Taiteen akateemikoilta vakava varoitus: ilman taidetta ei ole ihmisyyttä

Me taiteen akateemikot varoitamme, että taiteeseen ja kulttuuriin suunnitellut poikkeukselliset leikkaukset rapauttaisivat Suomen keskeiset vahvuudet: avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan sekä sivistyksen ja ihmisyyden.

Elämme useiden samanaikaisten kriisien alati monimutkaistuvassa maailmassa, joka koettelee vakavasti yhteiskuntamme kestokykyä. Olisi tuhoisa virhe leikata nyt taiteesta, joka on yhteiskunnallisen ajattelun ja keskustelun ainutlaatuinen muoto.

Taide käsittelee maailmaa uteliaasti, monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Taide saa ajatukset liikkeelle, tarjoaa uusia näkökulmia ja odottamattomia ratkaisuja. Taide on samanlaista infrastruktuuria kuin rataverkosto tai sairaalat; jotain, jonka päällä yhteiskunta toimii ja lepää.

Elämme ajassa, jossa ihmisten kokemusmaailmat eriytyvät. Toistemme ymmärtäminen vaatii yhä enemmän motivaatiota ja työtä.

Taiteessa on kyse toisen kohtaamisesta, ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja toisten maailmojen kuvittelusta. Taiteella ravistellaan; taiteella rakennetaan ymmärrystä ja luottamusta.

Taide kertoo menneestä ja nykyisyydestä, mutta muovaa myös tulevaa. Suomalainen taide on merkittävä osa sitä, mikä tekee meistä meidät. Suomalaista taidetta ei tee maailmassa kukaan muu.

Ilman taidetta meillä ei ole viisautta, sivistystä eikä ihmisyyttä.

Taiteen akateemikot:

Eija-Liisa Ahtila, kuvataiteilija
Caj Bremer, valokuvaaja
Pirjo Honkasalo, elokuvaohjaaja
Marjo Kuusela, tanssitaiteilija
Hannu Mäkelä, kirjailija
Vuokko Nurmesniemi, tekstiili- ja muotitaiteilija
Jorma Panula, kapellimestari
Sirkku Peltola, näytelmäkirjailija, ohjaaja
Roi Vaara, performanssitaiteilija

Tasavallan presidentti myöntää taiteen akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle taiteenharjoittajalle. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti yksitoista. Tällä hetkellä taiteen akateemikkoja on yhdeksän.