Uusin Yle 100 -tutkimusteos kertoo Ylen ja suomalaisten suhteesta

Uutuusteos tarkastelee Ylen merkitystä suomalaisuudelle. Sitä, kuinka Yle on historiansa aikana määritellyt Suomea ja suomalaisuutta, ja miten suomalaiset ovat suhtautuneet Yleen. Käsittelyssä ovat niin moninainen satavuotinen suomalaisuus ja suomalaisten kasvattaminen kansalaisiksi, kuin urheilu kansallisen identiteetin rakentajana.

Jukka Kortin ja Reetta Hännisen toimittama teos Kansan ääni ja kuva – Yle, Suomi ja suomalaiset 1926–2026 asettaa Ylen osaksi laajempaa mediahistoriaa ja yhteiskunnallista kehitystä. Teos julkaistaan 25. marraskuuta.

Toinen neljästä akateemisen Yle 100 -tutkimushankkeen teoksesta esittelee Ylen roolin alueellisen ja paikallisen identiteetin rakentajana, mutta myös kansainvälisiin trendeihin reagoivana modernina instituutiona.

Kirja valottaa Ylen suhdetta nationalismiin, propagandaan ja suomettumiseen. Lisäksi teoksessa avataan Ylen merkitystä kansallisten rituaalien, urheilun ja kulttuuriperinnön välittäjänä.

- ”Yle on olennainen osa suomalaista demokratiaa. Yhtiön on täytynyt tasapainoilla koko olemassaolonsa ajan erilaisten ideologioiden ja poliittisten puolueiden ristitulessa”, kertoo dosentti Jukka Kortti, Yle 100 -tutkimuksen osahankkeen vetäjä ja yksi kirjan kirjoittajista.

Kullankaivaja Heikki Pihlajamäki katseli jouluohjelmaa koiransa kanssa Tuulispään yleisradioaseman näkyvyysalueella Sallassa 1985.

Kuva © Jouko Lindgren / Yle

Yle on vuosien varrella paitsi välittänyt tietoa suomalaisuudesta, ollut myös mukana luomassa sitä.

- ”Ylellä on aina ollut iso rooli sekä suomalaisuuden esittämisessä, mutta myös luomisessa. Esimerkiksi itsenäisyyspäivän ohjelmistolla tai urheilulähetyksillä on ollut kansaa yhdistävä luonne”, Kortti avaa.

Urheilulla oli merkittävä rooli kansalliselle itsetunnolle etenkin sotien välisenä aika. Koska suomalaiset menestyivät kilpailuissa tuolloin niin hyvin, urheilukilpailujen seuraaminen yhdisti suomalaisia kun nuori itsenäinen valtio vielä määritteli identiteettiään.

Televisio toi uusia ulottuvuuksia urheilun seuraamiseen. Innsbruckin talviolympialaiset sekä Tokion vuoden 1964 kesäkisat olivat ensimmäiset suomalaisia runsaasti televisioiden ääreen keränneet olympialaiset. Tulevan talven Milanon ja Cortinan talviolympialaiset kerännevät tuttuun tapaan talviurheilun ystävät kotisohville.

- ”Koko Suomen huomioonottaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää Yleisradiolle aivan alusta lähtien, eivätkä alueellisuuspainotukset ole hälventyneet Suomen muuttuessa maaseutuperiferiasta jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi”, Kortti kuvailee.

Tämä ilmeni yhtiön ensimmäisinä vuosikymmeninä etenkin siinä, miten radion kuuluvuutta maan kaikkiin kolkkiin kehitettiin, maakuntiin perustettiin paikallisstudioita ja esimerkiksi ohjelmatarjonnassa pyrittiin ottamaan huomioon maatalousväestön intressit.

- ”Tänäkin päivänä maakunnallisuus ja alueet ovat keskeinen osa strategiaamme. Pyrimme tekemään koko Suomen näkyväksi koko Suomelle. Tämä kattaa maantieteen lisäksi myös erilaiset tavat ajatella ja elää, jotta jokainen löytäisi tarjonnasta omaa elämää koskettavia sisältöjä. Alueellisuus varmistaa, että kuvamme Suomesta on ajantasainen ja monipuolinen”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten.

Marit af Björkesten.  Kuva ©  Jukka Lintinen

Yle 100 -tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijaryhmät.

Ensimmäinen tutkimushankkeen teos Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025 julkaistiin kesäkuussa 2025. Kirja syventyy Ylen ohjelmistohistoriaan laajemmin kuin koskaan aiemmin.

Juhlavuoden 2026 aikana päästään lukemaan Ylen yrityshistoriaa viimeisen 30 vuoden ajalta. Svenska Yleä ja sen merkitystä suomalaisella mediakentällä käsittelevä ruotsinkielinen tutkimus julkaistaan vuonna 2027. Kaikki teokset julkaisee kotimainen SKS Kirjat -kustantamo.