TEATTERI


Rakas Evan Hansen

Kuva © Otto-Ville Väätäinen / Helsingin Kaupunginteatteri


Maailmalla suursuosion saavuttanut ja yleisön hurmannut musikaali Rakas Evan Hansen (Dear Evan Hansen, 2015) kuvaa koskettavasti nuorten elämää, jokaisen nuoren tarvetta tulla nähdyksi sekä sitä, miten tärkeää on, ettei kukaan jää yksin.

Connor Murphyn vanhemmat löytävät kuolleen poikansa taskusta kirjeen. Se on erään lukiolaispojan, Evan Hansenin, itse itselleen kirjoittama tsemppikirje. Se on kirje, jota ei ollut tarkoitus kenenkään muun nähdä ja se johtaa valheeseen, jota ei koskaan olisi pitänyt kertoa.

Tästä saa alkunsa tapahtumien pyörre, jonka keskellä on Evan Hansen, yksinäinen ja sosiaalisesti kömpelö nuori, joka haluaisi löytää itsensä ja tulla nähdyksi. Rakas Evan Hansen on syvästi henkilökohtainen ja nykyaikainen tarina pojasta, joka ei halua mitään enempää kuin kuulua joukkoon.


Kuva © Otto-Ville Väätäinen / Helsingin Kaupunginteatteri


Rakas Evan Hansen on koskettava, samastuttava ja täynnä toivoa. Musikaali kertoo kasvamisen vaikeudesta ja itsensä löytämisen voimasta. Se on tarina nuoruudesta, vanhemmuudesta ja nopeasti kasvavista lapsista sekä äideistä, jotka pysyvät aina lastensa rinnalla. Rakas Evan Hansenin kaunis musiikki pitää sisällään toinen toistaan upeampia balladeja ja tarttuvia popbiisejä.

Evanin roolissa vuorottelevat lahjakkaat musikaalilupaukset Petja Pulkkinen ja Julius Suominen. Evanin äitinä nähdään musikaalitähti Nina Tapio ja Connorin roolissa Priscilla-musikaalissa loistanut Niki Rautén (Connor). Muissa rooleissa näyttelevät Riikka Riikonen, Sanna Majuri,, Antti Timonen, Lumi Aunio, Samuli Pajunen, Reeta Vestman, Tuukka Leppänen, Tiina Peltonen, Raili Raitala, Akseli Ferrand ja Lasse Lipponen.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)


Plussat:

+ hyvät näyttelijäsuoritukset ja huikeat ammattitaitoiset laulajat (erityisesti NIna Tapio, Sanna Majuri, Antti Timonen ja Julius Suominen)

+ musikaalin huikea musiikki ja huikea liveorkesteri sekä kapelllimestari Eeva Kontu (joka oli sijoitettu esille näyttämölle), hyvä lavastus, Kari Arffmannin ohjaus ja laadukas käsiohjelma

+ koskettava ja empaattinen musikaali yksinäisyydestä sekä yksinhuoltajaäidin ja pojan suhteesta (tämänkaltaisia vaikeitakin asioita käsitteleviä musikaaleja toivoisi näkevän Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöllä useamminkin)


Miinukset:

- lauluja oli aavistuksen verran liikaa (17 kappaletta) ja vähempikin somen tuominen näyttämölle olisi riittänyt


5star_2.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Rakas Evan Hansen Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 29. helmikuuta 2024 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 45 minuuttia.

Liput 34- 68 € täältä

Trailerin musikaalista voit katsoa täältä


Talo

Kuva © Stefan Bremer / Kansallisteatteri


Taina Westin kirjoittama Talo kuvaa elämän rajallisuutta ja kahden yksinäisen ihmisen elämän käännekohtaa. Sitä hetkeä, kun arki ottaa uuden suunnan ja matkustajiksi selkäreppuun kiipeävät sekä ilo että kuolemanpelko.

Uutta arkea kannattelee ystävyys: ensin epätodennäköinen sellainen, mutta ennakkoluulojen hälvetessä juureva, kaunis ja avoimuudelle rakentuva.

Näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin ensembleen kuuluvat näyttelijät Petri Liski ja Pirjo Luoma-aho.

Liski näyttelee olosuhteiden pakosta erakoitunutta Tarmoa, jolle tärkeitä ovat itse tehty lettuhillo ja täydellisesti sekoitettu Vakoma-juoma. Luoma-ahon esittämä Riikka on kulttuuripiireissä pyörinyt itsetietoinen näyttelijä, joka palaa lapsuutensa maisemiin.

Laura Jäntin ohjaama näyttämöteos huokuu lämpöä, huumoria ja lempeää hyväksyntää elämää kohtaan juuri sellaisena kuin se on – tässä ja nyt.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Talo | Kansallisteatteri

Kuva © Stefan Bremer / Kansallisteatteri


Plussat:

+ huikeat ja uskottavat roolityöt niin Petri Liskiltä kuin Pirjo Luoma-aholta

+ erinomainen teksti ja ohjaus, sopivat musiikkivalinnat sekä yksinkertainen, mutta toimiva lavastus

+ rehellisesti varttuneemmalle väelle tehty nostalginen, empaattinen ja koskettava näytelmä (lavalla paistettavien lettujen tuoksu vie katsojan kuin katsojan oikeasti lapsuutensa ja nuoruutensa mummolan maisemiin ja muistoihin)


Miinukset:

- näytelmän lyhyt kesto (hurmaavien Riikan ja Tarmon seurassa olisi viihtynyt huomattavasti kauemminkin)


5star_2.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Talo Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä 16. joulukuuta 2023 saakka.

Kesto 1 tunti ja 20 minuuttia ilman väliliaikaa.

Liput 16 - 35 € täältä


Kuka tappoi bambin?

Kuva © Noora Geagea / Helsingin Kaupunginteatteri

Huvilakaupunki on idyllinen asuinalue, jossa kaikki tuntevat toisensa. Pikkukaupungin harmonia särkyy palasiksi, kun neljä hyväosaisen perheen poikaa syyllistyy järkyttävään väkivallantekoon kotibileissä.

Hätääntynyt yhteisö haluaa unohtaa tragedian mahdollisimman nopeasti, mutta Gustenia muistikuvat eivät jätä rauhaan.

Millaisena elämä voi jatkua, jos on syyllistynyt johonkin niin kauheaan? Kuinka tapahtunut tragedia solmii Huvilakaupungin ihmiset toisiinsa ja voiko hirveiden asioiden yli todellisuudessa hypätä?

Kuka tappoi bambin? perustuu Monika Fagerholmin palkittuun vuonna 2019 ilmestyneeseen romaaniin, Vem dödade bambi? Fagerholmin romaani on hypnoottinen kudelma, samaan aikaan brutaali ja lyyrisen kaunis. Romaanin on dramatisoinut näyttämölle näytelmäkirjallisuuden kärkinimi Pipsa Lonka.

Rooleissa nähdään Elias Keränen, Misa Lommi, Leena Rapola, Heidi Herala, Kari Mattila, Jaakko Hutchings, Aksinja Lommi, Pyry Nikkilä ja Justus Pienmunne.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)


Kuva © Noora Geagea / Helsingin Kaupunginteatteri


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset kokeneemmilta näyttelijöiltä (Heidi Herala, Leena Rapola, Kari Mattila ja varsinkin Pyry Nikkilä tekee huikean roolityön niin kertojana kuin omassa roolissaan 26-vuotiaana Gustenina)

+ tyylikäs ja toimiva Janne Vasaman lavastus, huikea Kari Leppälän valosuunnittelu sekä hyvä dramatisointi ja ohjaus

+ näytelmän kesto (yhteen putkeen näyteltynä ilman turhaa väliaikaa, ylläpitäen näytelmän intensiivistä ja ahdistavaa tunnelmaa loistavasti yllä)


Miinukset:

- ei voita itse romaanin lukuelämystä

- osa oleellisesti tärkeistä tapahtumista jätettiin kokonaisuudessan näyttämättä näyttämölla, joka olisi ollut enemmän kuin suotavaa (varsinkin näytelmän ikärajan ollessa jo nyt K-16)

- muutamien nuorempien näyttelijöiden heikohko roolityö ja ylinäytteleminen sekä esityksen koreografiset tanssiosuudet, jotka tuntuivat täysin turhilta tässä esityksessä


Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Kuka tappoi bambin? Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 15. joulukuuta 2023 saakka.

Kesto 1 tuntia ja 30 minuuttia ilman väliaikaa.

Liput 19,50 –39 € täältä

Näytelmän traileri

Sisareni

Ohjelmisto

Kuva © Heidi Bergström / Koko Teatteri


Näytelmä sijoittuu Vantaan kaupungin vuokra-asunnossa olevaan lapsuudenkotiin, jossa sisarukset käyvät läpi mennyttä ja tulevaa, avaavat ajatuksiaan peloista ja toiveista samalla, kun he pakkaavat äidin muistoa pois. Intiimi tila pakottaa sisarukset lähelle toisiaan.

Lavalla näyttelevät Tuuli Mattila ja Lotta Lindroos. Näytelmän on ohjannut Lauri Nurkse.

KokoTeatterissa nähtävän esityksen yhtenä peruskysymyksenä on se, kuinka eri tavalla sisarukset katsovat maailmaa. Sama lapsuus, samat lomamatkat ja samat tilanteet voivat saada täysin erilaisia merkityksiä kokijasta riippuen.

Näyttelijä ja käsikirjoittaja Tuuli Mattila on näytellyt suomalaisissa tv-sarjoissa. Mattila näyttelee nuoremman sisaren roolissa ja vanhemman sisaruksen roolissa nähdään kokenut ja karismaattinen Lotta Lindroos. Lotta on tuttu niin ikään teatterin lavoilta kuin suomalaisista elokuvista ja tv-sarjoistakin.

Lauri Nurkse on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana keskittynyt työskentelemään pääasiassa kameran takana ohjaajana.

(Teksti © Koko Teatteri)


Plussat:

+ hyvä teksti ja käsikirjoitus (näytelmän sisaruksiin oli helppo samaistua sukupuolesta riippumatta)

+ erinomainen ohjaus

+ Lotta Lindroosin huikea roolityö isosisko Emiliana


Miinukset:

- näytelmän väliaika (olisi toiminnut huomattavasti paremmin ilman väliaikaa yhteen putkeen näyteltynä, koska nyt täysin turha väliaika vei osan intiimistä tunnelmasta)

- näytelmän äänimaailmaan ja valosuunnitteluun ei oltu juurikaan panostettu


Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet



Sisareni Koko Teatterissa 28. marraskuuta 2023 saakka.

Kesto noin 1 tuntia ja 30 minuuttia.

Liput 19 –29,50 € täältä



Vem dödade bambi?

Vem dödade bambi (Ernest Protasiewicz) 5 lo-res

Kuva © Ernest Protasiewicz / Viirus

On kulunut 20 vuotta siitä, kun ryhmä lukiolaispoikia sekoitti idyllisen huvilakaupungin rauhan brutaalilla teollaan. Kaikki on unohdettu ja annettu anteeksi, olivathan he sentään hyviä jätkiä hyvistä perheistä.

Nyt kaksi heistä aikoo tehdä elokuvan tapahtumista. Nukkuva hirviö herätetään henkiin.

Monika Fagerholmin pikkukaupunkiin sijoittuva romaani Vem dödade bambi? (Kuka tappoi bambin?) kuvaa brutaalia väkivaltarikosta pienessä kaupungissa. Tekijät pääsevät taustansa ja yhteiskunnallisen asemansa takia kuin koirat veräjästä. Vem dödade bambi? on kertomus siitä, kuinka kaikki yhteiskunnassamme periytyy. Ennen kaikkea etuoikeudet.

Romaani palkittiin vuonna 2020 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla.

Jakob Öhrmanin tulkinta sijoittuu Vem dödade bambi? -elokuvan kuvauksiin ja jatkaa Viiruksen etuoikeuksia käsittelevien esitysten sarjaa.

Jakob Öhrman tunnetaan kansainvälistä mainetta niittäneen Nya Rampen -teatteriryhmän jäsenenä ja on tämän hetken persoonallisimpia ja omaehtoisimpia ohjaajia Suomessa.

Näyttämöllä nähdään rooleissa Maria Ahlroth, Martin Bahne, Elina Byholm, Ellen Forsström, Jan Haapanen, Vivi Kangasniemi, Iida Kuningas, Oskar Pöysti, Jessica Raita ja Maximilian von Renteln.

(Teksti © Viirus)


Plussat:

+ muutamia hyviä roolisuorituksia vanhemmilta näyttelijöiltä (Iida Kuningas, Martin Bahne ja Oscar Pöysti)

+ lavastus, muutama hieno näyttämökuva ja esityksen idea (joka olisi ollut huomattavasti onnistuneempi eri tavalla toteutettuna) sekä suomenkielisen tekstityksen moitteeton toimivuus Subtitle Mobilen kautta


Miinukset:

- esityksen väkivaltaisuus ja pitkä kesto (lähes 3 tuntia kestävä esitys oli uuvuttavaa katsottaavaa ja olisi kaivannut runsaasti tiivistämistä - nyt kaikkea oli aivan liikaa ja aivan liian kauan)

- ei korvaa itse romaanin lukuelämystä ja esitys keskittyykin romaanin ulkopuoliseen eli elokuvan tekemiseen pelkästään ja itse kirjaa ja tarinaa lukemattoman katsojan oli ajoittain vaikeaa ymmärtää missä mennään ja miksi). Teatteriin tullessaan katsoja odottaa näkevänsä näyttelijäntyötä nimenomaan näyttämöllä - ei 80 % videokameroiden ja videokuvien kautta.

- nuorisojoukon heikohko roolityö (ainostaan Jan Haapanen oli sisäistänyt roolinsa ja hänellä on luontaista lavakarismaa)


2star.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Vem dödade bambi? Teatteri Viiruksessa 24. marraskuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 50 minuuttia

Liput 18 - 33 € täältä

Esitys tekstitetään ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi.


Röda rummet

Kuva © Ilkka Saastamoinen / Lilla Teatern


Päähenkilö Kaj Erik on kirjailija, joka lehtimainoksessa lupaa kirjoittaa kirjan osana vaihtokauppaa edullisesta asunnosta. Vanhempi herrasmies nimeltä Aimo Kangas tarjoaa mielenkiintoisen asunnon hienostoalueelta, sekä kirjoitustehtävän, joka koskee hänen elämäntarinansa kirjoittamista.

Pian nuori mies huomaa, että häneltä odotetaan enemmän kuin mitä on ääneen lausuttu. Hänet vedetään mukaan himon ja vallan labyrinttiin yöllisessä Helsingissä, jossa dominanssi ja alistuminen toimivat magneetin lailla.

Päärooleissa näyttelevät Riko Eklundh ja Mikko Kauppila. Lisäksi näyttämöllä nähdään Minni Gråhn, Aino Seppo, Alexander Wendelin ja Joachim Wigelius.

Esitys kuuluu Milja Sarkolan Helsingin Kaupunginteatterin trilogiaan (Pajtim Statovci, Tuomas Timonen Bolla, 2021 ja Laura Lehtola Minä valitsin sinut, 2022).

Kaj Korkea-aho on suomenruotsalainen kirjailija, kolumnisti ja koomikko. Punainen huone oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2022 sekä Runeberg-palkinnon saajaksi samana vuonna.

Esityskieli on ruotsi, mutta esityksessä puhutaan myös suomea. Esitys tekstitetään ruotsiksi ja suomeksi Subtitle Mobile mobiilisovelluksen avulla.

(Teksti © Lilla Teatern)

Kuva © Ilkka Saastamoinen / Lilla Teatern


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset (sekä Mikko Kauppila että Riko Eklundh tekevät vaikuttavat roolit ja heidän yhteinen henkilökemiansa toimii loistavasti)

+ ohjaus, lavastus, äänimaailma ja tekstityslaitteen moitteeton toimivuus

+ äärimmäisen tärkeä näytelmä vallasta, alistamisesta, BDSM-sessioista ja ennen kaikkea suostumuksesta


Miinukset:

- ei korvanne itse romaanin lukuelämystä (Itse punainen huone ja punaisen huoneen tapahtumat ja sessiot oli miltei kokonaan sivuutettu valitettavasti. Olisi ollut suotavaa, että romaanin tapahtumat olisi tuotu huomattavasti rohkeammin näyttämölle monessakin mielessä.)

- puvustus ja lavalla edestakaiset lukuisat turhat kävelyt, jotka häiritsivät kokonaisuutta


5star_2.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Röda rummet Lilla Teaternissa 28. joulukuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 40 minuuttia väliaikoineen.

Liput 35 € täältä

Esitys tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi mobiilisovelluksella.

Teaserin näytelmästä voit katsoa täältä



Kööpenhamina

Ryhmäteatterin Kööpenhamina on syksyn vaikuttavin näytelmä – Michael Fraynin mestariteos on syystä kokenut uuden tulemisen – Me elämme jälleen pommin varjossa – Kielipuolen päiväkirja

Kuva © Mitro Härkönen / Ryhmäteatteri


Saksalaisten miehittämä Kööpenhamina. Vuosi 1941. Natsihallinnon alaisuudessa työskentelevä ydinenergian mahdollisuuksia tutkiva fyysikko Werner Heisenberg (Santtu Karvonen) matkustaa Kööpenhaminaan tapaamaan kollegaansa Niels Bohria (Robin Svartström) ja hänen vaimoaan (Minna Suuronen).

Atomin rakenteen selvittämisestä Nobelin palkinnon saanut Bohr on Tanskan juutalainen. Miksi Heisenberg tapasi entisen ystävänsä Bohrin? Kenelle tai mille kukakin on lojaali?

Intensiivisessä kaksinäytöksisessä draamassa kolmikko esittää ja kiistää erilaisia esitettyjä teorioita niin tapaamisen kuin Heisenbergin ja Bohrin tutkimustöidenkin todellisista tarkoitusperistä.

Näytelmä etsii vastauksia myös kysymykseen, miksi atomipommi rakennettiin tai ei rakennettu. Näytelmän hahmot perustuvat todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin.

Yhteiskunnan radikaalisti kehittyvän teknologian aikakaudella tieteeseen liittyvät eettiset kysymykset ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Tekoälyn hallitsematon kehitys ja ydinaseiden leviämisen uhka muistuttaa meitä tieteellisten ja teknologisten keksintöjen valtavasta voimasta sekä tieteenharjoittajien vastuusta.

Brittiläinen näytelmäkirjailija Michael Frayn on luonut vuonna 1998 kantaesitettyyn Kööpenhamina -näytelmäänsä yllättävää ja moniulotteista kerrontaa. Näytelmä herättää katsojassa kysymyksiä tiedon rajallisuudesta ja ihmismielen monimutkaisuudesta.

Kööpenhamina on kerännyt ylistystä ympäri maailman, ja se on inspiroinut lukemattomia keskusteluja tieteen ja teknologian vaikutuksista ympäröivään maailmaan. Kööpenhamina muistuttaa meitä mahdollisuuksien ja uhkien herkästä tasapainosta.

Rooleissa Santtu Karvonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström.

(Teksti © Ryhmäteatteri)

Ryhmäteatterissa esitettävä Michael Frayn Kööpenhamina on ajankohtainen ja intensiivinen draama - Kohokohdat Helsinki

Kuva © Mitro Härkönen / Ryhmäteatteri


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset

+ loistava käsikirjoitus, hyvä Petri Friarin suomennus, onnistunut Juha Kukkosen ohjaus, puvustus, lavastus, musiiikkivalinnat, näytelmän äänimaailma ja valosuunnittelu

+ tyylikäs, erinomainen ja ajankohtainen (valitettavasti) näytelmä ja totutusta Ryhmäteatterin tuottannosta poikkeava esitys sekä toimiva uusi katsomo


Miinukset:

- ajoittain fysiikkapuhe haastavaa katsojalle ymmärtää

- esityksen kesto (näiden äärimmäisen kiinnostavien henkilöiden seurassa ja heidän tapaamistaan olisi seurannut huomattavasti kauemminkin)


5star_2.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Kööpenhamina Ryhmäteatterissa 9. joulukuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tunti ja 20 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 35 € täältä


Nukkekoti - kohtauksia eräästä avioerosta

KOM Nukkekoti, kuvassa Aleksi Holkkoja Niko Saarela, taustalla Markus Riuttu, kuva Noora Geagea

Kuva © Noora Geagea / KOM-teatteri


Tuoreista klassikkotulkinnoistaan tunnettu ohjaaja Mikko Roiha tuo oman aikansa kauhukakaran, Henrik Ibsenin Nukkekodin KOM-teatteriin.

Mikko Roiha on omaleimainen teatteriohjaaja, joka on työskennellyt niin suurissa kaupunginteattereissa kuin vapaissa ryhmissä. Hän on saanut näyttämötaiteen valtionpalkinnon työstään omaperäisenä teatterin tekijänä ja oman tiensä kulkijana.

Henrik Ibsen oli todellinen shokkitaiteilija, ”nuori lupaava lahjakkuus”, josta kasvoi modernin draaman isä. Romanttisena perhedraamana alkava Nukkekoti kohahdutti aikanaan viktoriaanisten avioliittonormien ja naisen alistetun aseman terävällä kritiikillä, ja kietoutuu yhä ajankohtaisiin ihmisarvon ja tasa-arvon teemoihin.

Roihan Nukkekoti sijoittuu 2000-luvun alun Suomeen. Rahan ja rakkauden, vallan ja petoksen teemoja ruoditaan nyt leveällä poljennolla Pohjanmaan lakeuksilla.

Suhteessaan kipuilevana pääparina nähdään Aleksi Holkko rinnallaan Niko Saarela. Muissa rooleissa kulisseja kolistelevat Vilma Melasniemi, Tiina Weckström ja Markus Riuttu.

(Teksti © KOM-teatteri)

KOM Nukkekoti, kuvassa Tiina Weckström ja Vilma Melasniemi, kuva Noora Geagea

Kuva © Noora Geagea / KOM-teatteri


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset (Aleksi Hulkko tekee unohtumattoman ja henkeäsalpaavan roolityön Aronina - harvoin näkee näin kokonaisvaltaisesti tehtyä roolityötä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tiina Weckström tekee myös vähäeleisesti huikean roolityön asianajanana.)

+ käsikirjoitus, ohjaus, äärimmäisen onnistunut sovitus klassikkonäytelmästä 2000-luvun Suomeen ja Pohjanmaan murteen käyttö

+ lavastus, esityksen tekstittäminen englanniksi, näytelmän äänimaailma ja musiikkivalinnat

Miinukset:

- Aleksi Holkko vahvistaa ajoittain stereotyyppisiä homomiehiin kohdistettuja maneereita turhaan

- esityksen kesto (Aronin ja Heikin parisuhteen kiemuroissa olisi viihtynyt huomattavasti kauemminkin)


5star_2.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet



Nukkekoti KOM-teatterissa 9. joulukuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 5 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20 - 36 € täältä



Ronja Ryövärintytär

Ronja, ryövärintytär | Kansallisteatteri

Kuva © Mitro Härkönen / Kansallisteatteri

Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär (Ronja Rövardotter, 1981) on jo yli neljän vuosikymmenen ajan ollut rakastettu koko perheen klassikkoteos. Se kertoo ystävyyden voimasta, kevään ja vapauden kaipuusta, vastuun ottamisesta ja ennakkoluulojen voittamisesta.

Ikuisesti ajankohtainen tarina muistuttaa, että lopulta me ihmiset olemme keskenämme enemmän samanlaisia kuin erilaisia.

Ikiaikaisen viisauden rinnalla hurja tarina jännittää ja naurattaa: Ronja ja Birk kohtaavat Matiaksenmetsän ja Helvetinkuilun ympäristössä julmia ajattaria, kiusoittelevia männiäisiä ja hassuttelevia pönthiittisiä.

Seikkailuiden tiimellyksessä kaksikko murtaa vanhat sukujen väliset kaunat ja näyttää aikuisille mallia anteeksiantamisesta ja ystävyydestä.

Akse Petterssonin sovittama ja Aleksis Meaneyn ohjaama näyttämöteos tarjoaa teatterin taikaa, huiman seikkailun ja tunteita laidasta laitaan. Upeasti visualisoidussa esityksessä Kansallisteatterin Suuri näyttämö muuttuu lumoavan fantasian näyttämöksi, joka valloittaa kauneudellaan sekä pienten että isojen katsojien sydämet. Teosta suositellaan yli 6-vuotiaille.

Näyttelijöiden lisäksi näyttämöllä nähdään lapsiesiintyjiä. Heitä on yhteensä yksitoista, ja kussakin näytöksessä mukana on kolme lasta. Lapsiesiintyjät ovat harjoitelleet osuutensa tanssija-koreografi Panu Varstalan luotsaamina ja samaan aikaan yhdessä muun työryhmän kanssa.

Rooleissa nähdään Tero Koponen, Marja Salo, Pirjo Luoma-aho, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Heikki Nousiainen, Karin Pacius, Otto Rokka ja Maruska Verona.

Lapsinäyttelijöinä nähdään Lilja Helenius, Justus Järvinen, Verna Kiiskilä, Saima Koivisto, Selma von Krogh, Miles Kruse, Mimi Kruse, Akseli Myllyaho, Julia Nuutinen, Luca Räsänen ja Mio Räsänen.

(Teksti © Kansallisteatteri)


Lukupino: Ronja Ryövärintytär - Kansallisteatteri

Kuva © Mitro Härkönen / Kansallisteatteri


Plussat:

+ lavastus, puvustus, maskeeraus, ohjaus, näyttämösovitus, musiikki (Susilaulu kuullaan todella vaikuttavana ja upeana kuorosovituksena) sekä laadukas käsiohjelma

+ hyvät näyttelijäsuoritukset (erityisesti Harri Nousiainen, Heikki Nousiainen ja PIrjo Luoma-aho tekevät huikeat roolityöt) ja arvostettavaa aina, kun lastennäytelmässä on rooleissa myös oikeita lapsinäyttelijöitäkin ajatellen juuri lapsikatsojia

+ hyvin toteutettu iso lastennäytelmä Kansallisen suurella näyttämöllä on aina merkittävä kulttuuriteko (tämä esitys on aidosti ja rehellisesti tehty nimenomaan lapsikatsojille, Svenska Teatterin vastaavan ollessa suunnattu selkeästi vanhemmille)


Miinukset:

- ääniteknilliset ongelmat (ajoittain puheesta ei saanut selvää näyttelijöiden mikrofonien ollessa pois päältä)

- näytelmän kesto aivan liian pitkä alle kouluikäisille (olin katsomassa esityksen koululaisten näytöksessä, jossa oli yleisössä myös alle kouluikäisiä paljon. Vanhemmat lapset jaksoivat keskittyä keskimäärin hyvin, mutta alle kouluikäiset eivät juurikaan, eivätkä olleet hiljaa ja olivat levottomia)

- arvostelemassani näytöksessä Ronjan roolissa nähtiin Marja Salo, joka suoriutui roolistaan kohtalaisesti (Aksa Korttila oli aikaisemmin Ronjan roolissa, joka sai paljon arvostusta ja kiitosta roolistaan), mutta Birkiä näyttelevä Otto Ronka oli liian aikuinen Birkin rooliin ja ajoittain ylinäytteli roolinsa eikä näytelmän pääparin henkilökemiat valitettavasti kohdanneet eivätkä ulottuneet katsomoon saakka


Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Ronja Ryövärintytär Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 29. joulukuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 49 € täältä

Esitystä suositellaan yli 6-vuotiaille.


Hitler ja Blondi


Hitler ja Blondi – Erinomaisuutta

Kuva © Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri


Kuka ja mikä oli miehiään Adolf Hitler? Tuo koditon kuljeskelija, katkeroitunut wannabe-taiteilija, kokonaisia armeijoita liikutteleva korpraali, bestseller-kirjailija, Tuhatvuotisen Valtakunnan Johtaja, alakuloinen sekakäyttäjä, antisemiitti, fasisti, vegetaristi, absolutisti ja sosiaalidarwinisti, eläin- joskaan ei ihmisystävä, käsiään hurjasti huitovien, kirkuvien ihmisjoukkojen lemmikki ja mahtipontisiin unelmiinsa takertunut mammanpoika.

Ja millaisena hän saattaisi näyttäytyä uskollisen mutta tarkkavaistoisen saksanpaimenkoiran silmin nähtynä?

Hitler ja Blondi on tuotettu ja toteutettu Suomen Kansallisteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistyönä.

Esityksen rooleissa nähdään karismaattiset näyttelijät Seela Sella ja Verneri Lilja, joiden lisäksi näyttämöllä vuorottelevat pianistit Mariola Aniolek ja Niina Ranta.

(Teksti © Kansallisteatteri)


Hitler ja Blondi. Kuvassa Verneri Lilja. Valokuva: Kari Sunnari.

Kuva © Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset (Seela Sella hurmasi niin Hitlerinä kuin omana itsenäänkin, mutta esityksen varsinainen tähti on eittämättä Verneri Lilja Hitler-Jugendin uniformussaan. Verneri omaa sellaisen lavakarisman ja läsnäolon taidon, joka täyttää yksinäänkin Kansallisteatterin Suuren näyttämön Seela Sellan tavoin)

+ tyylikäs lavastus, runsas teatterisavun käyttö, puvustus, valosuunnittelu (pari todella huikeaa näyttämökuvaa), käsikirjoitus, ohjaus, musiikki (Rammsteinin Mein Herrz Brennt ja Nenan 99 Luftballoons sopivat täydellisesti esitykseen kuin myös Richard Wagnerin musiikki) sekä laadukas käsiohjelma (hienoa että Kansallisteatterissa tehdään edelleen perinteisiä käsiohjelmia, valitettavan monen teatterin siirtyessä digimuotoisiin käsiohjelmiin)

+ äärimmäisen vaikuttava ja tärkeä esitys vaikeasta aiheesta, joka eteni hienosti kertoen nimenomaan Adolf Hitleristä ihmisenä eikä niinkään hänen tekemistään teoista (esityksen alussa oleva Verneri Liljan stand up osuu ja uppoaa täydellisesti - ajankohtaisempana kuin juuri koskaan)


Miinukset:

- esityksessä kuultavalle Karlheinz Stockenhausenin haastavalle ja vaikealle pianomusiikille annetaan aivan liikaa tilaa (vähempikin olisi riittänyt)


5star_2.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Hitler ja Blondi Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 23. lokakuuta 2023 saakka.

Kesto 1 tuntia ja 45 minuuttia ilman väliaikaa.

Liput 20 - 55 € täältä


La Strada

Federico Fellinin La Strada (1954) kertoo lämminhenkisen tarinan kiertävistä sirkuslaisista. Voimamies Zampano ostaa itselleen apulaiseksi köyhän Gelsominan. Zampanon tunneköyhä maailma kahlitsee nuoren naisen, mutta uhkarohkea ilveilijä Il Matto näyttää Gelsominalle vapautuksen mahdollisuuden.

Kolmikon yksilödraamat laajenevat koskettavaksi kuvaukseksi kiertolaisuudesta ja juurettomuudesta menetetyn kodin ja luvatun maan välissä.

Lukupino: La Strada - Teatteri Avoimet ovet

Kuva © Mitro Härkönen / Teatteri Avoimet Ovet


Hanna Kirjavaisen sovittamassa ja ohjaamassa näyttämöversiossa La Stradan leirinuotiot ovat vaihtuneet kauppakeskusten hämyisiin nurkkauksiin. Gelsominan, Zampanon ja Il Matton kolmiodraama tapahtuu ajassamme tunnistettavassa maailmassa: miljoonat ihmiset ovat liikkeellä, jättävät kotinsa, perheensä ja kulttuurinsa moninaisin syin.

Kirjavainen tutkii sovituksessaan ajankohtaista heimojen hajoamista ja kiertolaisuuden ilmiöitä myötätuntoisella ja tragikoomisella otteella. Hän on ensimmäisenä Suomessa saanut Fellinin perikunnalta luvan sovittaa La Strada näyttämölle sekä tuoda tarina nykypäivään monenlaisten yhteiskunnallisten ja ekologisten kriisien kurittamaan Eurooppaan.


Teatteri Avoimien Ovien La Strada oli koskettavan kaunis taideteos – Hanna Kirjavaisen sovitus avasi oivaltavan näkökulman Fellinin mestariteokseen – Kolme hienoa roolityötä, kolme erilaista näkemystä taiteesta ja sen tekijöistä – Kielipuolen päiväkirja

Kuva © Mitro Härkönen / Teatteri Avoimet Ovet


Zampanona mittavan näyttelijäuran tehnyt ja Jussi-palkittu Ilkka Heiskanen, Gelsominana itseoikeutetusti Teatteri Avoimien Ovien rakastettu kantava voima Ella Pyhältö, ja Il Matton roolissa ukrainalaissyntyinen breakdancen moninkertainen mestari Roman Hibalov.

(Teksti © Teatteri Avoimet Ovet)


Plussat:

+ näyttelijäsuoritukset (Ilkka Heiskanen ja Ella Pyhäntö tekevät hyvät roolit kumpainenkin, mutta eniten näytelmässä ihastuttaa ukrainalaisen Roman Hibalovin vilpitön lavakarisma)

+ näytelmän musiikki ja äänimaailma sekä muusikko Satu Lankisen ammattitaito


Miinukset:

- liian niukka ja pelkistetty lavastus (videotausta ei toimi kuin vain ajoittain)

- ohjaus ja sovitus (sovitus nykypäivään ei onnistunutta)

- klassikkoelokuvan nähneelle ja siitä samankaltaista sovitusta näyttämölle odottavalle pettymys ja Nino Rotan elokuvaan säveltämää huikeaa musiikkia kuullaan todella vähän ja tunnussävelmääkään ei kokonaisuudessaan


2star.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


La Strada Teatteri Avoimet Ovet 16. joulukuuta saakka.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen

Liput 15 - 33 € täältä


Ronja Rövardotter

Kuva © Cata Portin / Svenska Teatern

Svenska Teatern toi ensimmäisenä maailmassa Astrid Lindgrenin klassisen sadun Ronja Rövardotter näyttämölle vuonna 1987.

Svenska Teaternin suursatsaus tarjoaa jännittävän fantasiaseikkailun, jossa on mukana nykysirkusta, nukketeatteria ja mahtavaa musiikkia.

Ronja Ryövärintytär on vangitseva kertomus oman tien löytämisestä, mutta se kertoo myös teinin energisestä taistelusta rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Uusi näytelmätoteutus kuvastaa meidän aikaamme, mutta on ennen kaikkea suurenmoinen seikkailu, johon kukaan ei ole liian vanha eläytymään ja tempautumaan mukaan.

Näyttämöllä nähdään Antonia Atarah, David Bengtsson, Julia Korander, Aaro Wichmann, Niklas Åkerfelt, Anastasia Trizna, Simon Häger, Patrick Henriksen, Sonia Haga, Joel Forsbacka, Nina Palmgren sekä Cirkon sirkustaiteilijat Riia Kivimäki, Saku Mäkelä, Hannu Pham ja Jilka Repo.

(Teksti © Svenska Teatern)

53166502775_5efc7221b0_c2.jpg

Kuva © Cata Portin / Svenska Teatern


Plussat:

+ huikea ja hurmaava visuaalinen teatterielämys

+ hyvät näyttelijäsuoritukset ja näyttelijöiden yhteiset vaikuttavat yhteislaulut (erityisesti Antonia Atarah tekee upean roolityön Ronjana sekä Simon Häger hurmaa Kalju-Pietun roolissa)

+ huikea lavastus, puvustus, maskeeraus, valo- ja äänisuunnittelu, laadukas käsiohjelma ja teatterin oma tekstityslaite, joka toimi jälleen kerran moitteettomasti


Miinukset:

- kestoltaan pienemmälle lapsikatsojalle hieman liian pitkä (teatteri suositteleeekin esitystä yli 10-vuotiaalle)


Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet


Ronja Rövardotter Svenska Teaternin suurella näyttämöllä 28.12.2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 40 minuuttia väliaikoineen.

Liput 28 - 49 € täältä

Esitys tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi mobiilisovelluksella.

Esitystä suositellaan yli 10-vuotiaille.


Viimeinen Illuusio

Viimeinen Illuusio - Komediateatteri


Suomen Komediateatterin uusi kotimainen kantaesitys Viimeinen Illuusio sai ensi-iltansa Peacock-näyttämöllä lauantaina 29. huhtikuuta. Taikuutta ja komediaa tarjoilevan shown on ohjannut ja käsikirjoittanut Niina Lahtinen.

Viimeinen Illuusio kertoo pippurisen taikuripariskunnnan Markun ja Ritvan hauskan ja dramaattisen tarinan.

Mihin päättyivät suositun Markku and the Lady -taikashown keikat Linnanmäellä ja miten tähän kaikkeen liittyy eurooppalaisista varietee-esityksistä tunnettu taikuri the Amazing Ronn Moss?


viimeinen-illuusio-esitys - Kohokohdat Helsinki

Kuva © Matti Rajala / Suomen Komediateatteri


Viimeinen Illuusio tarjoilee hätkähdyttävää magiikkaa, viihdyttäviä taikatemppuja sekä musiikin ja komedian juhlaa koko perheelle. Ammattitaikuri Joni Pakanen sekä taikuri ja koomikko Janne Kataja avustajanaan komedienne Kiti Kokkonen, takaavat yleisölle naurua ja hämmästyttäviä elämyksiä.

Esitystä rytmittää Katja Lapin yhden naisen orkesteri. Epookkisen maailman näyttämölle luo lavastaja Peter Ahlqvist.

(Teksti © Suomen Komediateatteri)


Plussat:

+ lavastus, puvustus ja erinomainen valosuunnittelu

+ Janne Katajan ja Kiti Kokkosen lavakarisma ja Joni Pakasen huikeat taikatemput

+ ehjä kokonaisuus, jossa komiikka oli ehdottomasti parasta


Miinukset:

- kestoltaan ehdottomasti aivan liian lyhyt

- kokonaisuutena turhan mollivoittoinen

- kalliit liput (1 tunnin esityksestä 44 € on paljon ja samoin lastenlipusta)



Viimeinen Illuusio Suomen Komediateatterin Peacock-näyttämöllä 2. kesäkuuta 2023 saakka.

Esityksen kesto noin 1 tunti (ei väliaikaa)

Liput 44 € täältä

Suositusikäraja 8 vuotta



Grease - musikaali

Rakastettu kestohitti GREASE sai odotetun ensi-iltansa Messukeskus AMFI -teatterissa tänä keväänä. Grease on jatkoa AMFI Musicals Oy:n menestyneille suurtuotannoille MAMMA MIA! ja We Will Rock You.

Kevään 2023 GREASEn ohjauksesta ja koreografiasta vastaavat Marco Bjurström ja Peter Pihlström yhdessä.

Musikaalin päärooleissa säteilee tämän vuoden tangokuningatar Heta Halonen (Sandy) sekä rakastettu musikaalitähti Mikael Saari (Danny).

Sykähdyttävillä tanssi-, laulu- ja näyttelijätaidoilla varustettuun musikaalinäyttelijäkaartiin kuuluvat mm. Josefin Silén (Rizzo), Rosa Lindblom (Frenchie), Elisa Bryant (SWE) (Marty), Laurapeppi Väänänen (Jan), Ella Niinistö (Patty), Tuukka Raitala (Kenickie), Joona Saturi (Doody), Lassi Jämsä (Sonny), Ville Saarenketo (Roger) ja Saku Peippo (Eugene).

Väriloistoa ja huumoriakaan ei näyttelijäkattauksesta puutu, sillä mukana show’ssa nähdään myös Miitta Sorvari (Teen Angel) ja Krisse Salminen (Ms. Lynch). Musikaalin kapellimestarina toimii Kristian Nyman.

Vuoden 1972 Broadway ensi-illasta sekä John Travoltan ja Olivia Newton-Johnin tähdittämästä hittielokuvasta (1978) lähtien on GREASEn ainutlaatuinen energia, tunnelma ja musiikki valloittanut miljoonien katsojien sydämet aina uudelleen ja uudelleen.

(Teksti © greasemusikaali.fi)

Tekijät | Grease -musikaali

Kuva © Sam Jamsen


Plussat:

+ hyvä yhteistyö Marco Bjurströmiltä ja Peter Pihlströmiltä (toivottavasti jatkossa parin yhteistyöt ja tuotannot nähdään perinteisimmillä teatterinäyttämöillä - eikä tälläisinä suurreellisina hallituotantoina)

+ huikea orkesteri Kristian Nymanin johdolla, hyvä musiikki, näyttävät koreogragiat ja ammattitaitoiset tanssijat, hyvät kuorolauluosuudet ja huikea ajanmukainen Teemu Muurimäen puvustus

+ huikeat ja hurmaavat Heta Halonen ja Mikael Saari (Hetan lauluosuudet ehdottomasti musikaalin parasta antia), Miitta Sorvali oli huikea oma itsensä ja ironisoi omaa osuuttaan kesken musikaalin


Miinukset:

- valitettavan eteiseksi jäänyt hallituotanto ja äänentoisto konserttimainen, vaatimaton lavastus, tämän kokoluokan hallituotannossa isot screenit olisivat olleet todellakin tarpeen (puolessa välissä salia istuneeltakin kun meni ohitse enimmäkseen lavalla tapahtuneet tapahtumat yksityiskohtineen - vierustoverillani oli teatterikiikarit mukana, joilla hän näki esiintyjien kasvot lähemmin)

- katsomon epämukavat taittotuolit ja ahtaus, käsiohjelma vain QR-koodina ja lippujen korkeat hinnat ja väliaikatarjoilut (itse noudettuna jonottaessa - ei pöytiintarjoiltuna)

- Esko Eerikäisen vaivaannuttavat yleisöhuudahdukset, yleisön tanssittaminen ja laulattaminen (katsoja on tullut katsomaan ammattilaisten esiintymistä lavalla eikä yleisön) ja Krisse Salmisen mauttomat puheet väliajalla ja väliajalle mentäessä (tyyliin että "väliajalla voi sitten mennä vessaan panemaan")


3star.jpg


GREASE Helsingin Messukeskuksen Amfi-teatterissa 13. toukokuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 40 minuuttia väliaikoineen.

Liput 29 - 85 € täältä


Nimetön


Kuva © Anita Kremm & Liisamari Viik / Helsingin Kaupunginteatteri

Kansainvälisesti arvostettu ja palkittu virolainen ohjaaja Ene-Liis Semper on saanut Taideyliopiston nuoret, tulevat tähdet ohjattavakseen teoksessaan Nimetön.

Kehollinen, energinen ja koskettava, fyysiseen liikekieleen perustuva sanaton teos perustuu valokuviin, maalauksiin ja jähmettyneisiin poseerauksiin.

Alussa on joukko nuoria beachillä. Kesä. Maailma edessä, mutta millainen?

Liike alkaa. Ihmiset saapuvat vain lähteäkseen. Tehdään bisnestä, duunia, tunnetaan suurta iloa ja valtavaa tuskaa.

Ja koko ajan on käynnissä jatkuva liike, kuin päättymätön poseerauksien sarja – koko maailman kasvot tuntuvat liukuvan katsojan edessä. Toinen toistaan tunnistettavampia, riipaisevia kuvia. Kirkkaita koskettavia hetkiä.

Välittyykö niiden kautta kenties jotain sanoja suurempaa?

Teos nimetön kertoo asioista, joita sanoilla on vaikea kuvata. Asioista, jotka jokainen katsoja voi tulkita haluamallaan tavalla.

Teoksessa nähdään Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman kolmannen vuosikurssin opiskelijat Jesse Gyllenbögel, Akseli Ilvesniemi, Ronja Keiramo, Betadi Mandunga, Mitra Matouf, Samuel Onatsu, Emma Pälsynaho, Lina Schiffer, Alvari Stenbäck ja Saku Taittonen.

Ohjaaja Ene-Liis Semper vastaa myös teoksen konseptista ja visuaalisesta suunnittelusta. Valosuunnittelijana on Teatterikorkeakoulusta Aku Lahti, ja sävellys ja äänisuunnittelu on virolaisen Jakob Juhkamin käsialaa. Liikkeen dramaturgiasta vastaa italialainen Giacomo Veronesi. Assistentteina toimivat Anita Kremm ja Liisamari Viik.

Esitys on jatkoa Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman ja Helsingin Kaupunginteatterin keväällä 2021 alkaneelle kolmivuotiselle yhteistyölle, jossa näyttelijäntaiteen kolmannen vuosikurssin opiskelijat tulevat kevääksi studio Pasilaan ja valmistavat kandiprojektinaan esityksen yhdessä koulun ulkopuolisten ammattilaisten kanssa.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Kuva © Anita Kremm & Liisamari Viik / Helsingin Kaupunginteatteri


Plussat:

+ tulevien näyttelijöiden heittäytyminen ja energisyys (tulevista näyttelijöistä selkeästi erottuivat erityisen lahjakkaat ja karismaattiset Jesse Gyllenbögel, Akseli Ilvesniemi, Mitra Matouf ja Samuel Onatsu)

+ kiinnostava sanaton teos, jota katsoessa ei tarvinnut ymmärtää näkemäänsä, vaan pystyi nauttimaan siitä kaikesta tai olla nauttimatta, mitä näyttämöllä tapahtui

+ äänimaailma, musiikki ja lavastus (näyttelijöiden muovinen puhuhuoneen seinämä toimi loistavasti teoksessa)


Miinukset:

- teoksen kesto (aivan liian pitkä - ohjauksessa olisi kaivattu todellakin runsaasti tiivistämistä ja kohtauksien pituuksien vähentämistä, koska kokonaisuus kärsi ylipitkillä poseerauskohtauksilla - tässä teoksessa todellakin vähemmän olisi ollut enemmän)

- esitystä katsoessa tuli monesti tunne katsovansa Helsinki Dance Companyn esitystä - ilman tanssillista osuutta ja koreografioita

- osa tulevista näyttelijöistä kovasta yrityksestään huolimatta eivät kyenneet kuin vain muutamiin tunteisiin ja ilmeisiin (osa näyttelijöistä oli puolestaan todella loistavia ja monipuolisia ilmehtelijöitä ja muuntautumiskykyisiä liikekielessä)


3star.jpg


Nimetön Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa 6. toukokuuta 2023 saakka.

Kesto 1 tuntia ja 45 minuuttia - esityksessä ei väliaikaa.

Liput 15- 30 € täältä

Esityksen traileri

Esitystä ei suositella alle 16-vuotiaille.



The Pimpsons


Kuva © Pate Pesonius / Q-teatteri

Q-teatterin kevään ohjelmistossa nähdään Lauri Maijalan kirjoittama ja ohjaama The Pimpsons.

The Pimpsons on räävitön pop-tragedia perheestä, jonka kaikki tuntevat nahoissaan. Se kertoo toksisesta nostalgiasta, itse itsellemme sepittämistämme valheista ja vaateista, jotka ajan myötä muuttuvat todellisuudeksi. Se on tosielämän sitcom ihmispoloista ilkikurisen elämän armoilla.

Ilsa Pimpson oli lapsena pienen Yhdysvaltalaisen Grimfieldin kaupungin silmäterä, älykkö ja tulevaisuuden lupaus. Vuonna 2023 hän on jätetty, yksin maanpaossa asuva neljääkymmentä lähestyvä nainen, josta ei tullut oikeastaan yhtään mitään.

Brt Pimpson oli lapsena Grimfieldin kauhukakara, se joka meni aina siitä mistä aita on matalin. Vuonna 2023 hän on äveriäs, menestynyt ja hyväntuoksuinen perheenisä, jolla on kaksin kappalein niin lapsia, kuin Teslojakin.

Homre Pimpson on isä, jolla ei ole työtä. (D’oh!)

Magre Pimpson on äiti, jolla on iänikuinen puutarha ja kahden metrin peruukki.

Maddy Pimpson on muisto ajasta, joka ei koskaan palaa.

Rooleissa nähdään Lotta Kaihua, Satu Tuuli Karhu, Ria Kataja ja Eero Ritala.

(Teksti © Q-teatteri)

Arvio: The Pimpsons on hervoton murhenäytelmä - Suomenkuvalehti.fi

Kuva © Pate Pesonius / Q-teatteri


Plussat:

+ huikea sarjakuvamainen lavastus ja puvustus Simpsonien-tyyliin ja Janis Ianin vuonna 1975 levytetty legendaarinen "At Seventeen" -kappale saa täysin uuden merkityksen tässä esityksessä

+ hyvät näyttelijäsuoritukset (Ria Kataja on luonut ehdottomasti näytelmän huikeimman roolin Magre äitinä kähisevine puhetyyleineen ja uskomattomalla liikekielellään)

+ ohjaus ja käsikirjoitus (Lauri Maijala yllättää katsojan todellakin taas ammattitaidollaan ja monipuolisuudellaan) ja ehdottomasti tämän kevään teatteritapaus


Miinukset:

- esityksessä on paljon suoria viittauksia Simpsoneihin, jotka avautuvat paremmin sarjaa aikoinaan seuranneelle kuin katsojalle, joka ei ole koskaan katsonut ainuttakaan jaksoa kyseistä sarjaa


5star_2.jpg


The Pimpsons Q-teatterissa 17. toukokuuta 2023 saakka.

Ikäsuositus 16v

Sisältövaroitus aiheesta itsemurha

Esitys sisältää mahdollisesti järkyttäviä kohtauksia

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia

Liput 16 - 38 € täältä



Ei kertonut katuvansa

Kuva © Robert Seger / Helsingin Kaupuginteatteri


Tommi Kinnusen rakastettuun, Finlandia-ehdokkaana olleeseen romaaniin (2020) pohjautuva kotimainen uutuusnäytelmä Ei kertonut katuvansa sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 9. helmikuuta. Näytelmän dramatisoinnista ja ohjauksesta vastaa Susanna Airaksinen.

Susanna Airaksinen on palkittu teatteriohjaaja ja dramaturgi. Hänen edellinen ohjauksensa Helsingin Kaupunginteatterissa oli yleisö- ja arvostelumenestys Everstinna (2019). Airaksinen on ohjannut myös Tommi Kinnusen esikoisromaaniin pohjautuvan näytelmän Neljäntienristeys (2016) Turun Kaupunginteatterissa.

Ei kertonut katuvansa kertoo suomalaisnaisista, jotka työskentelivät Saksan armeijalle jatkosodan aikana. Kun saksalaisjoukot vetäytyvät Pohjois-Norjasta ja palaavat kotimaahansa, suomalaisnaisten palveluksia ei enää kaivata.

Työskentely arvostetulle asevelikansalle onkin muuttunut maanpetturuudeksi. Välttääkseen vankileirin joukko naisia lähtee raskaalle ja vaaralliselle matkalle halki poltetun ja miinoitetun Lapin, toisiaan auttaen, valintojaan miettien.

Ei kertonut katuvansa antaa äänen naisille, joiden tarinaa ei ole aiemmin kerrottu ja asettaa kappaleen Suomen historiaa uuteen valoon. Rankasta aiheestaan huolimatta se on ilmava ja kaunis vaelluskertomus, jossa keveyttä kulkemiseen tuovat erämaamaisemat ja ympäröivä luonto.

Päärooleissa nähdään Lumi Aunio, Seidi Haarla, Heidi Herala, Ursula Salo ja Aino Seppo. Näytelmän muissa rooleissa näyttelevät Rauno Ahonen, Jouko Klemettilä, Helena Haaranen, Sami Paasila, Sauli Suonpää, Antti Timonen ja Mauno Terävä.

Matkantekoa säestää lavalla nähtävä rouhea livebändi, jossa soittavat muusikot Vesa Anttila ja Sami Koskela sekä Eeva Koivusalo, joka toimii myös kapellimestarina.

Lapin laajasta erämaasta ammentavan lavastuksen on suunnitellut Vilma Mattila ja toisen maailmansodan aikaan vievät puvut Tellervo Syrjäkari. Naamioinnin on suunnitellut Milja Mensonen ja valosuunnittelusta vastaa Heikki Paasonen. Sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastaa Johanna Puuperä.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+ onnistunut näyttämösovitus Tommi Kinnusen romaanista, hyvät näyttelijäsuoritukset ja loistava orkesteri sekä huikea Johanna Puuperän tekemä äänimaailma ja säveltämä musiikki, joka luo lumoavan tunnelman koko esityksen ajan

+ huikea puvustus ja lavastus, joka tarjoaa katsojalle useamman todella huikean näyttämökuvan

+ erittäin laadukas ja hyvin taustoittava käsiohjelma


Miinukset:

- esityksen kesto (3 tuntia oli yksinkertaisesti liikaa, koska tiivistämällä ja turhan pitkät kävely- ja lavanpyörimiskohtaukset poisjättämällä olisi saatu helposti pois yli 30 minuttia ja jopa enemmänkin kokonaiskestosta)

- pyörivä lava on aina yhtä vaikuttava ja hieno lavastuselementtinä suurella näyttämöllä, mutta jatkuvalla ja liiallisella käytöllä se häiritsee enemmän ja menettää merkityksensä


4star.jpg

Marko Kilpilampi / Kulttuuritähdet

Ei kertonut katuvansa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 29. huhtikuuta 2023 saakka.

Kesto 3 tuntia

Liput 24,50 - 49 € täältä

Näytelmän traileri



Hiljaiset sillat - musikaali

Hiljaiset sillat - Turun Kaupunginteatteri

Kuva © Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Musikaalitykki Samuel Harjanne yllättää ohjaamalla intiimin, katkeransuloisen rakkaustarinan, jossa show'n sijaan keskiössä ovat tunteet ja isot elämänvalinnat.

On vuosi 1965 Iowan syrjäisellä maaseudulla. Italialainen Francesca Johnson on kotiutunut maatilalle viettämään tasaista perhe-elämää. Miehen ja lasten lähtiessä maatalousmessuille hänen arkeensa aukeaa neljän päivän aukko ilman velvoitteita.

Pian helteiselle kuistille eksyy National Geographic -lehden kuvaaja Robert Kincaid, joka on tekemässä juttua Madisonin piirikunnan kuuluisista katetuista silloista. Kun Francesca lupautuu miehelle oppaaksi, on hiljainen silta vain yksi matkan mahdollisista päätepisteistä.

Hiljaisten siltojen tarina on tuttu Robert James Wallerin romaanista ja vuonna 1995 ilmestyneestä elokuvasta, jota tähdittivät Meryl Streep ja Clint Eastwood.

Nyt se nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa musikaaliversiona, jossa vilunväreitä nostattava musiikki alleviivaa rakastavaisten ristiriitaisia tunteita. Francescan vaikeaan valintaan perheen ja yllätysrakkauden ja omien unelmien välillä on helppo samaistua myös tässä ajassa.

Ohjaaja Samuel Harjanne tunnetaan Suomen isoimmista musikaalituotannoista, kuten esimerkiksi viime vuosina Helsingissä ja Tampereella nähdyistä Pienestä merenneidosta, Kinky Bootsista ja Matildasta. Intiimi ja herkkä Hiljaiset sillat poikkeaa show-musikaalien joukosta.

Kapellimestari Eeva Kontu on myös lukuisissa musikaaliliemissä keitetty konkari, jonka meriittilistalta löytyvät muun muassa ajankohtaiset teokset Helsingin Kaupunginteatterin Priscilla - aavikon kuningatar Tampereen Työväen Teatterin musikaali Momentum 1900 (2022). Kuuman Iowan ovat lavalle loihtineen lavastaja Jani Uljas ja valosuunnittelija Kalle Ropponen. 60-lukuhenkisestä puvustuksesta vastaa Tiina Valkama.

Rooleissa Elli Vallinoja, Jonas Saari, Akseli Ferrand, Marika Huomolin, Linda Hämäläinen, Anna-Maija Jalkanen, Stefan Karlsson, Julius Martikainen, Peter Nyberg, Lasse Pajunen, Sonja Pajunoja, Kirsi Tarvainen ja Reeta Vestman.

(Teksti © Turun Kaupunginteatteri)


Plussat:

+ Jani Uljaksen tekemä huikea lavastus ja muutamat todella hienot näyttämökuvat erityisesti toisessa näytöksessä sekä Osku Heiskasen tekemät toimivat koroegrafiat

+ huikea ja todella hyvältä kuullostava orkesteri johtajanaan Eeva Kontu ja musikaalin monipuolinen musiikki (tosin yksikään musikaalin sävelmistä ei jää mieleen eikä jää soimaan päässäkään esityksen jälkeen)

+ musikaalina vaihteeksi pienimuotoinen ja intiimi kuin viimeaikaiset suurten teattereiden näyttämöilllä nähdyt spektaakkelit


Miinukset:

- keväällä Maria Ylipään korvaava Elli Vallinoja pääroolissa on näyttelijänä keskinkertainen, mutta laulajana täysin sopimaton tähän musikaaliin erittäin voimakkaalla operettimaisella ja oopperamaisella laulutavallaan (tästä syystä Jonas Saarenkin muuten hyvät lauluosuudet jäävät toissijaisiksi)

- lauluosuudet ovat itseasiassa koko tämän musikaalin heikoimmat lenkit ja musikaalin laulut eivät liikuta saatikka aktivoi kyynelkanaviakaan juuri lainkaan (käsiohjelma on muuten hyvä, mutta sivujen värit ja tekstin väri on epäonnistunut täysin, niin että lukeminen on todella haastavaa tarkempinäköisellekin)

- Samuel Harjanne ohjaa niin paljon ja melkein kaikki Suomessa nähtävät suurmusikaalit, joten tämä musikaali osoitti sen ettei kaikkiin riitä intohimoa tarpeeksi ja musikaaleissakin voi epäonnistua




Hiljaiset sillat -musikaali Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä 29. huhtikuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 50 minuuttia.

Liput 23 - 64 € täältä



Straight Acting

StraightActingAnssiNiemi_2534_large

Kuva © Vilma Vantola


Straight acting = Homoseksuaali mies, jonka käyttäytyminen ja habitus vastaavat perinteistä heteromiehen stereotyyppiä. Termiä voidaan soveltaa homomiehiin, jotka osoittavat perinteistä maskuliinisuutta omasta taipumuksestaan, sekä niihin, jotka performoivat sitä muista syistä, kuten mahtuakseen normiin. Terminä kyseenalainen.

Straight Acting on näyttelijä Anssi Niemen räävitön sooloesitys sisäistetystä homofobiasta ja vakuuttavan miesnäyttelijän kuvan täyttämisestä.

Tämä on esitys uskottavuudesta, näyttämön ja seksuaalisuuden välisestä jännitteestä sekä identiteetin ja roolin suhteesta.

Onko rooli viikinkisarjassa miesnäyttelijän uran täyttymys? Auttaako mielikuva rotasta paikkaamaan kokemuksen puutteen pillusta? Pitääkö heteroroolia varten kasvattaa persekarvat?

Straight Acting on komedia, joka saattaa itkettää. Kuin Kiviä taskussa, homohoukuttimella.

(Teksti © Viirus)


Käsikirjoitus, ohjaus ja näyttelijäntaide: Anssi Niemi

Dramaturgia: Rasmus Arikka

Äänisuunnittelu: Vili Pääkkö

Valosuunnittelu: Jaakko Sirainen

Koreografinen ja liikkeellinen neuvonantaja: Suvi Kemppainen


Plussat:

+ Anssi Niemen huikea näyttelijäntyö, läsnäolo ja luonteva kontakti yleisöön

+ esityksen rohkeus, huumori sekä erinomainen valo- ja äänisuunnitelu

+ esityksen aihe todella tärkeä ja aina ajankohtainen (tämänkaltaisia todella omakohtaisia esityksiä toivosi näkevän huomattavasti enemmän ja useammin)


Miinukset:

- ohjaus oli hukassa ajoittain ja tempo hengästyttävä (esitys olisi ehdottomasti kaivannut ulkopuolisen ohjaajan näkemystä ja rauhallisempi tempo olisi ollut katsojaystävällisempi)

- osa koreografioista oli täysin turhia ja ylipitkä stereotyyppinen strippauskohtaus oli täysin turha kokonaisuutta ajatellen


5star_2.jpg


Straight Acting Teatteri Viiruksen vierailuohjelmistona 2. huhtikuuta 2023 saakka.

Kesto 1 tunti ja 15 minuuttia

Liput 15/23 € täältä

Esitystä suositellaan yli 15-vuotiaille.



Lava-ammuntaa VII

Ryhmäteatteri | Flickr

Kuva © Mitro Härkönen / Ryhmäteatteri


”Valehteleminen on nykyään muotia ja olen valehtelemisen ammattilainen. Koko ikäni olen lavalla valehdellut sujuvasti!”, toteaa Ulla Tapaninen Ryhmäteatterin lavalla.

Taiteilija Ulla Tapaninen palaa Ryhmäteatterin lavalle seven up-komiikan kanssa. Esitys on itsenäinen ja jo seitsemäs jatko-osa Lava-ammuntaa -esityssarjalle, jonka ensimmäinen osa nähtiin Ryhmäteatterissa vuonna 1995.

Raila Leppäkosken ja Ulla Tapanisen kirjoittama Lava-ammuntaa VII tarjoilee katsojille seven up -komiikan lisäksi huikeita huomioita suomalaisesta todellisuudesta ja valheista.

(Teksti © Ryhmäteatteri)


Plussat:

+ Ulla Tapanisen läsnäolo

+ monipuolinen käsikirjoitus ja jutut soljuivat sujuvasti

+ Tapanisen tapa tuoda arkipäivänen tilannekomiikka uskottavasti teatterilavalle


Miinukset:

- ohjaus oli hajanainen ensimmäisessä näytöksessä (toisessa näytöksessä oltiinkin jo kunnolla vauhdissa)

- Tapanisen muuntautumista tosielämän henkilöihin nähtiin harmittavan vähän (Tapaninen parhaimmillaan kun esittää oikeita itselleen tapahtuneita koomisia tilanteita)


5star_2.jpg


Lava-ammuntaa VII Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä 25. maaliskuuta 2023 saakka.

Kesto 1 tunti ja 45 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 35 € täältä



Turvamies


Kuva © Helsingin Kaupunginteatteri / Robert Seger


Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama komediauutuus Turvamies kuvaa kahden eri maailmaa edustavan henkilön yhteentörmäystä. Voivatko vastakohdat löytää toisensa, tarvitaanko vastakkainasettelua ylipäätään?

Tilannekomedian tulkkeina nähdään huikea näyttelijäkaksikko Martti Suosalo ja Katja Küttner.

Komediauutuudessa varakkaan teollisuussuvun raikulipoika Antti Granqvist (Martti Suosalo) on valmistautumassa elämänsä treffeille, kun isän palkkaama turvamies Mirka Ahonen (Katja Küttner) yllättäen saapuu paikalle ja kieltää miestä lähtemästä. Perhe on joutunut kiristyksen kohteeksi, ja myös Antin henki on vaarassa.

Millaisia haasteita syntyy, kun vapauteensa rakastunut hedonisti ja ammattiylpeä turvallisuusalan asiantuntija joutuvat viettämään aikaa neljän seinän sisällä? Fyysinen etäisyys on lyhyt, henkinen taas valovuosien mittainen.

Turvamiehen visuaalinen suunnittelija on Max Wikström, joka vastaa myös valosuunnittelusta yhdessä Paavo Kykkäsen kanssa. Äänisuunnittelija on Jaakko Virmavirta. Koreografian ovat suunnitelleet Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö, ja esityksen pukusuunnittelusta vastaa työryhmä.

Pasi Lampela on opiskellut Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa vuosina 1994–1998 ja on sen jälkeen toiminut vapaana kirjailijana ja ohjaajana. Hän on julkaissut useita näytelmiä, novellikokoelmia ja romaaneja.

Turvamies on Pasi Lampelan seitsemäs kantaesitys ja ensimmäinen komedia Helsingin Kaupunginteatterissa.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)


Kuva © Helsingin Kaupunginteatteri / Robert Seger


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset niin Martti Suosalolta kuin Katja Küttneriltakin

+ toimiva näytelmä ja "uusi konsepti", jonkalaisia toivoisi näkevän Kaupunginteatterin näyttämöillä tulevaisuudessakin (täydellinen myös kiertuenäytelmänä, joka pohjautuu taannoiseen Herlinin suvun perillisen kidnappaukseen)

+ ohjaus, musiikki ja Sirpa Suutari-Jääskön ja Jukka Haapalaisen tekemä hauskan huikea koreografia


Miinukset:

- komedian kesto (aivan liian lyhyt, koska hurmaavien Antti Granqvistin ja Mirka Ahosen seurassa olisi todellakin viihtynyt kauemminkin)

- käsiohjelma oli QR-koodin muodossa (toivottavasti ei tule tavaksi Helsingin Kaupunginteatterin näytelmissä, koska osa teatterielämystä on kännyköiden kokonaan pois jättäminen teatteriin saavuttaessa ja fyysisen käsiohjelman lukeminen ennen esitystä tai väliajan aikana väliaikatarjoilun kera)


5star_2.jpg


Turvamies arvosteltu Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa 20. maaliskuuta 2023.

Komedia on jo poistunut ohjelmistosta.

Esityksen trailerin voit katsoa täältä



Rikkaruoho


Kuva © Noora Geagea / KOM-teatteri

Otto Gabrielssonin kirja Rikkaruoho: Viimeinen kirje isälle (S&S, 2020) kertoo katkeran totuuden lähisuhteesta, jota ei koskaan ollut. Vuonna 1981 Tukholmassa syntynyt Gabrielsson sai äitinsä sukunimen.

Henkilötietoihin ei merkitty isästä mitään, sillä vastasyntyneen lapsen isä oli tahollaan naimisissa, äiti ei. Isän nimi oli Jörn Donner.

Rikkaruoho on hylätyn mammutinpoikasen piipitystä pimeydestä, pienen kirpun puheenvuoro suurmiesten selkien takaa.

Esityksessä Oton eri puolia valottavat ja poissaolevan isän kanssa varjonyrkkeilevät KOM-teatterin ensemblen näyttelijät Vilma Melasniemi, Ella Mettänen, Juho Milonoff, Niko Saarela ja Miiko Toiviainen.

Rikkaruohon sovittaa ja ohjaa Laura Mattila (s. 1990), turkulaissyntyinen nuoren polven teatteriohjaaja.

(Teksti © KOM-teatteri)

Kuva © Noora Geagea / KOM-teatteri


Plussat:

+ näytelmän idea ja tavoite yhdistää kaksi erilaista kirjaa esityksessä on kiinnostava ja KOM-teatterin toteutus on onnistunut antamalla kummallekin osapuolelle loppujen lopuksi riittävästi tilaa

+ näytelmän äänimaailma, Laura Mattilan dramatisointi ja ohjaus, Veli-Ville Sivénin erinomainen valosuunnittelu, Ella Mettäsen lauluosuudet (esityksen vaikuttavin hetki koetaan hänen laulaessaan Bonnie Taylorin vuonna 1984 tunnetuksi tekemän Holding Out for a Hero kappaleeen näyttämökuvan ja valosuunnittelun ollessa täydellinen)

+ hyvät näyttelijäsuoritukset (näyttämöllä nähtävät viisi hahmoa ovat kaikki nimeltään Otto Gabrielsson ja jokainen näyttelijä onkin sisäistänyt oman roolinsa hyvin, mutta ylivoimaisesti uskottavin ja hurmaavin Otoista on Juho Milonoffin Otto)


Miinukset:

- puvustus ja lavastus ovat irrallisia eivätkä tue esitystä (pari vaikuttavaa näyttämökuvaa kylläkin katsojalle tarjotaan, mutta pääosin valosuunnittelun ansioista)

- näytelmän kesto (lyhyt tässä tapauksessa, syystä että näiden viiden erilaisen Oton seurassa olisi viihtynyt huomattavasti kauemminkin)

- näytelmän lopussa hoetaan turhan painokkaasti Jörn Donnerin kirjoittamaa kohtaa "kaksi sattumalta tuotettua 80-luvun lasta olivat erehdyksiä molemmat, mutta hepä elävät" (vähemmälläkin asia olisi tullut katsojalle selväksi)


4star.jpg


Rikkaruoho KOM-teatterissa 13. toukokuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 10 minuuttia väliaikoineen.

Liput 22 - 36 € täältä



Ystäväni pelikaani

Kuva © Helsingin Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen


Hurmaava koko perheen fantasiaseikkailu Ystäväni pelikaani sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 12. lokakuuta 2022.

Paula Salmisen uusi dramatisointi Leena Krohnin romaanista Ihmisen vaatteissa kertoo kahden muukalaisen kohtaamisesta suuressa kaupungissa, yllättävästä ystävyydestä, koti-ikävästä sekä ihmisen ja luonnon suhteesta. Näytelmän on ohjannut palkittu Irene Aho ja päärooleissa nähdään Ylermi Rajamaa ja Elias Salonen.

Kun Emilin (Elias Salonen) vanhemmat eroavat, poika muuttaa äitinsä kanssa maalta kaupunkiin. Siellä Emil kohtaa uuden naapurinsa, mystisen herra Hyyryläisen (Ylermi Rajamaa), joka osoittautuu ihmisten vaatteissa kulkevaksi pelikaaniksi.

Poika ja pelikaani ystävystyvät, päätyvät jännittäviin seikkailuihin ja opettavat toisensa näkemään maailman uusin silmin.

Näytelmän muissa rooleissa nähdään Sari Haapamäki, Sofia Hilli, Inkeri Hyvönen, Juha Jokela, Pertti Koivula, Sanna Majuri, Unto Nuora, Aino Seppo, Marjut Toivanen ja Kaisa Torkkel.

Leena Krohnin romaanista on säilytetty perustarina ja filosofinen henki. Sen päälle on luotu rikas maailma, joka on tehty vahvalla mielikuvituksellisella otteella. Työryhmä on saanut inspiraatiota muun muassa oopperasta, barokista ja fantasiasta.

Lavastuksen on suunnitellut Antti Mattila, puvut Kirsi Manninen ja naamioinnin Tuula Kuittinen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja videosuunnittelusta Toni Haaranen. Teoksen sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastaa Aleksi Saura.

Ystäväni pelikaani on Irene Ahon ensimmäinen ohjaus Helsingin Kaupunginteatterissa. Irene Aho palkittiin vuonna 2020 Eino Kalima -kannustuspalkinnolla teoksesta Koiramäen Suomen historia, joka oli hänen edellinen lastenteatteriohjauksensa (Suomen Kansallisteatteri, 2019).

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Kuva © Helsingin Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen


Plussat:

+ ammattitaidolla tehty lastennäytelmä, joka sopii hyvin niin lapsille kuin aikuisillekin (on ilo nähdä lastennäytelmä, joka on tehty tosissaan eikä niin sanotusti lapsellisesti tai vain lapsikatsojia mielistellen) ja koskettavaa oli huomata, kuinka näytelmän lopussa liikuttuu katsomossa niin lapsi kuin aikuinenkin

+ toimiva lavastus ja hienoa että pienen näyttämön koko tila ja syvyys on otettu käyttöön tässä näytelmässä (pienen lapsikatsojan silmin pieni näyttämö näyttää varsin suurelta), värikäs puvustus, musiikki ja koreografia

+ Ylermi Rajamaa on hurmaava Pelikaanina , mutta yhtä hurmaava on myös Elias Salonen Emil-poikana


Miinukset:

- ajoittainen hidastempoisuus


5star_2.jpg


Ystäväni pelikaani Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 29. huhtikuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 19 - 39 € täältä

Näytelmän traileri


Fanny ja Alexander

Kuva © Helsingin Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen


Paavo Westerbergin dramatisoima ja ohjaama Fanny ja Alexander sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 17. marraskuuta 2022.

Ingmar Bergmanin osittain elämäkerralliseen suurteokseen Fanny ja Alexander (1982) perustuva näytelmä seuraa Ekdahlin teatterisuvun ja piispa Edvard Vergeruksen perheen elämää.

Alexander ja hänen pikkusiskonsa Fanny elävät onnellista lapsuuttaan 1900-luvun alun Ruotsissa värikkään ja boheemin teatterisuvun keskellä, kunnes heidän isänsä kuolee ja äitinsä Emilie menee uudelleen naimisiin pappi Edvard Vergeruksen kanssa.

Emilie kuvittelee saavansa uuden onnellisen perheen, mutta uusi mies paljastuukin pelottavaksi tyranniksi, joka ottaa erityisesti Alexanderin julman vallankäyttönsä kohteeksi. Fannyn ja Alexanderin vilkas mielikuvitus auttaa heitä selviytymään ja näkemään asioita, joita muut eivät näe.

Fanny ja Alexander tuo näyttämölle myyttisen ja mielikuvitusrikkaan maailman, jossa värikkäät roolihenkilöt ja väkevä perhedraama kohtaavat karnevalistisen näyttämöfantasian. Luvassa on voimaannuttava kasvutarina, joka valaa uskoa selviytymiseen ja on täynnä elämänvoimaa.

Kuva © Helsingin Kaupunginteatteri / Otto-Ville Väätäinen


Fannyn roolissa nähdään Elena Leeve ja Alexanderia näyttelee Olavi Uusivirta. Heidän lisäksi teoksessa näyttelevät Eero Aho (Edvard Vergerus), Anna-Maija Tuokko (Emilie), Rea Mauranen, Rauno Ahonen, Veera Anttila, Helena Haaranen, Pekka Huotari, Sanna-June Hyde, Santeri Kinnunen, Jouko Klemettilä, Jari Pehkonen, Emmi Pesonen, Leena Rapola, Raili Raitala ja Aino Seppo.

Teoksen lavastuksen on suunnitellut Antti Mattila, puvut Anna Sinkkonen ja naamioinnin Jaana Nykänen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Jaakko Virmavirta. Sävellys ja äänisuunnittelu on Sanna Salmenkallion käsialaa.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset (tässä esityksessä on roolitus onnistunut täydellisesti kaikin puolin ja huikeimmat roolit tekevät Eero Aho sadistisena pappina, Anna-Maija Tuokko äitinä, Elena Leeve Fannyna , Olavi Uusivirta Alexanderina ja Pekka Huotari isänä)

+ huikea lavastus, valosuunnittelu, äänimaailma, musiikki, ohjaus ja laadukas sekä tyylikäs käsiohjelma

+ ennen kaikkea vaikuttava ja samaistuttuva näytelmä, joka tarjoaa katsojalle huikeita näyttämökuvia ja on kokonaisvaltainen teatterielämys ja ehdottomasti Helsingin kaupunginteatterin parhainpia esityksiä tällä näytäntökaudella


Miinukset:

- esityksen kesto (näytelmä kestää 3 tuntia ja 30 minuuttia) ja olisi kaivannut ehdottomasti tiivistämistä

- pyörivä lava on erityisen vaikuttava lavastuksen ja tunnelman luonnin tehokeinona, mutta liikaa käytettynä häiritsee osia kohtauksista ja ajoittain lavasteet ovatkin katsojan edessä estäen kohtauksen seuraamista


5star_2.jpg


Fanny ja Alexander Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä 28. maaliskuuta 2023 saakka.

Kesto 3 tuntia ja 30 minuuttia sisältäen väliajan.

Liput 23 - 46 € täältä

Näytelmän traileriInnan avfärd

52561751960_813a133d37_c.jpg

Kuva © Christian Jakowleff / Svenska Teatern


Ranskalaisen näytelmäkirjailijan Florian Zellerin kirjoittama teos Innan avfärd (Ennen lähtöä) on läheistä sukua hänen menestysnäytelmälleen Pappan (Isä), joka kuvaa tyttären ja muistisairaan isän välistä suhdetta.

Näytelmässä Innan avfärd Zeller tarkastelee leikkisällä tavalla pitkässä parisuhteessa eläneiden symbioottista suhdetta ja keskinäistä emotionaalista riippuvuutta. Tälläkin kertaa isän roolissa nähdään Asko Sarkola. Hänen vastanäyttelijänään on Ylva Ekblad, joka esittää Madeleinea.

Muissa rooleissa nähdään Max Forsman, Kristofer Möller, Sophia Heikkilä, Sannah Nedergård ja Johanna af Schultén.

On viikonloppu, myrskyn jälkeinen päivä. Andrén ja Madeleinen kotona kaikki on kuten ennenkin, mutta samalla täysin toisin. Kaikki ovat paikalla: isä, äiti, aikuiset tyttäret. Perheellä on surua, mutta ketä se suree?

Vanhempi tytär Anne järjestelee isänsä muistiinpanoja, ja nuorempi tytär Elise ilmestyy paikalle uuden poikaystävänsä kanssa. Madeleine kutsuu kotiin naisen, joka väittää olevansa Andrén nuoruudenystävä, mutta miksi André ei tiedä, kuka nainen on?

Perhe, aika ja tila ovat nyrjähtäneet paikoiltaan. Muistot ja unikuvat sulautuvat yhteen ja liukuvat taas erilleen.

Innan avfärd on ollut menestys sekä Broadwaylla että West Endissä. Nyt tämä vaikuttava draama esitetään ensi kertaa ruotsiksi.

(Teksti © Svenska Teatern)

Plussat:

+ aiheeltaan aina yhtä tärkeä ja ajankohtainen näytelmä, joka saa ajattelemaan omaa suhtautumistaan yksin jääviin vanhempiinsa

+ hyvät näyttelijäsuoritukset

+ toimiva lavastus ja valosuunnittelu sekä moitteettomasti toimiva tekstitys teatterin omalla tekstityslaitteella


Miinukset:

- ohjaus (takaumat olivat epäselviä ja katsoja joutui keskittymään enemmän juoneen kuin itse henkilöihin, jotka tästä syystä jäivät etäisiksi)

- käsiohjelmassa ei kerrota kuka esittää ketäkin ja katsojalla olikin ajoittain haastetta tietää kuka esittää ketäkin ja onko henkilö olemassaoleva vaiko ei


4star.jpg


Innan avfärd Svenska Teaternin Amos-näyttämöllä 3.5.2023 saakka.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 40 € täältä

Esitys tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi.



Vaellus

PE 16.12.] Vaellus – tragikomedia työyhteisöstä eksyksissä - Kohokohdat Helsinki

Kuva © Mitro Härkönen / Ryhmäteatteri

On loppukesän viimeinen hellepäivä, kun Karunlahden seurakunnan työntekijät suuntaavat Hotelli Tunturipuron parkkipaikalta erämaahan. Kirkkoherra Terhi Porolalla on visio pyhiinvaelluksesta, mutta virkistyspäivät on maksettu hiippakunnan työyhteisökehittämisen määrärahoista, joten mukana on myös piispa Järvstrandin lähettämä työnohjaaja tarkoituksenaan edistää seurakunnan taloudenhoidolle asetettuja uusia tavoitteita.

Kun seurue joutuu luonnonvoimien armoille, työyhteisön sisäiset ristiriidat ovat äkkiä vain pintaa, jonka alta yksilöiden padotut tunteet ja tarpeet alkavat purkautua esiin: Mitä tapahtuu, kun hallinta pettää? Mitä tehdä, kun kännykässä ei ole kenttää?

Miten olla ihmisten kanssa, joista ei pidä tai pitää liikaa? Miten kohdata kuoleman vaara? Ja ennen muuta: Miten pääsee perille? Mikä reitti pitäisi valita?

Anna Krogeruksen kirjoittama ja Laura Jäntin ohjaama Vaellus on itkettävän hauska ja viisas uusi kotimainen kantanäytelmä ihmisestä, joka luulee olevansa itsensä herra.

Anna Krogeruksen edellinen kantaesitys Ryhmäteatterissa, 9 hyvää syytä elää, oli yleisön suuresti rakastama esitys. 9 hyvää syytä elää on saanut useita ensi-iltoja ja kerännyt kehuja eri puolilla Suomea.

Rooleissa Ryhmäteatterin vakituiset näyttelijät Santtu Karvonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström sekä vierailijat Lassi Alhorinne, Sari Mällinen ja Pihla Penttinen.

(Teksti © Ryhmäteatteri)


Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset (erityisesti Sari Mällinen tekee hurmaavan roolin seurakuntayhtymän työnjohtajana, kuin myös vähäeleisesti roolinsa täydellisesti tekevä Minna Suuronen seurakunnan suntiona)

+ käsikirjoitus, ohjaus ja puvustus

+ lavastus, joka toimi täydellisesti ja tässä näytelmässä nähdään ehdottomasti tämän teatterisyksyn huikein näyttämökuva Helsinginkadun näyttämön keskellä nimittäin aito vesisade, joka tuntui ja ropisi henkilöiden sadeasuista eturiviin saakka


Miinukset:

- Robin Svartsröm ei ollut mukana arvostelemassani esityksessä, vaan hänet korvasi Iikka Fors, joka suoriutui roolistaan kyllä hyvin, mutta ajoittaista roolin hakemista oli havaittavissa

- näytelmän kesto (harmittavan lyhyt, koska tämän hurmaavan Karunlahden seurakunnan työntekijöiden edesottamuksia olisi seurannut huomattavasti kauemminkin)


5star_2.jpg


Vaellus Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä 17. joulukuuta 2022 saakka.

Esityksen kesto 2 tuntia ja 10 minuuttia väliaikoineen.



Saiturin joulu

1130DSC_6621

Kuva © Musiikkiteatteri Kapsäkki / Tanja Ahola

Saiturin joulu on hersyvää naurua, taitoa, jouluisia sävelmiä ja fyysistä komiikkaa pursuava musiikkikomedia. Charles Dickensin tarinaan pohjautuva ilottelu nähdään joulun alla jo toista vuotta peräkkäin Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

Kansainvälistä mainetta saavuttanut ohjaaja-komediakonsultti Toby Park (mm. The Royal National Theatre, London ja Wienin valtionooppera) palaa esityksen myötä Suomeen, jossa hän ohjasi viimeksi vuonna 2014 The Fabulous Bäckström Brothers Show’n. Toby Parkin kotiteatteri Spymonkey on yksi Britannian johtavista fyysisen komedian teatteriryhmistä.

Saiturin joulu on sovitus Charles Dickensin tunnetusta kertomuksesta, joka kiteyttää joulun ja ihmisyyden sanoman, mutta nyt uudessa yllätyksellisessä tyylilajissa.

Näyttämöllä taituroivat Fabulous Bäckström Brothers -tuotannoista tutut klovneriaan ja musiikkikomediaan erikoistuneet Jouni ja Petri Bäckström, suomalaisen musiikkiteatterin uranuurtaja Reetta Ristimäki ja Kapsäkin aikaisemmista musiikkiteatteriesityksistä tuttu Emmi Hatjasalo. Tätä esitystä muistellaan lämmöllä vielä tulevinakin jouluina.


Sävellys: mm. Jouni Bäckström ja Markus Fagerudd

Käsikirjoitussovitus: Reetta Ristimäki

Musiikkidramaturgia: työryhmä

Ohjaus: Toby Park

Apulaisohjaaja: Tommi Bäckströ

Pukusuunnittelu: Marja Uusitalo

Äänisuunnittelu: Max Marshall

Valosuunnittelu: Tuittu Teivainen

(Teksti © Musiikkiteatteri Kapsäkki)


Plussat:

+ ohjaus

+ esityksen huumori kevensi mukavasti Charles Dickensin klassikkonäytelmän kerrontaa

+ hyvät laulajat, joiden äänet sopivat hyvin yhteen ja moniäänisinä olivatkin ajoittain riemuisaa kuunneltavaa (Emmi Hatjasalo oli laulajista ehdottomasti ryhmän lahjakkain)


Miinukset:

- lavastus ja puvustus oli amatöörimäisen ja halvan näköistä Reetta Ristimäen itse Saiturin eli Scroogen pukua ja maskeerausta lukuunottamatta

- esityksen kesto (kovin lyhyt - vain 1 tunti ja 20 minuuttia ), taustanauhojen käyttö liveorkesterin sijasta ja floy-äänien taitamattomuus

- musiikkinumeroiden lyhyys (olisi ollut miellyttävää kuunnella osaavia laulajia enemmänkin ja kappaleetkin kokonaisuudessaan)


3star.jpg


Saiturin joulu Musiikkiteatteri Kapsäkissä 16.12. 2022 saakka.

Kesto 1 tunti ja 40 minuuttia väliaikoineen

Liput 20 - 39,50 € täältä

Ikäsuositus: Ei alle 7-vuotiaille


Saiturin joulu

Kuva © Helsingin Kaupunginteatteri / Robert Seger

Helsingin Kaupunginteatterin lasten ja nuorten Shed-teatteriryhmän Saiturin joulu sai uusintaensi-iltansa studio Pasilassa 3. joulukuuta.

Ohjaaja Heikki Sankari ja säveltäjä Tuomas Kesälä ovat luoneet Charles Dickensin klassikkoteoksen inspiroimana uuden koko perheen musiikkinäytelmän.

Saiturin joulu sijoittuu 1800-luvun Englantiin puuvillatehtaalle, jonka omistaa ilkeä ja pihi Saituri. Joulu on tulossa, mutta tehtaassa työskenteleville lapsille ei ole luvassa taukoa, eikä syötävää.

Saituri haluaa kynsin ja hampain pitää koneet käynnissä ja rahahanat kilisemässä. Lapset päättävät tehdä jotain ennen kuin Saituri vie koko kaupungin joulumielen.

Rooleissa nähdään kaikkiaan 80 Shedin lasta ja nuorta. Saituria näyttelee Eppu Salminen.

Shed-musiikkiteatteri antaa 10–19-vuotiaille lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa ja tehdä yhteistä joulumusikaalia Helsingin Kaupunginteatterin ammattilaisten kanssa.

Teatteriharrastuksen parissa lapset ja nuoret pääsevät paitsi näyttelemään myös tanssimaan ja laulamaan. Toiminnan mahdollistaa ShedHelsinki Säätiö, joka tukee monimuotoista ja erityislapset huomioivaa lapsi- ja nuorisotyötä.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)


Plussat:

+ lavastus, puvustus ja maskeeraus

+ hyvä orkesteri ja erittäin hyvin harjoitetut koreografiat

+ 10-19 vuotiaiden nuorten eläytyminen ja läsnäolo - oli hienoa nähdä kuinka erityisnuoret, kehitysvammaiset ja monikulttuuriset lapset nauttivat lavalla esiintymisestään sekä yhdessä tekemisestä, joka välittyi hyvin katsomoon


Miinukset:

- Eppu Salminen Saiturina oli liian hassunhauska ja lapsiyleisöä mielistelevä eikä ollut yhtään kärttyisä tai pelottava niin kuin olisi pitänyt olla

- monta kertaa klassikkonäytelmän alkuperäisen version nähneelle tämä nuorten tekemä versio uusine joululauluineen ei koskettanut tarinallisesti (olisi suotavaa että klassikkonäytelmät tavoittaisi nuorisonkin sellaisinaan)


3star.jpg


Saiturin joulu Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa 17.12. 2022 saakka.

Kesto 1 tunti ja 35 minuuttia

Liput 20 - 35 € täältä

Näytelmän traileri


Huvituttaako revyy

Huvituttaako Revyy - Komediateatteri


Kaipaatko hetkellistä helpotusta? Haaveiletko tilanteista, joissa voisit kerrankin napsia vain rusinat pullasta? Suomen Komediateatteri esittää täsmäavun näihin tarpeisiin. Huvituttaako Revyy tarjoilee vain parhaat palat kaikesta. Hauskimmat sketsit, kiinnostavimmat yhteiskunnalliset ilmiöt, taitavimman ensemblen sekä päräyttävimmät musiikkinumerot.

Astuessasi sisään Peacockiin olet välittömästi osa tätä koko maailman kokoista sirkusta, jossa me kaikki pyöritään. Nyt jos koskaan on paras hetki lähteä parin tunnin lomalle omasta elämästä ja nauraa hetki yhdessä ajankohtaisille ja arkisille asioille.

Varietee-esitykset sekä vedenneidot ovat olleet iso osa Linnanmäen historiaa 1950-luvulta saakka. Valveutuneiden naisasiakkaiden pyynnöstä laveteilta pudotettiin 1970-luvulta lähtien kuitenkin myös miehiä. Huvituttaako Revyy juhlistaa monimuotoisen elämän ihmeellisyyttä.

Kieppuupa tulevaisuus mihin suuntaan tahansa, se on varmaa, että naurun voimaa ei voi vähätellä. Edellytämme paikalle saapumista, sillä valitettavasti esitykseen ei voi osallistua etänä.

Näyttämöllä upeat: Kiti Kokkonen, Niina Lahtinen, Krisse Salminen, Haza von Hertzen, Markku Haussila, Antti Lang, Petja Lähde, Aleksi Seppänen sekä kapellimestari Katja Lapin johtama livebändi: Sami Kurppa, Kalle Ylitalo, Janne Mathlin ja Anssi Salminen.

(Teksti © Suomen Komediateatteri)


Plussat:

+ hyvät esiintyjät (Kiti Kokkosen poisjäännin sairastapauksen takia korvasi Gimmel-yhtyeestä aikoinaan tutuksi tullut Ushma Karnani, joka suoriutui hyvin. Markku Haussila oli jäänyt myös pois sairastapauksen vuoksi ja hänen osuuksia ei oikein paikattu, joka näkyi hieman häiritsevästi ainakin Abba-osuudessa)

+ huikea Katja Lapin orkesteri ja huikeat musiikkinumerot, ohjaus, koreografia, puvustus ja valosuunnittelu

+ kaikin puolin räväkkä ja riehakas revyy, jonka seurassa olisi viihtynyt huomattavasti kauemminkin


Miinukset:

- sketsien tasojen vaihtelevuus (osa todella hyviä ja osa puolestaan todella huonoja) sekä sketsien lyhyys (muutamat pidemmät sketsit olivat ehdottomasti revyyn parhainpia)

- Aleksi Seppäsen ja Haza von Hertzenin tanssinumeroiden vähyys

- lippujen ylihinnoittelu (69 € )


4star.jpg


Huvituttaako Linnanmäen Peacock-teatterissa 31.12.2022 saakka.

Liput 69 € täältä

Revyyn trailerin voit katsoa täältä



Sultanaatti

Sultanaatti | Kansallisteatteri

Kuva © Cata Portin / Kansallisteatteri


Sultanaatti on hauska ja hirvittävä aikuisten satu vallasta ja sukupuolista. Sen historiallisena polttopisteenä toimii sulttaani Suleiman I Suuren aikakausi (1520-1566) ‒ renessanssin, suurten löytöretkien ja veristen uskonsotien aika.

Kun nuori sulttaani rakastuu vimmatusti orjatyttö Rossaan, ja alkaa tämän kanssa pistää koko valtakuntaa uusiksi, ryhtyy petollinen visiiri murhanhimoisine apureineen vastaiskuun palauttaakseen asiat entiselleen.

Komedia törmäyttää tarunhohtoisen valtakunnan oman aikamme utopioiden kanssa. Se kysyy, miksi ihmiskunnan parhaat pyrkimykset niin usein johtavat kohtuuttomuuksiin ja katastrofeihin? Nyt lopputuloksena on niin naisten sultanaatti kuin villien käänteiden, runouden ja salaviisaan huumorin säestämä teatterillinen löytöretki.

Laura Ruohosen 30-vuotisjuhlanäytelmän rooleissa nähdään Jani Karvinen, Paavo Kinnunen, Markku Maalismaa, Marja Salo, Henna Sormunen sekä Saima Haapasalo. Riikka Talvitie on säveltänyt teoksen alkuperäismusiikin.

(Teksti © Kansallisteatteri)


Plussat:

+ harvinaisen laadukas käsiohjelma, joka todellakin kannattaa lukea ennen esityksen katsomista tai viimeistään esityksen jälkeen

+ Paavo Kinnusen, Markku Maalismaan ja Jani Karvisen hyvät roolityöt


Miinukset:

- puvustus ja lavastus eivät luoneet oikeanlaista uskottavaa näyttämökuvaa (ainostaan melkein koko esityksen ajan pyörivä verhoilu toi ajoittain oikean tunnelman)

- osan näytelijöiden yliampuvat ja ylinäyteltyt roolityöt häiritsivät

- esityksen kesto (esitys kesti 2 tuntia ja 30 minuuttia ja olisi kaivannut runsaasti tiivistämistä) sekä katsomon ja lämpiön kylmyys (esitysiltana kun esityksen katsoin ja arvostelin ei Vallilan rakennuksessa ollut laisinkaan lämmitystä viereisen Lidl-kaupan remonttitöistä johtuen ja katsomossa sekä väliajalla paleltiin kirjaimellisesti marraskuisissa ulkolämpötiloissa teatterin tarjoamat viltit ja huovat päällä - tästäkin syystä teatterielämyksenä siis epämiellyttävä)


2star.jpg


Sultanaatti Vallilan Kansallisteatterin näyttämöllä 29. maaliskuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20 - 40 € täältä


Hamlet

Maailma on sijoiltaan

Kuva © Yehia Eweis / Kansallisteatteri


Ohjaaja Samuli Reunasen ja kirjailija-dramaturgi Aina Bergrothin tuliterä sovitus William Shakespearen ehtymättömästä mestariteoksesta Hamlet luotaa sukupolvelta toiselle periytyvän trauman seurauksia.

Se on unenkaltainen sukellus surullisen prinssin mielenkuohuihin ja karnevalistisen räiskyvä näyttämöteos identiteettien julmasta valtapelistä.

Esityksen nimiroolissa nähdään karismaattinen pop-prinssi Olavi Uusivirta, jonka vastavoimaksi Ofeliana kohoaa Fanni Noroilan vahva ja omaääninen taiteilijapersoona.

Esityksen musiikin on säveltänyt kitaravirtuoosi Timo Kämäräinen, joka myös esiintyy Hamletin uskollisen ystävän Horation roolissa.

Muissa rooleissa nähdään Ola Blick, Karlo Haapiainen, Aleksi Holkko, Timo Kämäräinen, Esa-Matti Long, Paula Siimes, Timo Tuominen ja Matti Uusivirta.

(Teksti © Kansallisteatteri)


Plussat:

+ hyvät näyttelijäsuoritukset (Olavi Uusivirta on huikea Hamlet ja hänen lavakarismansa yksinään riittää täyttämään Kansallisteatterin suuren näyttämön niin vaatteet päällä kuin täysin alastomanakin)

+ näytelmän monipuolinen musiikki ja huikea liveorkesteri, hyvä lavastus ja laadukas käsiohjelma

+ omaperäinen ja rohkea versio klassikkonäytelmästä, joka vaikuttaa tosin enemmän revyyltä tai pitkältä rock-konsertilta kuin näytelmältä


Miinukset:

- sekava puvustus (näyttämöllä nähdään asusteita, harjoitus- ja näyttämövaatteita Kansallisteatterin eri esityksistä vuodesta 1944 vuoteen 2021)

- ongelmat äänitekniikan kanssa (puhe oli ajoittain suttuista eikä repliikeistä saanut siten selvää)

- esityksen kesto (esitys kesti lähes 3 tuntia ja olisi kaivannut runsaasti tiivistämistä ohjauksen osalta)


4star.jpg


Hamlet Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 27. tammikuuta 2023 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 55 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 49 € täältä