Suomen kansallismuseon kohteissa vilkas kesä - Louhisaaressa rikottiin kävijäennätyksiä

Suomen kansallismuseon seitsemässä avoinna olevassa museossa ja kahdessa linnassa on kesäkuukausien aikana vieraillut yhteensä noin 453 000 kävijää. Kesää voi kokonaisuudessaan luonnehtia onnistuneeksi.

Louhisaaren kartanolinnassa Askaisissa rikottiin viime vuosikymmenien kävijäennätykset. Touko-elokuun aikana kävijöitä oli noin 21 250, mikä on noin 5 000 enemmän kuin viime vuonna. Vastaavia lukuja täytyy hakea kartanolinnan avautumisvuosista. Vuonna 1967 yleisölle avattu kartanolinna tunnetaan etenkin marsalkka Mannerheimin synnyinkotina. 

- ”Louhisaaressa, kuten muissakin museoissamme, näkyi tänä kesänä kävijöiden huoli museokohteen tulevaisuudesta ja sen vaikutuksesta alueen kulttuuritarjontaan ja elinvoimaan”, museopalvelujohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta sanoo. 

Mertanen kertoo, kuinka kansallisen kulttuuriomaisuutemme arvostus on kuulunut asiakaspalautteissa pitkin kesää.

- “Kulttuuriperintö on osa identiteettiämme. Sen merkitys on korvaamaton.” 

Louhisaaren kartanolinna. Kuva © Saku Suominen / Suomen kansallismuseo

Hvitträskissä Kirkkonummella kävijämäärät pysyivät lähes viime vuoden tasolla. Kolmen kuukauden aikana museokävijöitä saapui noin 13 500, kun viime vuonna heitä oli noin 14 600. Noin viidennes museokävijöistä on ulkomaisia matkailijoita. Syyskuun lopussa kesäkautensa päättänyt Hvitträsk avaa ovensa vielä marraskuun lopussa järjestettävien joulumarkkinoiden aikaan.

Seurasaaren ulkomuseossa oli neljän kuukauden aikana suunnilleen yhtä paljon kävijöitä kuin edellisvuonna, noin 40 000. Ulkomuseon kesäkausi on päättynyt, mutta syksyn aikana järjestetään vielä kummituskierroksia.

Tamminiemessä, presidenttien Urho Kekkosen, Risto Rytin ja Carl Gustaf Emil Mannerheimin entisessä kodissa, vieraili touko-elokuussa vuoden 2023 tavoin noin 13 200 ihmistä. Suuria tapahtumia järjestettiin kuitenkin viime vuotta vähemmän ja kävijämäärät laskivat viime vuodesta hieman, muutamalla sadalla.

Juhlavuottaan viettävässä Olavinlinnassa vieraili kesäkuukausien aikana yli 99 000 kävijää. Heistä runsaat 20 prosenttia saapui ulkomailta, kun viime vuonna vastaava luku oli 15,8 prosenttia.  

Olavinlinnan juhlavuoden tapahtumista monet löysivät yleisönsä. Esimerkiksi Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtumassa kävi noin 6 000 ihmistä. Elokuussa Olavinlinnassa esiintyivät Suomen eturivin muusikot J. Karjalaisesta Behmiin. Yhdeksässä konsertissa kävi yhteensä yli 13 000 kuulijaa. 

Myös Hämeen linnassa ulkomaisten kävijöiden osuus kasvoi, mutta kokonaiskävijämäärä 83 400, on hieman edellisvuotta pienempi. Kävijöitä kiinnosti etenkin lapsille avattu oma tila, Hovinarrin tupa, jossa kesäkuukausien aikana kävi 20 074 museovierasta.

- ”Voi olettaa, että vaihtuvan näyttelyn puuttuminen vähensi tänä vuonna kävijöitä”, Mertanen toteaa.  

Hämeen linnan suosio vaikuttaa myös viereisen Vankilan kävijämääriin. Syyskuun lopussa kautensa päättäneessä Suomen suurimmassa vankilamuseossa kävijöitä oli nyt noin 30 900. Viime vuonna Vankilassa tehtiin uusi ennätys 40 000 kävijällä. 

Suomen merimuseossa Kotkassa kesä oli totutun vilkas. Touko-elokuussa kävijöitä oli yli 73 200, kun viime vuonna heitä oli 71 400. Heistä 52 000 tutustui museon näyttelyihin. Helmikuussa avautunut Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu toi Suomen merimuseoon runsaasti lapsia. Myös aikaisemmin avattu Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kiinnostaa edelleen. Museon päänäyttely on suljettu näyttelyn uudistustöiden vuoksi, mutta kävijöiden palaute Suomen merimuseon kotipaikan, Merikeskus Vellamon, laajasta kokonaisuudesta on ollut myönteistä. 

Langinkosken keisarillisella kalastusmajalla Kotkassa kesäkausi oli kolme viikkoa aikaisempaa lyhyempi. Kesä-heinäkuussa kävijöitä oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko kesän kävijämäärä, noin 10 700, jäi vain noin 200 kävijää pienemmäksi kuin viime vuonna.