Viittomakielisen kulttuurin tulevaisuus on turvattava

Kuurojen Liiton kulttuurituotanto on jäänyt ilman valtion kulttuuriavustusta jo toista vuotta peräkkäin. Vielä vuonna 2024 tukea myönnettiin 40 000 euroa, mutta vuosina 2025 ja 2026 rahoitusta ei ole saatu lainkaan.

Toistuva rahoituksen puute uhkaa viittomakielisen kulttuurin jatkuvuutta Suomessa. Kyse on valmiiksi haavoittuvasta kulttuurista, jossa tekijöitä on vähän ja toiminta riippuu vahvasti ulkopuolisesta tuesta. Viittomakielisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin ei toteudu ilman riittäviä toimintaedellytyksiä.

Tanhu on suosittu Kuurojen kulttuuripäivien perinne.

Kuva © Heidi Koivisto Robertson / Kuurojen Liitto

Erityistä huolta herättää Kuurojen kulttuuripäivien tulevaisuus. Vuodesta 1956 järjestetty tapahtuma on keskeinen osa viittomakielistä yhteisöä ja kuuluu Suomen elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Suomessa on käynnissä kuurojen ja viittomakielisten valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi, jonka tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva syrjivistä rakenteista sekä esittää toimenpiteitä kuurojen ja viittomakielisten aseman parantamiseksi.

Tilanne on ristiriitainen: samalla kun valtio pyrkii vahvistamaan viittomakielisten asemaa ja lisäämään tietoisuutta heidän kulttuuristaan, se leikkaa rahoitusta viittomakieliseltä kulttuurilta.

Kuurojen Liiton liittokokous vaatii, että viittomakielisen kulttuurin rahoitus turvataan pitkäjänteisesti. Viittomakielinen kulttuuri ei saa jäädä hallinnonalojen väliinputoajaksi rahoitusvastuun epäselvyyksien vuoksi.

Viittomakielisen kulttuurin pelastamiseksi on avattu myös adressi, joka on avoinna 31.8. asti.

Adressin voit allekirjoittaa täällä 

Kuurojen Liitto on viittomakielisten kuurojen etu-, palvelu- ja asiantuntijajärjestö. Viittomakielen arvioidaan olevan äidinkieli 3000–4000 kuurolle Suomessa.

Suomessa viittomakieliä on kaksi: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Maailmassa arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa kuuroa.