETUS- JA  KULTTUURIMINISTERIÖN LUONNOKSEEN TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUUTTAMISESTA  (lausuntopyyntö PDF Free Download

Oman teini- ja nuoruusiän musiikkiympäristön vahva vaikutus musiikkimakuun on noussut esiin jo aiemmissa Suomalainen musiikinkuuntelu -tutkimuksen tuloksissa.

Tämän vuoden tutkimustuloksissa nousee yllättävän suuresti esiin omien vanhempien vaikutus nuorten kuuntelemaan musiikkiin. Valtaosa tämän hetken 16–24-vuotiaista pitää omien vanhempiensa kuuntelemien artistien vaikutusta omaan musiikkimakuunsa yhtä merkittävänä kuin Spotifyn vaikutusta ja selvästi suurempana kuin radion vaikutusta.

Musiikki on ihmiselle tärkeintä 16–24-vuotiaana, jolloin omaa itseä määritellään erityisen voimakkaasti musiikin kautta. Musiikin avulla peilataan myös suhteita muihin ihmisiin ja musiikki toimii ”sosiaalisena liimana” sekä kaveripiireissä että vanhempien ja teini-ikäisten välillä.

Teini-iän suosikkimusiikki myös kulkee tyypillisesti kuulijansa mukana läpi elämän: kaikkialla maailmassa noin puolet ihmisten suosikkibiiseistä on niitä, joita he ovat kuunnelleet eniten teini- ja nuoruusvuosina.

Spotify testaa Premium Duo -tilausvaihtoehtoa – säästöä kahden hengen  talouksille | AVPlus

Musiikkia viimeisen vuorokauden aikana puhelimesta kuunnelleiden suomalaisten määrä puhkaisi nyt ensimmäistä kertaa 50 prosentin maagisen rajan.

Puhelin on ainut musiikinkuunteluväline, jonka käyttö on kasvanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana: vähintään kerran kuukaudessa puhelinta käyttää musiikin kuunteluun jo noin neljä miljoonaa suomalaista. Tietokone saavuttaa vain noin puolet puhelimen kuuntelijamääristä.

Fyysisten äänitteiden kuuntelijoiden määrä on jälleen lähes puolittunut viimeisen kahden vuoden aikana. Myös erillisten radiolaitteiden kuuntelijamäärät ovat tulleet hienoisesti alaspäin ja radion kuuntelusta noin viidennes tapahtuu nyt puhelimen tai tietokoneen välityksellä.

Sekä Spotify että YouTube tavoittavat musiikinkuunteluvälineinä nyt noin 50 prosenttia suomalaisista joka viikko.  

Tiedosto:Logo of YouTube (2005-2011).svg – Wikipedia

Tutkimuksen tilaajilta ja toteuttajalta on jokaisena tutkimusvuonna kysytty, onko musiikkia esittävien artistien sukupuolella merkitystä. Tänä vuonna tutkimuksessa oli mukana kysymys, jossa aihetta kartoitettiin sen herkkyydestä ja haastavuudesta huolimatta.

75 % tutkimusvastaajista ei osannut tai halunnut ottaa kantaa, kuunteleeko enemmän tai mieluummin mies- tai naisartisteja, vaan päätyi tasapelivastaukseen.

Kysymykseen suuntaan tai toiseen kantaa ottaneesta neljänneksestä noin kaksi kolmasosaa ilmoitti kuuntelevansa enemmän miesartisteja. Naisvastaajien yleisin perustelu miesartistien mieluisuudelle oli matalan äänen miellyttävyys.

Miesvastaajien yleisin perustelu oli miesartistien suurempi tarjonnan määrä etenkin tietyissä musiikkigenreissä, kuten metalli, rock ja hiphop.

Naisartistien mieluisuutta perusteltiin useimmiten teksteihin samaistumisella (etenkin naiskuuntelijat), korkeamman äänen viehättävyydellä (etenkin mieskuuntelijat) sekä sillä, että tällä hetkellä naisartistit tuovat enemmän kiinnostavaa uutta popmusiikkiin kuin miesartistit.

Tutkimusvastaajien oma ikä tai sukupuoli ei korostunut olennaisesti siinä, minkä sukupuolisia artisteja he suosivat.

Musiikkialan yrittäjä Juhani Merimaan ja toimittaja Katja Ståhlin saivat tutkimuksen tulokset kommentoitaviksi etukäteen.

Mikä yllätti Juhanin ja Katjan, mikä oli heidän mielestään tutkimuksen kiinnostavin löydös ja mitä mieltä he olivat suomalaisten musiikkimausta?

Entä kuinka yhteneväiset Juhanin ja Katjan henkilökohtaiset viime kesän kesähitit olivat tutkimusvastaajien kesäsuosikkien kanssa?

Vot katsoa haastetteluvideon täältä

25.10.2021Den besynnerliga händelsen med hunden om natten - TEATTERIARVOSTELU
25.10.2021The French Dispatch - ELOKUVA-ARVOSTELU
25.10.2021Uusi Asterix-seikkailu "Asterix ja aarnikotka" julkaistaan 28. lokakuuta
25.10.2021007 No Time to Die oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
25.10.2021Vuoden 2021 Sylvi-palkintojen finalistiehdokkaat julkistettu
24.10.2021Jussi-palkittu suomalaisnäyttelijä Mimosa Willamo tähdittää Viaplayn uutta alkuperäissarjaa Cell 8
24.10.2021Pete Europan uutuuskirja Helsinki 1984 vie lukijan keskelle Suomen taiteen kulttuurivallankumousta
24.10.2021Musiikki tehostaa valtaosan työpäivää kahvia paremmin - Sonosin tutkimus selvittää kuuntelun vaikutuksia ihmisiin
22.10.2021Pikkuyleisön pyynnöstä lisää hölmöjä iltasatuja
22.10.2021Kirjailija Antti Tuuri kirjoitti legendaarisen kenraalin elämäkerran

Siirry arkistoon »