Kaksi uutta julkista taideteosta Kalasataman Sompasaareen

Kirsi Kaulanen: Mare mare 

Kirsi Kaulasen teos Mare mare (suomeksi ‘Meri, meri’) muodostaa Loviseholminpuistoon veistoksellisen tilan, jonka sisällä voi liikkua. Teos koostuu spiraalimaisesti laserleikatuista juuri- ja kasvimaisista ruostumattomista teräsosista sekä akryylisistä valokuvuista.

Veistoksen sisällä ollaan ikään kuin kuvitteellisen maan- tai vedenpinnan alla. Veistoksen juurimaiset muodot nousevat kolmen metrin korkeuteen, josta ylöspäin kasvavat teräskasvien maanpäälliset osat. Kaulasen mukaan tilan voi nähdä myös “symboloivan maan ja veden alaista, alitajunnan tilaa; tilaa, jossa tieto, taito, mielikuvitus, leikki ja luovuus voivat kohdata ja synnyttää uusia ideoita ja ajatuksia.” 

Taiteilija kuvaa teostaan merelliseksi puutarhaksi. Se on mielentila ja paikka, joka antaa mielelle mahdollisuuden laajentua. Veistoksesta kasvaa Itämeren rantojen uhanalaisten kasvien kuten rantaorvokin, keltahierakan ja keltamataran silhuetteja sekä suolapunkan ja hietaneilikan juuria muistuttavia osia.

- “Kasvit muistuttavat elämän haavoittuvuudesta ja arvokkuudesta. Sisältäpäin valaistut kuplat loistavat meren väreissä, ne ovat mystinen ja selittämätön elementti veistoksessa, ehkä etäistä sukua meritähdelle”, kertoo Kaulanen. 

Kirsi Kaulanen (s. 1969) on Porvoossa työskentelevä kuvanveistäjä. Hänen taiteelleen tunnuksenomaista ovat luonnonelementtien, luonnon, ihmisen ja muiden lajien vuoropuhelu, valon ja varjon leikki yhdistettynä terävälinjaiseen teräksen käyttöön ja joskus koneitakin muistuttavaan muotokieleen.

Kaulanen on toteuttanut useita julkisen tilan veistoksia, Helsingissä muun muassa Iso tyttö (2003) Annantalossa sekä veistospari Viileä mätäs ja Vaaleanpunainen luonto Haartmanin sairaalassa (2005). Häneltä valmistuu myös Mauno Koiviston muistomerkki Välittäjä, joka julkistetaan marraskuussa 2023. 

Maija Luutonen ja Olli Keränen: Pica pica 

Maija Luutosen ja Olli Keräsen teos Pica pica koostuu Aallonhalkoja-kadun aukiolle levinneistä, katukiviin upotetuista kolikoista. Kolikot ovat levinneet viuhkamaisesti ja ikään kuin vierineet aukiota alas. Osa on kasautunut ryppäiksi, osa erottuu yksittäisinä löytöinä. 

Teoksen keskeinen idea on tehdä näkyväksi kaupungin kerrostumat ja ajan kuluminen. Kolikot vaikuttavat samalla lailla sattumanvaraisilta, katuun tallentuneilta vahingoilta kuin historian saatossa märkään asfalttiin uponneet tassunjäljet tai kengänpohjan kuviot.  

Pica pican kolikoista huomaa heti, että ne eivät ole nykypäivän valuuttaa. Teräksestä ja pronssista valettujen kolikoiden koot ja värit ovat poikkeuksellisia. Yhteensä kuva-aiheita on kuusi erilaista. Kuvat, tekstit ja numerot viittaavat historiaan mutta myös tulevaisuuteen: ihmiskunnan vanhimpiin rahoihin ja uusimpiin teknologioihin. Joidenkin kolikoiden kuvat ovat ikään kuin hioutuneet käytössä tunnistamattomiksi. Toiset taas ovat eräänlaisia esityksiä tulevaisuuden rahoiksi. Teos viittaa myös houkutukseen poimia kiiltäviä esineitä: Pica pica on harakan latinankielinen nimi. 

Kuvataiteilija Maija Luutonen (s. 1978) on tunnettu paperille tehdyistä akryylivärimaalauksistaan, joissa hän hyödyntää materiaalien elävää, tekstuurimaista ominaisuutta. Luutosen maalaukset muodostavat tilallisia kokonaisuuksia. Hän työskentelee monimateriaalisesti myös tekstiilin, luonnonmateriaalien ja valon parissa, kuten Lauttasaaren päiväkodin Puuska-teoksessaan (2020). Näistä usein abstrakteista teoksista on tunnistettavissa muotoja esimerkiksi kalligrafiasta ja lennähtävistä paperin paloista.

Olli Keränen (s. 1979) työskentelee kuvanveiston ja liikkuvan kuvan rajapinnalla. Hänen teoksissaan käsin tekemisen taito asettuu vuoropuheluun teknisesti tuotetun kanssa. Teoksissa on jotain tuttua, samalla jotain uutta ja tuntematonta: materiaalien arkkityyppiset muodot rakentavat tilassa uusia merkityksiä, kun kaikki ei olekaan kuin miltä aluksi näyttää. 

Kilpailun ja teosten rahoituksen on mahdollistanut Helsingin noudattama taiteen prosenttiperiaate. Kalasatama on ollut Helsingin aluerakentamisen pilottikohde prosenttiperiaatteen soveltamisessa. Alueelle on tähän mennessä toteutettu kuusi pysyvää ja neljä tilapäistä taideteosta, jotka on liitetty HAMin hallinnoimaan Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, sekä lukuisia kulttuuritapahtumia.