Kulttuuritähdet on ajankohtainen kulttuurikritiikin sivusto.

Näillä sivustoilla arvostellaan ja esitellään tarjontaa kulttuurin monilta eri aloilta sekä päivitetään myös päivittäin uusimmat uutiset kulttuurista.

Kulttuuritähdet-sivuston antamien tähtien avulla selvität nopeasti ja helposti mm. mikä taidenäyttely on nähtävä, mikä uutuuskirja luettava, mikä teatteriesitys on koettava ja mitä ensi-iltaan tulevia elokuvia ei kannata jättää katsomatta.

Kulttuuritähdet-sivustot tuottaa ja toimittaa:

Freelance-toimittaja-valokuvaaja ja Suomen Arvostelijain Liiton jäsen
Marko Kilpilampi

Uusimmat arvostelut (luettavissa sivun yläpalkin kautta klikkaamalla)

TEATTERI:
Tuhansien ämpäreiden maa (Uusi Iloinen Teatteri)

DVD-ELOKUVAT:
Lady Macbeth

DVD-ELOKUVAT:
Viulisti

DVD-ELOKUVAT:
Kaikki oikein

DVD-ELOKUVAT:
Miami

TEATTERI:
Masennuskomedia (Kansallisteatteri)

TEATTERI:
Arki ja kauhu (Q-teatteri)

ELOKUVA:
Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

ELOKUVA:
Minä, Simon

ELOKUVA:
Rambage: Iso kohtaa isomman (3D)

ELOKUVA:
BPM (beats per minute)

TEATTERI:
Rakastunut Shakespeare (Helsingin Kaupunginteatteri)

TEATTERI:
Täällä Pohjantähden alla osa 2 (Lahden kaupunginteatteri)

TEATTERI:
Älä pukeudu päivälliselle (Helsingin Kaupunginteatteri)

TEATTERI:
Egenmäktigt förfarande (Lilla Teatern)

TEATTERI:
Ei kiitos! (Helsingin Kaupunginteatteri)

TEATTERI:
Erottaja 1917-18 (Teatteri Avoimet Ovet)

TEATTERI:
Stockmann, Stockmann (Svenska Teatern)

DVD-ELOKUVAT:
Idän pikajunan arvoitus

TEATTERI:
Atlantis (Aurinkoteatteri / Kansallisteatteri)

TEATTERI:
Muodonmuutos (Ryhmäteatteri)

DVD-ELOKUVAT:
The Killing of a Sacred Deer

TEATTERI:
Kirjeitä Mosulista (Teatteri Avoimet ovet)

TEATTERI:
Viimeinen laiva-musikaali (Turun Kaupunginteatteri)

Yhteystiedot

Lehdistötiedotteet ja kutsut pyydetään
lähettämään sähköpostitse:

kulttuuritahdet@gmail.com

Muu materiaali ja arvostelukappaleet pyydetään lähettämään perinteisesti postitse osoitteeseen:

Kulttuuritähdet
Marko Kilpilampi
Arkadiankatu 8 C 19
00100 Helsinki

Kulttuuritähdet-sivusto ei vastaa tilaamatta lähetetyistä arvosteluista/jutuista tai lähetetyistä materiaaleista.


Copyright
© Kulttuuritähdet 2017

Share |

TEATTERI

Tuhansien ämpäreiden maa

uit40v.png

Legendaarinen Uusi Iloinen Teatteri UIT täyttää 40 vuotta. Tämä vuonna 1978 perustettu viihteellinen teatteri juhlistaa merkkivuottaan erityisen juhlarevyyn merkeissä, joka sai ensi-iltansa Linnanmäen Peacockissa toukokuussa.

UIT:n juhlaesityksen nimi on Tuhansien ämpärien maa, ja se on jo siis kaikkiaan 40. UIT:n tuottama revyy.

Peacockin lavalle nousevat näyttelijätähtinä mm. Sari Siikander, Leena Uotila, Jussi Lampi, Mikael Saari, Sami Hokkanen ja Sami Hintsanen sekä erikoisvieraina Erika Vikman ja Viivi Pumpanen.

Huippuluokan näyttelijäkaartin lisäksi esityksestä vastaavat maamme viihdealan kärkinimet ohjaajana Jaakko Saariluoma ja koreografeina Sirpa Suutari-Jääskö ja Jukka Haapalainen.

Tanssijoina nähdään Tanssii tähtien kanssa -TV-ohjelmasta tutut Ansku Bergström, Katri Mäkinen, Matti Puro ja Mikko Ahti.  Musiikista vastaa totuttuun tapaansa Jean S.

uit201801.jpg

Kuva © Mirkku Merimaa / UIT

Plussat:

+  ohjaus ja koreografiat

+  sketsien ajankohtaisuus ja musiikkinumeroiden huikea taso 

+   tämän kesän revyyssä loistivat suorituksillaan erityisesti Leena Uotila, Mikael Saari, Sami Hokkanen ja Sami Hintsanen

Miinukset:


-  lavastus ja valaistus oli tänä vuonna poikkeuksellisen suppeaa verrattuna edellisvuosiin ja revyyn kokonaisuus oli hieman liian tasalaatuista ja yllätyksetöntä

- revyyn kesto (juuri kun päästiin vauhtiin, niin olikin jo loppunumeron aika. Viimeiset 20 vuotta kaikki UIT:n revyyt nähneenä toivoisi ensi vuonna näkevän vaihteeksi yli 2 tuntisen musiikki-iloittelun väliajan kanssa. Tämän vuotisen ammattitaitoisen työryhmän kanssa sekin olisi onnistunut varmasti.)

- pääsylippujen hinnat  (59 € alkaa olla jo hieman liikaa ylihinnoiteltu)

4star.jpg

Tuhansien ämpärien maa Linnanmäen Peacock-teatterissa 16. kesäkuuta asti.

Kesto 1 tunti ja 30 minuuttia (ei väliaikaa)

Liput 39-59 € täältä

Masennuskomedia

37895560374_b4a0c92a9d_z.jpg

Kuva © Mitro Härkönen / Kansallisteatteri

Suuren metalliyhtiön johtaja Eeva Ahonen (Pirjo Luoma-aho) on työlleen omistautunut viisikymppinen nainen, joka saa työpaikallaan totaalisen hermoromahduksen – ja potkut. Eeva heittää mielialalääkkeet roskikseen, mutta pääsee kuitenkin ylös kotisohvalta vain huomatakseen, ettei kukaan enää halua palkata häntä.

Lääkärin kehotuksesta Eeva lähtee vastentahtoisesti tutustumaan mielenterveyskuntoutujien työkeskukseen. Pian Eeva huomaa luotsaavansa huippuunsa hiottua tehostamisprojektia ja perinpohjaista työkulttuurin muutosta.

Masennuskomedia on tiukasti ajassa oleva teatteriesitys työelämästä burnout- ja masennuspotilaiden luvatussa maassa. Inhimillinen komedia kuvaa kilpailuyhteiskunnan muottiin itsensä pakottavan ihmisen rimpuilua, kontrollintarvetta ja itsepetosta hillittömän hauskasti, oivaltavasti ja suurella sydämellä.

Masennuskomedia käsittelee mielenterveyden ja työssä jaksamisen problematiikkaa komedian kautta. Esityksen valmistusvaiheessa työryhmä vieraili mielenterveyskuntoutujien työkeskuksessa. 

Masennuskomedian ovat kirjoittaneet ohjaaja Rantasilan alkuperäisidean pohjalta käsikirjoittaja-ohjaajat Kirsikka Saari ja Jenni Toivoniemi, elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Filmsin palkitut tekijät.

Saaren käsikirjoittama menestyskomedia Pitääkö mun kaikki hoitaa? oli Oscar-ehdokkaana vuonna 2014.

Rooleissa nähdään Arttu Kapulainen, Maria Kuusiluoma, Pirjo Luoma-aho, Antti Pääkkönen, Paula Siimes, Tuomas Uusitalo ja Pietu Wikström (TeaK).

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+ näytteljöiden roolityöt (erityisesti Pirjo Luoma-ahon ja Pietu Wikströmin roolityöt viehätti)

+ älykäs ja ajankohtainen käsikirjoitus

+ ohjaus, puvustus ja musiikki

Miinukset: 

-  mielenterveyskuntoutujien työkeskuksen henkilökunnan stereotypioiden korostaminen

-   vaatimaton lavastus

5star_2.jpg

Masennuskomedia Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 21. toukokuuta asti.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 20 - 38  € täältä

Arki ja kauhu

39648292574_ff86846412_z.jpg

Kuva © Sakari Tervo / Q-teatteri

Arki on toistoa. Rutiinien muodostamaa jokapäiväistä elämää. Arkea hävetään, ja siitä pyristellään irti. 

Siihen kaivataan vaihtelua, sitä paetaan ja siihen palataan vain vastentahtoisesti.  Silti se on sitä, mitä elämämme enimmäkseen on.

Millaista elämän sitten pitäisi olla ja miltä tuntua? Onko muiden elämä erilaista? Parempaa vai kauheampaa? Onko sillä mitään väliä, kun kaikki kuitenkin tuhoutuu? Joskus. Pian?
Saako tälle kaikelle nauraa ja voiko kauhusta nauttia? Auttaako se?

Arki ja Kauhu  on esitys, joka yhdistää arkirealismin splatteriin, pessimistiseen filosofiaan, kauhuun ja komediaan.

Ohjaus on Akse Petterssonin ja rooleissä nähdään Pirjo Lonka, Eero Ritala, Sonja Kuittinen ja Joonas Heikkinen.

(Teksti © Q-teatteri)

Plussat:

- näyttelijöiden roolityöt

+  lavastus ja musiikki

+  ohjaus ja visuaalisuus

Miinukset:

-   tekninen vika kamerakaapelin kanssa ajan häiritsi pahasti esityksen videokuvien seuraamista

-  videokuvausta käytetttiin liikaa 

-  yleisölle ei valitettavasti avautunut tai välittynyt näytelmän sanoma (osa yleisöstä nauroi ymmärtämättä ehkä mille loppujen lopuksi nauroivatkaan)

4star.jpg

Arki ja kauhu Q-teatterissa 19. toukokuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 18 - 32  € täältä

Esityksessä on vilkkuvia valoja ja siinä käytetään terveydelle vaaratonta tehostesavua.
Esityksessä käytetään runsaasti teatteriverta.

Rakastunut Shakespeare

shakespeare20.jpg

 Kuva © Tapio Vanhatalo / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin kevätkauden avasi palkittuun elokuvaan perustuva Rakastunut Shakespeare, joka sai Suomen kantaesityksensä 25. tammikuuta suurella näyttämöllä. Reita Lounatvuoren suomentaman näytelmän on ohjannut teatterinjohtaja Kari Arffman.

Luvassa on vahvasti roihuavia tunteita, renessanssiajan pukuloistoa, romantiikkaa ja tarina, joka vie 1500-luvun lopun Lontooseen.

Romanttisen komedian pääparina nähdään mm. Kirkan roolissa vuosi sitten kiitosta kerännyt Heikki Ranta ja HKT:ssa ensimmäistä kertaa vieraileva Miila Virtanen sekä muissa rooleissa mm. Rauno Ahonen, Helena Haaranen, Heidi HeralaPetrus Kähkönen, Tuukka Leppänen, Jari Pehkonen ja Mikko Vihma. 

Näytelmän tapahtumapaikka on Lontoo, ja vuosi on 1593. Rahanpuutteesta ja naisongelmista kärsivä nuori näytelmäkirjailija Will Shakespeare (Heikki Ranta) yrittää työstää uutta teosta teatterilleen, mutta kirjoitustyö on pahasti jumissa.

Koe-esiintymisissä Will kohtaa taitavan näyttelijän, joka paljastuu kauniiksi Viola de Lessepsiksi (Miila Virtanen). Nuoren parin rakkaus syttyy, ja kiihkeä romanssi lähettää Willin kirjoittamisen uuteen lentoon. Shakespearen maailmankuulu näytelmä, Romeo ja Julia, saa alkunsa.

Rakastavaiset joutuvat kuitenkin pitämään suhteensa salassa, sillä Viola on jo kuningattaren (Helena Haaranen) siunauksella luvattu toiselle miehelle, Lordi Wessexille (Mikko Vihma).

Lavastuksen teatterimaailmaan sijoittuvaan rakkauskomediaan on suunnitellut Katariina Kirjavainen ja loisteliaat renessanssiajan epookkipuvut Elina Kolehmainen. Koreografian 26-henkiselle ensemblelle on suunnitellut Jyrki Karttunen

Lee Hallin vuonna 2014 näyttämölle sovittama ja Paddy Cunneenin säveltämä Rakastunut Shakespeare perustuu Marc Normanin ja Tom Stoppardin elokuvakäsikirjoitukseen (Shakespeare in Love, 1998). Seitsemän Oscaria keränneen ja kolminkertaisen Golden Globe- ja Bafta-palkitun elokuvan rooleissa nähtiin mm. Gwyneth PaltrowJoseph Fiennes ja Judi Dench.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   laadukas käsiohjelma ja sen hyvät taustoittavat tekstit (käsiohjelma kannattaa ehdottomasti ostaa)

+  näyttävä lavastus ja  upea puvustus

+  näyttelijöiden roolityöt (erityisesti Heikka Rannan karisma Shakespearena viehätti)

 

 

Miinukset:

-  näytelmän kesto (tuntui paljon pitemmältä kuin oikeasti olikaan, johtunee ohjauksesta)

-  ohjaus oli löysähköä ja ajoittain haapuilevaakin

- kokonaisuutena yllättävän keskinkertainen huomioon ottaen mahtavat puitteet 

4star.jpg

Rakastunut Shakespeare Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä  19. toukokuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 35 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20 - 45 € täältä      

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Täällä Pohjantähden alla osa 2

3181-Pohjantahti_ensemble.jpg

Kuva © Robert Seger / Lahden kaupunginteatteri

Täällä Pohjantähden alla -teoksen toisessa osassa seurataan itsenäisen Suomen alkutaivalta vuosien 1918 - 1951 välillä.

Akseli Koskela selviää Hennalan vankileirin koettelemuksista ja palaa lopulta kotiin Koskelaan. Yhdessä Elinan kanssa hän pyrkii rakentamaan lapsillensa parempaa tulevaisuutta, mutta vanha katkeruus isäntien ja torpparien välillä nostaa päätään mm. Lapuan liikkeen vaikutuspiirin kasvaessa. 

Vuonna 1939 syttyy talvisota. Akselin ja Elinan lapset, Vilho, Eero ja Voitto joutuvat rintamalle.

Toinen osa on tarina niistä Pentinkulman ihmisistä, joille annettiin niin kovin vähän ja jotka joutuivat Isänmaan niin vaatiessa panemaan peliin koko elämänsä.

Dramatisoinnista vastaa Ari-Pekka Lahti ja ohjauksesta Juha Malmivaara. Koreografian on tehnyt Panu Varstala ja lavastuksen Minna Välimäki.

Rooleissa nähdään Lahden kaupunginteatterin näyttelijäkunta eli Hiski Grönstrand, Laura Huhtamaa, Saana Hyvärinen, Mikko Jurkka, Tapani Kalliomäki, Eeva-Kirsti Komulainen, Paavo Kääriäinen, Liisa Loponen, Jarkko Miettinen, Teemu Palosaari, Mikko Pörhölä, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Aarre Reijula, Maiju Saarinen, Ritva Sorvali, Raisa Vattulainen, Lumikki Väinämö, Timo Välisaari sekä Jarkko Lahti (vier.)

(Teksti © Lahden kaupunginteatteri)

Plussat:

+   täydellinen jatko-osa ensimmäiselle osalle (laatu oli samanlaista ja samoin näyttelijöiden roolityöt  kuin ensimmäisessäkin osassa)

+   ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen esitys monessakin mielessä (jäänee taatusti Lahden kaupunginteatterin historiaan yhtenä vaikuttavimmista esityksistä)

+  erinomainen osoitus siitä kuinka muuallakin kuin vain pääkaupunkiseudulla tehdään todella kansainvälisen tason kaltaisia esityksiä (harvoin pääkaupungissakaan nähdään näin ammattitaitoista ja vaikuttavaa kokonaisuutta)

 

 

Miinukset:

-  mikäli katsoja ei ole nähnyt esityksen ensimmäistä osaa, vie aikansa ennen kuin katsoja pääsee jyvälle henkilöhahmojen maailmaan ja tarinaan (ei vaadi ensimmäisen osan näkemistä välttämättä, mutta suotavaa se olisi)

5star_2.jpg

Täällä Pohjantähden alla osa 2 Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä 16. toukokuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 45 minuuttia.

Liput 23 - 32 €  (yhdistelmälippu molempiin osiin 36 - 51 € ) täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Älä pukeudu päivälliselle

app12.jpg

Kuva © Tom Röllich / Helsingin Kaupunginteatteri

Kevään herkullisin kattaus on tarjolla Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä. Marc Camolettin farssiklassikko Älä pukeudu päivälliselle (Pyjama pour six, 1987) sai ensi-iltansa  helmikuussa Jaakko Saariluoman ohjaamana ja tämän päivän Suomeen sijoitettuna.

Hillittömiä selityksiä ja läheltä piti -tilanteita tarjoilevat upeat koomikot Sanna-June HydeKatja Küttner, Jonna JärnefeltPekka StrangPertti Sveholm ja Joachim Wigelius.

Matti valmistautuu kesäasunnollaan Fiskarsissa juhlimaan romanttisesti kahden kesken tyttöystävänsä Katariinan syntymäpäivää. Valitettavasti vaimo Linda peruukin viime hetkellä lähtönsä äidin luo.

Ei tule romanttista illanviettoa, mutta juhlimaan kyllä päästään. Mukaan liittyvät myös Matin ystävä Harri, jolla tosin on suhde Matin vaimon kanssa, pitopalvelun kokki ja tämän hieman pelottava poikaystävä. Kuka esittää ketäkin ja miten keitos pysyy kasassa?

Henri Kapulaisen ja Pentti Kotkaniemen suomentaman näytelmän lavastuksen ja puvut on suunnittelut Alisha Davidow.

Nyt toista kertaa Helsingin Kaupunginteatterissa vierailevan komiikan moniottelijan, Jaakko Saariluoman edellinen ohjaus Tenorit liemessä oli yleisön suosikki vuonna 2017. Ohjaajana, näyttelijänä, käsikirjoittajana, stand up -koomikkona ja juontajana tunnettu Saariluoma on nähty myös HKT:n lavalla näytelmissä Paavo 1,5(2008) ja Ihmisen osa (2011) sekä studio Pasilan suosituissa stand up -illoissa Club act!one.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+  loistavat näyttelijäsuoritukset (erityisesti viehätti Katja Küttnerin roolityö)

+  puvustus ja toimiva lavastus (ilahduttavaa oli nähdä farssi, jossa ei ollut liikaa perinteisiä ennalta arvattavia "väärä ovi, väärä ihminen"-kohtauksia)

+  ammattitaidolla tehty esitys, josta jää hyvä mieli ja viihdytetty olo teatterista poistuessaan 

Miinukset: 

-  näytelmän kesto (aivan liian lyhyt, sillä tämän porukan seurassa olisi mieluusti viihtynyt kauemminkin)

5star_2.jpg

Älä pukeudu päivälliselle Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 12. toukokuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 21,50 - 43 €  täältä

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

Egenmäktigt förfarande 

egenm5.jpg

 Kuva © Henrik Schütt / Helsingin Kaupunginteatteri

Lena Anderssonin (s.1970) menestysromaaniin perustuva Egenmäktigt förfarande (Omavaltaista menettelyä) sai maaliskuussa suomalaisen kantaesityksensä Lilla Teaternissa. 

Egenmäktigt förfarande (2013) on kirjailijana, kolumnistina ja kirjallisuuskriitikkona tunnetun Anderssonin menestyneimpiä teoksia, vaikka hän itse epäili sen saavan vain 2 000 lukijaa.

August-palkittu romaani on käännetty 21 kielelle ja sitä on painettu 500 000 kappaletta. Karin Parrot Jonzonin dramatisointi (2015) tuo ikonisiksi hahmoiksi muodostuneet päähenkilöt, Ester Nilssonin ja Hugo Raskin, nyt myös näyttämölle.

August-palkinnon perusteluissa todetaan että ”romaani Egenmäktigt förfarande on vakavamielinen leikki, jossa Ester ja Hugo tapaavat vallasta, vapaudesta ja järjestä kertovassa ajattomassa draamassa, jota kirjailija ei pelkästään hahmota vaan jopa tutkii. Terävällä huumorilla ja ainutlaatuisella tarkkuudella Lena Andersson paljastaa ihastumisen järjestelmällisen itsepetoksen. ”

Lilla Teaternin näytelmän on ohjannut Ann-Luise Bertell. Rooleissa nähdään Linda ZilliacusJohan FageruddEmilia Nyman ja Anja Bargum

Näytelmän esityskieli on ruotsi, mutta se tekstitetään suomeksi.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   Lilla Teaternin tekstityslaitteeseen voi aina luottaa ja nytkin se toimi moitteettomasti

 

 

Miinukset:

-  ohjaus, lavastus ja toteutus

- tekstin sivistyssanojen runsaus häiritsee

-  näyttelijöiden roolityöskentely vaihtelevaa (osa oli läsnä vain puolittain läpilukien vuorosanansa)

1star.jpg

Egenmäktigt förfarande Lilla Teaternissa 12. toukokuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 34 € täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Ei kiitos!

eikiitos7.jpg

Kuva © Aki Loponen, Pictuner Oy / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilan kevätkausi alkoi helmikuussa Anna-Leena Härkösen menestysromaanin perustuvalla suorapuheisella parisuhdekomedialla Ei kiitos

Heli rakastaa aviomiestään Mattia, mutta mitä tehdä, kun miestä kiinnostaa enemmän tietokone kuin vaimo? Miehen huomiota kaipaava Heli tutustuu nuoreen Jarnoon, ja villi sivusuhde avaa Helin silmät myös avioliittonsa todellisuuteen.

Räväkän komedian rooleissa nähdään Aksinja Lommi, Vappu Nalbantoglu (Heli), Leenamari Unho, Antti Timonen (Matti) ja Pyry Äikää (Jarno).

Heikki Paavilaisen dramatisoimasta näytelmästä tuoreen tulkinnan on ohjannut Mira Kivilä

Ei kiitos näytelmä on näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja Mira Kivilän debyytti Helsingin Kaupunginteatterissa. Hän on tehnyt lukuisia rooleja maan eri teatterissa, televisiosarjoissa ja elokuvissa. Kivilä muistetaan mm. Tapio Piiraisen elokuvista ja tv-sarjasta Raid.

Esityksen suositusikä on 16-vuotaasta ylöspäin.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   näyttelijöiden roolityöt (parhaansa tekivät ja yrittivät ehkä liikaakin pelastaa epäonnistuneen kokonaisuuden)

 

 

Miinukset:

-  pettymys kyseisen kirjan lukeneelle ja elokuvan katsoneelle

-  ohjaus ja lavastus

-  ei vastaa Helsingin Kaupunginteatterin ja Studio Pasilan totuttua laatua

1star.jpg

Ei kiitos! Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa 18. toukokuuta asti.

Kesto  2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 18 - 36 € täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Erottaja 1917-18

36923797761_177d55b211_z.jpg

Kuva © Mitro Härkönen / Teatteri Avoimet Ovet

Erottaja 1917-18  kertoo punaisen Helsingin noususta ja kukistumisesta vuosina 1917–18. Päähenkilö Ida Redsvenin tarina on tosi. Hän oli toinen niistä punaisista helsinkiläisnaisista, joka sai tuomion valkoisten voiton jälkeen.

Ida on palkattu rehtori Rosenqvistin perheeseen ja hän ystävystyy perheen äidin kanssa. Naisten tiet alkavat kuitenkin erkaantua Idan kääntyessä punaisten puolelle. Kun Ida saa selville, että perheen isä toimii aktiivisesti valkoisten hyväksi, piian ja isäntäperheen välille repeää ylipääsemätön kuilu.

Puhuvat katulyhdyt elävät mukana nuoren itsenäisen Suomen alkutaipaleen myllerryksissä: on lakkoja, mielenosoituksia, kapinoita, leipä-, maito- ja halkojonoja. Ja rakkautta!

Ida taistelee sen aatteen puolesta, mihin lujasti uskoo. Idan kämmenelle mahtuva unelma on: 

"Joskus minullakin on perhe, lapsia. Miehellä on työtä, lapsilla ruokaa ja kengät. Kun on vapaapäivä, voi mennä kävelemään Esplanadille. Eikä kukaan sano minulle, ettei harakka ole lintu eikä piika ihminen."

Näytelmä kertoo historiallisten kehityskulkujen toistuvuudesta. Väkivalta ei ala kiväärin luodista, vaan vihapuheesta.

Teksti on Anneli Kannon ja Heini Tolan yhteistä käsialaa. Näytelmän on ohjannut Heini Tola.

Rooleissa nähdään Maija Andersson, Paavo Kerosuo, Karoliina Kudjoi, Miika Laakso, Jukka Pitkänen jaOuti Vuoriranta.

(Teksti ©  Teatteri Avoimet Ovet)

Plussat:

+   ohjaus ja käsikirjoitus

+   näytelmän loistava äänimaailma ja musiikki

+  näyttelijöiden hyvät roolityöt ja lauluosuudet (erityisesti Miika Laakson läsnäolo ja karisma viehätti ja kosketti)

 

 

Miinukset:

-  näytelmän aihe aina ajankohtainen ja tärkeä, mutta todelliset tapahtumat ja niiden kerronta vaatii tarkempaa ja objektiivisempaa käsittelyä

5star_2.jpg

Erottaja 1917-18 Teatteri Avoimet Ovet (Erottajankatu 5, Helsinki)  8. toukokuuta saakka.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 14 - 47 € täältä

Stockmann, Stockmann

38429060570_bb97aca71a_z.jpg

Kuva © Cata Portin / Svenska Teatern

Stockmann seisoo keskellä kaupunkia, keskellä elämäämme. Nyt tavaratalolla menee huonosti ja hyvät neuvot ovat kalliita. Musikaalinen matka vie meidät keskelle Hullujen Päivien viimeistä päivää.

Tapaamme vastanimitetyn johtajan Alexin, firman viimeisen toivon, ja nuoren harjoittelijan Kiran, joka vastoin tahtoaan tulee vedetyksi mukaan tapahtumiin.

Johdon käytävillä juonitellaan, henkilökunta ja kanta-asiakkaat kinastelevat, ja ilma on sakeana tukahdutetusta romantiikan nälästä. Kaiken keskellä kultakala ui loputonta ympyräänsä neljännessä kerroksessa.

Barbro Smedsin näytelmä Stockmann, Stockmann on lämminsydäminen musiikkinäytelmä tavallisista ihmisistä tutussa, mutta silti omituisessa ympäristössä. Näytelmän on ohjannut Aleksis MeaneyMaija Ruuskasen johtama orkesteri soittaa Leif Jordanssonin säveltämää kupletti- ja kabareemusiikkia.

Rooleissa nähdään Mikael Andersson, Max Forsman, Nina Hukkinen, Anna Hultin, Stella Laine, Nicke Lignell, Silva Lillrank, Kristofer Möller, Dennis Nylund, Joanna Nyman ja Niklas Åkerfelt.

(Teksti © Svenska Teatern)

Plussat:

+  lavastus, valosuunnittelu ja käsiohjelma

+  näyttelijöiden roolityöt

+   Stockmann itsessään ja legendaariset Hullut Päivät ovat todellakin näytelmänsa ansainneet

Miinukset:

-  tekstityslaitteen epäkäytännöllisyys (esityksen ensimmäisenä näytöksen aikana teatterin oma tekstityslaite oikutteli pahasti eikä saanut ollenkaan yhteyttä, väliajalla laitteen vaihdon jälkeen ei ollut ongelmia)

-  käsikirjoitus oli hyvä Hullujen Päivien ympärillä, mutta ei riittävästi koko näytelmän ajan

- esityksen musiikki ei tukenut mielikuvaa Stockmannin tai Hullujen Päivien todellisesta ilmapiiristä 

3star.jpg

Stockmann, Stockmann Svenska Teaternin Suurella näyttömällä 4. toukokuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 20 minuuttia väliaikoineen.

Liput 21 - 38 € täältä

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

Suomenkielinen tekstitys THEA-applikaatiolla

Atlantis

39550908790_697a61c0a5_z.jpg

Kuva ©  Sakari Kiuru / Kansallisteatteri

T

halia-palkitun Aurinkoteatterin anarkistista näyttämötaidetta nähdään tänä keväänä ensimmäistä kertaa Kansallisteatterissa. Juha Mustanojan käsikirjoittama ja ohjaama loisteliaan visuaalinen musiikkinäytelmä Atlantis sai kantaesityksensä Pienellä näyttämöllä 12. huhtikuuta.

Maapallomme on todellisuudessa ontto, ja maapallon ydin on suunnaton möntti tulikuumana hehkuvaa sulaa kultaa. Tämän lämpimän sisäauringon alla elää runsaslukuinen putkiaivoinen kääpiökansa. Päivästä toiseen he harjoittavat kahta mielipuuhaansa, labyrinttimaisten tunneleiden louhimista sekä joukkomarssia.

Mutta voi! Kääpiöiden onneen tulee odottamaton särö, ja jäljittäessään tätä virhettä he keksivät vahingossa tieteen. Tieteen löytäminen johtaa nopeasti holtittomaan kullanvalmistukseen ja sitä myötä täydelliseen katastrofiin: massiiviseen räjähdykseen ja kääpiökansan joukkotuhoon. Vain pieni joukko kääpiöitä sinkoutuu meren pohjaan käynnistämään sivistyksen uudelleen tyhjästä.

Atlantis on traaginen tragedia tieteen ja koulutuksen kaupallistamisesta ja elitisoimisesta. Se käsittelee mustan huumorin keinoin yhteiskunnallisia rakenteita, joiden vuoksi koulutus, tiedonsaanti ja tieteellinen työskentely eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla.

Vuonna 1989 perustettu Aurinkoteatteri on helsinkiläinen ammattilaisryhmä, jonka tunnusmerkki on tehdä poliittisesti epäkorrektia teatteria, joka käsittelee vaikeita aiheita. Teatteri on pitänyt taiteellisesta riippumattomuudestaan järkähtämättömästi kiinni. Aurinkoteatteri palkittiin teoksestaan Maa-Tuska Thalia-tunnustuspalkinnolla vuonna 2017.

Rooleissa nähdään Sanna Hietala, Paul Holländer, Miko Kivinen, Leea Klemola, Jussi Lehtonen, Karin Pacius, Antti L. J. Pääkkönen, Vilma Putro ja Nora Raikamo.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+  älykäs käsikirjoitus ja todella laadukas käsiohjelma 

+  näyttelijöiden roolityöt

+  rumpuosuudet ja lauluosuudet todella hyvin harjoitetut ja niitä olisi mieluusti katsellut ja kuunnellut enemmänkin 

 

 

Miinukset:

-  ajoittain vaikeahko teksti (vaatii ehdottomasti käsiohjelman lukemista ennen esitystä)

- esityksen kesto (aivan liian pitkä, olisi kaivannut ehdottomasti tiivistämistä ja paljon)

-  ohjaus ja lavastus

3star.jpg

Atlantis Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 28. huhikuuta  asti.

Kesto 2 tuntia ja 55 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20 - 38  € täältä

Muodonmuutos

38432739102_492d7884ef_z.jpg

Kuva ©  Mitro Härkönen / RyhmäteatteriTunnollinen merkonomi Keijo Yrjänä Saastamoinen (Vesa Vierikko) huomaa eräänä päivänä muuttuneensa suunnattomaksi syöpäläiseksi.

Niin työtoverit kuin omat perheenjäsenetkin alkavat vieroksua Keijoa, eikä aikaakaan kun hän ajautuu ulos entisestä elämästään ja joutuu matkalle yhteiskunnan ja ihmisyyden äärilaidoille, maailmaan jossa kaikki tuttu ja turvallinen kaikkoaa tiehensä eikä mikään tunnu olevan sitä miltä näyttää.

Keijolle selviää kuitenkin, ettei hän ole ongelmineen yksin – syöpäläisten määrä alkaa lisääntyä huolestuttavasti kaikkialla ja koko länsimainen yhteiskuntajärjestelmä natisee liitoksissaan.

Muodonmuutos on yhteiskunnallinen satiiri ja terävä allegoria ajasta, jolloin yhä suurempi osa ihmisistä huomaa muuttuneensa lopullisesti tarpeettomiksi.

Esitys perustuu vapaasti Franz Kafkan novelliin Muodonmuutos, jota pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä kaunokirjallista kertomuksista.

Käsikirjoitus on  Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän yhteistyön tulos ja ohjauksesta vastaa Esa Leskinen.

Rooleissa nähdään Vesa Vierikko, Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Sari Mällinen ja Taisto Oksanen.

(Teksti © Ryhmäteatteri)

Plussat:

+ näyttelijöiden loistavat roolityöt (erityisen piristävää oli nähdä Sari Mällinen Ryhmäteatterin lavalla ja Taisto Oksanen tekee huikean roolin "Hitlerin näköisenä miehenä")

+ lavastus, puvustus ja musiikki

+ käsikirjoitus ja ohjaus

Miinukset:

-  kannettavaa kamerakuvausta ja videokuvaa käytettiin hieman häiritsevän liikaa

5star_2.jpg

Muodonmuutos Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä 27. huhtikuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20,50 - 36 € täältä

Kirjeitä Mosulista

 kirjeitamosulista.jpg

Kuva © OSIRIS teatteri

Näyttelijä Omar Albajaren ja teatteriohjaaja Liisa Isotalon yhdessä kirjoittama Kirjeitä Mosulista on tositapahtumiin perustuva näyttämöllinen runoelma kahden kulttuurin törmäämisestä,  irakilaisen Ahmedin ja suomalaisen Annan kohtaamisesta.

Teos käsittelee pakolaisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan – ilmiötä, joka on erityisen ajankohtainen vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Näyttämöllä murretaan ennakkokäsityksiä ja nostetaan avoimesti esille tunteita ja ajatuksia joita vieraan asian kohtaaminen meissä ihmisissä aiheuttaa. 

Teos on eräänlainen jatko-osa OSIRIS teatterin viime vuoden esityksestä Matkalla kotiin, joka kertoi kahden irakilaisen ystävyksen pakomatkasta Mosulista Helsinkiin pöytänukketeatterin keinoin

Nuori Ahmed astuu yllättäen suomalaisen, seesteisestä elämästä haaveilevan Annan kotiin. Irakilainen mies käy peremmälle. Annan epäluulo vaihtuu kiinnostukseksi, järjestys kaaokseksi. 

Ahmed raahaa mukanaan Mosuliin jättämänsä perheen, salaisen rakkautensa, autopommien silpomat muistot ja unelmat aikuisuudesta. Anna ja Ahmed katsovat toisiaan silmästä silmään.

Kerros kerrokselta heille molemmille paljastuu uusia näkökulmia ihmisyydestä, vastuusta, kunniantunnosta ja rakkaudesta. Silmä silmästä vai silmästä silmään ja käsi käteen?

Rooleissa nähdään Mira Kivilä, Omar Albajare, Jussi Järvinen, Kaisa Siirala ja Ali Haithem.

(Teksti © OSIRIS teatteri)

Plussat:

+   Irakilaisnäyttelijä Omar Albajaren läsnäolo, aitous ja hyvä roolityö

+   näytelmän ajankohtainen ja tärkeä aihe

 

 

Miinukset:

-  ohjaus töksähtelevää ja ajoittain pahasti hukassa

- stereotypisten kliseiden käyttö läpi esityksen liittyen suomalaisen ja maahanmuuttajan välillä

- lavastus foliopapereineen ja puvustus epämääräistä  (osoitti sen ettei lavastukseen ja puvustukseen oltu panostettu tarpeeksi)

2star.jpg

Kirjeitä Mosulista Teatteri Avoimet ovet (Erottajankatu 5, Helsinki)  26. huhtikuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 29 € täältä

Kirjeitä Mosulista vierailee myös Kansallisteatterissa 15.9. kahden näytöksen verran.

Viimeinen laiva - musikaali

36971616256_62a13c6d81_z.jpg

Kuva © Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Viimeinen laiva on musikaali, jonka on säveltänyt ja sanoittanut 16-kertainen Grammy-voittaja Sting.

Tarina sijoittuu englantilaiseen Wallsendin kaupunkiin, jonka asukkaiden elämä on aina pyörinyt telakan ympärillä. Tarinan päähenkilö, nuori Gideon Fletcher unelmoi kuitenkin toisenlaisesta tulevaisuudesta. Hän jättää Wallsendin, telakan ja elämänsä rakkauden nähdäkseen maailmaa.

Kun Gideon palaa kotiin 14 vuotta myöhemmin, hän löytää Wallsendista henkitoreissaan olevan telakan sekä toisen miehen kanssa kihloihin menneen nuoruudenrakastettunsa - ja päättää pelastaa molemmat.

Viimeisen laivan rooleissa nähdään muun muassa Tom of Finland -musikaalissa Touko Laaksosen upean nimiroolin tehnyt Olli RahkonenTaneli Mäkelä, Suurlähettiläistä tuttu Jussu Pöyhönen, sekä Rock of Agesissa loistaneet Anna Victoria Eriksson ja Mikael Saari.

Muissa rooleissa nähdään Jonas Saari, Kalle Kurikkala, Saara Kaskilahti, Riitta Salminen, Kirsi Tarvainen, Mikael Haavisto, Panu Kangas, Lasse Pajunen, Tuukka Raitala, Pauliina Saarinen, Petter Andersson, Mikko Jokinen ja Laura Wiklund.

Kymmenen muusikon orkesteria johtaa kapellimestari Jussi Vahvaselkä. Esityksen on ohjannut  Mikko Kouki.

(Teksti © Turun Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   laadukas käsiohjelma, joka taustoittaa hyvin musikaalin maailmaa

+   ohjaus, upea ja vaikuttava lavastus, valot ja pyrotekniikka

+  näyttelijöiden hyvät roolityöt ja lauluosuudet (erityisesti Taneli Mäkelän lauluosuudet olivat musikaalin parasta antia) ja hyvin harjoitetut koreografiat

 

 

Miinukset:

-  musikaalin kesto (tämän telakkaporukan maailmassa ja Stingin upeiden sävellysten parissa olisi viihtynyt reippaasti kauemminkin)

5star_2.jpg

Viimeinen laiva -musikaali Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 18. huhtikuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 40 minuuttia väliaikoineen.

Liput 39 - 47 € täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Täällä Pohjantähden alla osa 1

3110-Jarkko_Lahti.jpg

Kuva © Robert Seger / Lahden kaupunginteatteri

Lahden kaupunginteatteri muistaa Suomen itsenäisyyteen johtaneita vaiheita tuomalla Juhani-näyttämölleen kaksiosaisen näyttämötoteutuksen Väinö Linnan romaanisarjasta Täällä Pohjantähden alla. 

Kyseessä on siis kaksi erillistä näytelmää, jotka on tehty koko trilogian pohjalta. Näytelmät ovat itsenäisiä teoksia, jotka voi katsoa yhdessä tai erikseen.

Täällä Pohjantähden alla -teoksen ensimmäisessä osassa  (Kuu on torpparin aurinko) keskitytään seuraamaan Suomen valtion itsenäistymisvaiheita 1880-luvulta vuoteen 1918. Näitä vaiheita kuvataan Jussi ja Alma Koskelan perheen sekä Pentinkulman kylän silmin.

Ensimmäinen osa on kertomus kahtiajaosta, uhrauksista ja koettelemuksista, jotka kohtasivat Suomen kansan syviä rivejä ennen maamme itsenäistymistä.

Suomi julistautuu itsenäiseksi, Akseli ja Elina perustavat myös oman perheensä, mutta juopa torppareiden ja isäntien välillä syvenee.

Dramatisoinnista vastaa Ari-Pekka Lahti ja ohjauksesta Juha Malmivaara. Koreografian on tehnyt Panu Varstala ja lavastuksen Minna Välimäki.

Rooleissa nähdään Lahden kaupunginteatterin näyttelijäkunta eli Hiski Grönstrand, Laura Huhtamaa, Saana Hyvärinen, Mikko Jurkka, Tapani Kalliomäki, Eeva-Kirsti Komulainen, Paavo Kääriäinen, Liisa Loponen, Jarkko Miettinen, Teemu Palosaari, Mikko Pörhölä, Aki Raiskio, Jari-Pekka Rautiainen, Aarre Reijula, Maiju Saarinen, Ritva Sorvali, Raisa Vattulainen, Lumikki Väinämö, Timo Välisaari sekä Jarkko Lahti (vier.)

(Teksti © Lahden Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   laadukas käsiohjelma ja sen hyvät taustoittavat tekstit (käsiohjelma kannattaa ehdottomasti ostaa)

+   vaikuttava lavastus, puvustus, musiikki, koreografia ja huikea ohjaus  (nämä kaikki yhdessä tekevät erittäin väkevän teatterielämyksen, joka on kokonaisuutena täydellinen)

+  näyttelijöiden hyvät roolityöt, hyvin harjoitetut omalaatuiset koreogfiat toimivat kokonaisuudessa loistavasti ja kolme tuntinen menee kuin ohi mennen

 

 

Miinukset:

-  ensimmäisen osan nähtyään janoaa lisää ja odottaa malttamattomana näkevänsä jatkoa näkemälleen eli ensimmäinen osa koukuttaa katsojan pahasti (vieraspaikkakuntalaisen on siis syytä varata liput jo kumpaankin näytelmään suoraan, jos haluaa kummatkin osat näkevänsä)

5star_2.jpg

Täällä Pohjantähden alla osa 1 Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä 12. toukokuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 55 minuuttia.

Liput 23 - 32 €  (yhdistelmälippu molempiin osiin 36 - 51 € ) täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Love Me Tender - musikaali

3040-Anni_Kajos_Joel_Makinen.jpg

Kuva © Aki Loponen / Lahden kaupunginteatteri

Ankean harmaa amerikkalainen pikkukaupunki tihkuu tylsyyttä ja 1950-luvun pikkusieviä käytöstapoja. Paikallinen pormestari valvoo ankarasti siveyslain noudattamista, johon kansalaiset lammasmaisesti ovat sopeutuneet.

Myös isänsä autokorjaamolla työskentelevä Natalie on tyytynyt kohtaloonsa peräkylän sinkkuna, kunnes komea kulkuri Chad kaartaa moottoripyörällään kaupunkiin pistämään kaikkien pasmat sekaisin.

Muukalainen tuo tullessaan musiikin ja raikkaan tuulahduksen uneliaaseen tuppukylään. Kaupunkiin leviää suorastaan pöhköpäinen rakastumisen aalto ja pian kaikki ovat "All Shook Up"!

Vaikka kuriton rakkaus voikin vapauttaa syvään uraan jumiutuneelta kiertoradalta, on tärkeintä kuulla sisimpänsä ääntä - vaikka se tarkoittaisikin epäsovinnaisia ratkaisuja.

Broadwayllakin nähty Joe DiPietronin teos on pirteä sekoitus fantasiaa, nuorta rakkautta ja kypsää lempeä, raikasta nostalgiaa ja menevää musiikkia.

Vauhdikkaassa musikaalissa kuullaan yli 20 Elviksen tunnetuksi tekemää laulua aina Heartbreak Hotelista Don't be crueliin.

Suomennuksesta vastaavat Heikki Sankari, Jussi ja Kristiina Vahvaselkä ja ohjauksesta Ilkka Laasonen.

Rooleissa nähdään Saana Hyvärinen, Anni Kajos (vier.), Annamaria Karhulahti (vier.), Paavo Kääriäinen, Mikko Jurkka, Liisa Loponen, Joel Mäkinen (vier.), Teemu Palosaari, Aarre Reijula, Veera Tapanainen(vier.) sekä Matleena Junttanen, Kia Laitakari, Eleonoora Martikainen ja Sami Ulmanen.

(Teksti © Lahden Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   laadukas käsiohjelma, joka taustoittaa hyvin musikaalin maailmaa ja ajanjaksoa

+   lavastus ja puvustus

+  näyttelijöiden hyvät roolityöt, vahvat lauluosuudet  (erityisesti Annamari Karhulahden lauluosuudet olivat musikaalin parasta antia) ja hyvin harjoitetut koreografiat

 

 

Miinukset:

-  musikaalin kesto (liian pitkä ja olisi kaivannut runsaasti tiivistämistä, vaikka suurimmasta osasta Elviksen kappaleista kuultiinkin vain lyhyet pätkät)

-  äänimaailmassa oli pahoja ongelmia (ensimmäisessä näytöksessä orkesterin kova soitto peitti lauluosuudet melkein kokonaan ja sanoista oli vaikeaa saada selvää), toisessa näytöksessä onneksi äänitekniikkakin pelasi jo paremmin

- ohjaus kompasteli alussa pahasti, mutta parani loppua kohden  (musikaalin käsikirjoitus oli hyvä ja toimiva, mutta siihen väen väkisin ympätyt yli 20 Elviksen kappaletta tuntuivat liian tekemällä tehdyltä)

3star.jpg

Love Me Tender -musikaali Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä 19. toukokuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 45 minuuttia väliaikoineen.

Liput 27 - 50 € täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Myrskyluodon Maija - musikaali

myrskyluodonmaija2.jpg

Kuva © Tapio Vanhatalo / Helsingin Kaupunginteatteri

Myrskyluodon Maija kuvaa suomalaisen naisen elämää ja itsenäistymistä 1800-luvun Ahvenanmaalla, ankarissa olosuhteissa keskellä merta Myrskyluoto-nimisellä saarella. Teos tuli tunnetuksi tv-sarjana (1976), johon Lasse Mårtenson sävelsi unohtumattoman musiikin.

Lasse Mårtensonin säveltämä Myrskyluodon Maija - musikaali sai kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 24. elokuuta 2017.

Pääparina nähdään upeaääninen Laura Alajääski Maijan roolissa ja Jannena HKT:ssa ensimmäistä kertaa vieraileva Aaro Wichmann.

Muissa rooleissa esiintyvät mm. Anna-Maija Jalkanen, Juha Jokela, Jyrki Kasper, Kai Lähdesmäki, Kari Mattila, Jukka Nylund, Sami Paasila, Mikko Paloniemi, Tiina Peltonen, Raili Raitala, Matti Olavi Ranin, Leena Rapola, Matti Rasila, Eero Saarinen, Antti Timonen, Marjut Toivanen, Leenamari Unho ja Mikko Vihma.

Myrskyluodon Maija -musikaalin on dramatisoinut Seppo Parkkinen Anni Blomqvistin teosten pohjalta ja sen on ohjannut  Kari Rentola.

Ensimmäistä kertaa näyttämöllä kuultavan Mårtensonin musiikin on sovittanut Arttu Takalo, ja mukana on Maija Vilkkumaan uusia sanoituksia. 17-henkisen orkesterin kapellimestari on Eeva Kontu. Koreografiat 30-henkiselle ensemblelle suunnittelee Jyrki Karttunen ja puvut Riitta Anttonen-Palo.

Peruskorjatun Kaupunginteatterin uusinta näyttämötekniikkaa upeasti hyödyntävän lavastuksen on suunnitellut Katariina Kirjavainen.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

 

Plussat:

+   laadukas käsiohjelma ja sen hyvät taustoittavat tekstit (käsiohjelma kannattaa ehdottomasti ostaa)

+  musiikki, lavastus ja puvustus

+  näyttelijöiden vahvat lauluosuudet ja komeat kuorolaulukohtaukset

 

 

Miinukset:

-  musikaalin kesto (liian pitkä ja musikaali junnasikin ajoittain paikallaan)

-  tarinan yksi traagisuuden huippu eli Jannen hukkuminen latistettiin aika lailla

- ohjaus oli ajoittain sekavaa ja Helsingin Kaupunginteatterin aikaisemmat musikaalituotannot huomioon ottaen Myrskyluodon Maija oli keskinkertainen

3star.jpg

Myrskyluodon Maija -musikaali Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä  28. huhtikuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 50 minuuttia väliaikoineen.

Liput 36,50 € - 78 € täältä      

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Hansu ja Pirre - Mieleni minun tekevi

hansujapirre9.jpg

Kuva © Aki Loponen, Pictuner Oy / Helsingin Kaupunginteatteri

1980-luvun suosikkisarja Fakta hommasta ja sittemmin keikkapaikoilta ympäri Suomea tutut Hansu ja Pirre nähdään nyt myös teatterin lavalla. 

Riitta Havukaisen ja Eija Vilppaan käsikirjoittama, ohjaama ja esittämä kansalliseeppinen näyttämöteos Hansu ja Pirre – Mieleni minun tekevi kantaesitettiin 21. syyskuuta 2017 Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.

Koko kansan tuntemien suosikkihahmojen yli 30-vuotinen voittokulku jatkuu. Yli puolet syksyn Hansu ja Pirre – Mieleni minun tekevi -esityksen lipuista myytiin loppuun.

Näytelmän tapahtumat sijoittuvat tietysti kaksikon kotipaikkakunnalle Loimaalle. Hannele eli Hansu Kaakko (Riitta Havukainen) ja Pirjo eli Pirre Kaasinen (Eija Vilpas) valmistelevat uuden, entiselle ruumishuoneelle perustettavan taidemuseon avajaisjuhlaa. Hankkeen myötä Loimaan tikkakerho laajenee 100-vuotiaan Suomen kunniaksi taiteen puolelle.

Muun muassa tanssia, Loimaan teatterikerhon estraditaidetta, musiikkia, eläinkuntaa ja kansanperinnettä sisältävässä esityksessä nostetaan framille myös historian suurmiesten naisia. 

Mieleni minun tekevi käy Pirren ja Hansun omien kokemusten ja kipupisteiden kautta läpi arkisia asioita, maailman syntyä, rakkautta, luontoa ja kosmosta.

Fakta homma -tv-sarjan (1986-87, 1996-97) myötä koko kansan tietoisuuteen nousseet Hansu- ja Pirre-hahmot syntyivät alun perin tekijöidensä opinnäytetyönä Teatterikorkeakoulussa (1983).

Opiskelijatoverit Lasse Karkjärvi ja Taneli Mäkelä näkivät Vilppaan ja Havukaisen luomat naishahmot lavalla, ja kehittivät näille aviomiehet, Hekan ja Auliksen.

Ohjaaja Reima Kekäläinen puolestaan näki nelikon esiintymässä ja kiinnitti heidät Yleisradion TV2-kanavalle. Televisiosarjan lisäksi Fakta hommasta tehtiin vuonna 1987 elokuva. Havukainen ja Vilpas tekevät edelleen keikkoja Hansuna ja Pirrenä.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   Hansu ja Pirre hurmaavat edelleen toppahaalereineen ja tuulipukuineen

+  tuttua, turvallista ja taattua Hansu ja Pirre-laatua

+  iltamien ohjelmanumeroiden monipuolisuus, virkistävaa sanailua ja hauskoja lausuntaväännöksiä (esimerkiksi Facebookista)

 

 

Miinukset:

-  ennalta kuvattua videokuvaa käytettiin liikaa ja niiden taso oli huono 

-  esityksen lyhyt kesto (näissä hulvattomissa Loimaan Tikkakerhon iltamissa olisi viihtynyt huomattavasti pitempäänkin)

5star_2.jpg 

 

Hansu ja Pirre – Mieleni minun tekevi  Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä  14. toukokuuta saakka.

Kesto 2 tuntia ja 25 minuuttia väliaikoineen.

Liput 18,50 - 37 €  täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Vanhat mestarit

33735901625_029548ffb1_z.jpg

Kuva © Vertti Teräsvuori / Kansallisteatteri

Wienin taidehistoriallisen museon Bordone-salissa on Tintoretton kuuluisa maalaus Valkopartainen mies. Maalausta tarkastelee arvostettu musiikkikriitikko ja aitouden ankara etsijä Reger.

Regeriä taas tarkastelee kirjailija ja filosofi Atzbacher, jota puolestaan tarkastelee museon vahtimestari Irrsigler.

Teoksen on dramatisoinut ja ohjannut Thomas Bernhardin (1931−1989) samannimisen romaanin pohjalta Minna Leino, Kansallisteatterin dramaturgi ja monien kiitettyjen teatteriesitysten ohjaaja (mm. Kuningas kuolee ja Onnellisuuden tasavalta). 

Vanhat mestarit -esitys kantaesitettiin Kansallisteatterin ja HAM Helsingin taidemuseon yhteistuotantona 7.9.2017. Teatterin, musiikin ja kuvataiteen monitasoisesta kohtaamisesta syntyy elävä taideteos, joka nähdään itseoikeutetusti taidemuseossa.

Esiintyjinä nähdään timantinkova näyttelijätrio: Hannu-Pekka Björkman, Hannu Kivioja ja Markku Maalismaa. Bernhardin Vanhat mestarit -romaani on ilmestynyt Teokselta suomeksi vuonna 2013.

Vanhat mestarit nähtiin HAM Helsingin taidemuseossa Ola Kolehmaisen Pyhiä tiloja -taidenäyttelyn ja Ateneumin taidemuseossa esitys nähdään puolestaan Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttelyn yhteydessä.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+ loistava teksti, ohjaus, lavastus ja puvustus

+ näyttelijöiden roolityöt (erityisesti Hannu-Pekka Björkmanin huikea roolityö)

+  teatteriesityksen kokeminen oikeassa museossa taidenäyttelyn keskellä on piristävä elämys

 

 

Miinukset:

-  esityksen lyhyt kesto (näiden hurmaavien valkopartaisten miesten kanssa olisi viihtynyt huomattavasti pitempäänkin)

-  esityksen selkänojattomat tuolit olivat epämukavat 

5star_2.jpg

Vanhat mestarit Ateneumin taidemuseossa  24. huhtikuuta asti.

Kesto 1 tunti ja 15 minuuttia (ei väliaikaa).

Liput 16 - 34  €  täältä

Esitysliput sisältävät pääsyn taidemuseon näyttelyihin ennen esitystä. Liput on lunastettava Kansallisteatterin lippumyymälästä.

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Aleksanteri nauraa! - Ilari Johansson ja Jussi Simola 

Aleksanterin teatterissa Helsingissä on mahdollisuus tänä keväänä nähdä ja kokea stand up-iltoja useampaankin otteeseen. Kulttuuritähdet kävi katsastamassa ja arvostelemassa Aleksanterin teatterin tämän vuoden ensimmäisen stand up-illan, jossa esiintyivät Ilari Johansson ja Jussi Simola.

Ilari_Johansson_610px.jpg

Kuva © Ohjelmakauppa

Freelance-näyttelijä ja stand up -koomikko Ilari Johansson syntyi Kuopiossa ja valmistui ammattiinsa Copenhagen Comedy School -nimisestä opinahjosta, jossa keskitytään fyysiseen ja komedialliseen työhön. Koulutus näkyy Johanssonin lavaesiintymisessä; hän on yksi Suomen fyysisimmistä stand up -koomikoista.

 
Ilarin pistävät havainnot erilaisten ihmisten syvimmästä olemuksesta yhdistettynä notkeaan ruumiinkieleen maalaavat mielikuvat, joille ei voi kuin nauraa henkeä haukkoen.

Jussi_Simola-610x914.jpeg

Kuva © Ohjelmakauppa

Forssan liepeillä kasvanut, myöhemmin helsinkiläistynyt Jussi Simola huokuu lempeää energiaa sekä lavalla että sen ulkopuolella.

Tämä energinen ja taipuisa vilperi saa nopeasti katsojien naamat virnistykseen kun hän alkaa kertoa totuuksia jokapäiväisistä asioista, omasta realistisesta vinkkelistään. Kyytiä saavat niin hirvet kuin mummotkin.

Plussat:

+   Ilari Johanssonin karisma ja läsnäolo

+  Ilari Johanssonin älykkäät ja osuvat jutut, eleet ja loistava ruumiinkieli

+  kummankin stand up -koomikon esiintymisaika oli juuri sopivan kestoinen

 

 

Miinukset:

Aleksanterin teatterin hieno, vanha ja ainutlaatuinen miljöö ei ole sopivinta rentoa stand up-iltaa ajatellen (osasta yleisöä oli aistittavissa "jäykkyyttä" ja osa yleisöstä oli hieman liian humaltunutta ja häiritsivät ajoittain esitystä vessassa käymisillään kesken esityksen)

-  Jussi Simolan jutut perustuivat liikaa yleisön kanssakäymiseen ja katsojien henkilökohtaisten asioiden uteluihin

3star.jpg

(Aleksanteri nauraa! Ilari Johansson & Jussi Simola 26.1.2018)

Mannerheim ja saksalainen suudelma

Juha Vakkurin kirjoittama ja Kari Heiskasen ohjaama ja sovittama historiallinen näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma sai kantaesityksensä 25. lokakuuta 2017 Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Mannerheimjasaksalainensuudelma.jpg

Kuva © Tapio Vanhatalo / Helsingin Kaupunginteatteri

Osana Suomi 100-juhlaohjelmaa esitettävä näytelmä kertoo juuri itsenäistyneen maan kohtalonvuosista ja turvautumisesta Saksaan kansalais- ja jatkosodan aikana.

Poliittishistoriallisia tapahtumia kuvatessaan näytelmä piirtää kuvan myös niihin ratkaisevalla tavalla liittyneestä kosmopoliitista sotapäälliköstä ja marsalkasta Carl Gustaf Emil Mannerheimista. Mannerheimin roolin näyttelee teatterinjohtajan työstä eläkkeelle siirtynyt Asko Sarkola.

Tiivistunnelmaisessa näytelmässä lavalle nousevat Sarkolan lisäksi Helena Haaranen, Kirsi Karlenius, Kari Mattila, Unto Nuora, Matti Olavi Ranin, Tommi Rantamäki, Matti Rasila, Eero Saarinen, Pertti Sveholm, Antti Timonen ja Kaisa Torkkel.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+  laadukas käsiohjelma

+  käsikirjoitus, ohjaus ja näyttelijöiden roolityöt  (erityisesti Asko Sarkolan roolityö Mannerheimina)

+  avara lavastus, puvustus, henkilöiden ja tapahtumien kerronta sekä taustoitus näyttävien videoiden ja valokuvien avulla ja niiden toteutus

Miinukset: 

- useat näyttelijät esittivät jopa 3 eri roolia, joka oli katsojalle hieman haastavaa maskeerauksen ollessa ajoittain liian suppeaa ja siksipä tarpeeksi huomattavaa muutosta eri roolihenkilöiden välille ei syntynyt

5star_2.jpg

Mannerheim ja saksalainen suudelma Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä  28. helmikuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20 - 45 € täältä

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

Toinen koti

38354238752_059ddd9bf5_z.jpg

Kuva © Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

Kansallisteatterin Omapohjassa kantaesitettiin marraskuussa 2017 Kiertuenäyttämön Toinen koti, joka kysyy, mikä on koti ja mitä kotoutuminen. Dokumentaarisessa teatteriesityksessä kohtaavat pakolaisina Suomeen tulleet ja tänne syntyneet taiteilijat.

Esityksessä nähdään erilaisia ihmisiä matkalla kodista toiseen. Yhdellä on Suomen passi, toisella väliaikainen henkilötodistus, kolmannen paperit menettivät juuri merkityksensä.

Mitä koti tarkoittaa juuri tänne saapuneelle, ja mitä sellaiselle, joka on ollut täällä aina kuin kotonaan? Voiko taide olla yhteinen koti eri puolilta maailmaa tulleille henkilöille? Miten päästä kotiin, jos ovet suljetaan eikä turvapaikkaa ole?

Todellisuus muuttaa dokumentaarisen teatteriesityksen suuntaa lakkaamatta. Toinen koti -esityksen on ohjannut ja koko projektin suunnittelusta vastaa Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija Jussi Lehtonen.

Esityksessä syvennytään vainotun taiteilijan tarinaan. Sitä kertovat irakilaiset näyttelijät Bakr Hasanja Harith Raad, irakilainen laulaja Ali Saed sekä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi, jotka ovat paenneet kotimaastaan voidakseen tehdä taidetta ilman hengenvaaraa.

Mukana ovat myös Suomessa pitkään vaikuttaneet teatterintekijät Terhi Panula ja Sanna Salmenkalliosekä joukko Helsingin kaupungin kanssa toteutettuun Toinen koti -työpajaan osallistuneita pakolaistaustaisia esiintyjiä.

Toinen koti on osa Suomen Akatemian strategisen neuvoston rahoittamaa ArtsEqual-hanketta. Projektissa tutkitaan, miten maahanmuuttajataitelijat kertovat taiteilijan taipaleestaan Suomessa, kielen merkityksestä taiteessaan sekä jäsenyyden hakemisesta taideyhteisöissä.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+ Jussi Lehtosen ohjaus

+  esitys, jonka soisi jokaisen suomalaisen näkevän näinä aikoina (esityksen aihe ja sanoma aina ajankohtainen ja erittäin tärkeä)

+  maahanmuuttajien ja näyttelijöiden läsnäolo, laulujen eksoottisuus

Miinukset:

-  käsikirjoitus ajoittain hapuilevaa

5star_2.jpg

Toinen koti Kansallisteatterin Willensauna-näyttämöllä 16. helmikuuta  asti.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 15 - 30  € täältä

Vinterkriget – here we go again

vinterkriget9.jpg

Kuva © Henrik Schütt / Helsingin Kaupunginteatteri

Sara Ehnholm Hielmin palkittu Vinterkriget – here we go again sai ensi-iltansa 16. marraskuuta 2017 Lilla Teaternissa. Nimestään huolimatta teos ei ole sotakertomus. Kirjailija sijoittaa nykyajan johtamisstrategiat sodanajan korsuun ja piirtää samalla terävän kuvan satavuotisesta Suomesta.

Ehnholm Hielm kirjoitti Vinterkriget – here we go again -näytelmän REKO-teoskehittämisohjelman puitteissa, ja se esitettiin muutaman kerran Teatteri Viiruksen Textfest-festivaalin aikana 2015, jonka jälkeen teos sai suomenruotsalaisen näytelmäkirjailijapalkinnon sekä oli Lea-palkintoehdokkaana.

Vinterkriget – here we go again on reilun tunnin mittainen esitys ilman väliaikaa. Lavalla nähdään Peter Kanerva, Linda Zilliacus, Kris Gummerus, Sanna Majuri, Joachim Wigelius, Pia Runnakko sekä Alex Holmlund.

Lavastuksen on suunnitellut Katarina Kirjavainen ja puvut Elina Kolehmainen. Esitys tekstitetään suomeksi ja ruotsiksi.

(Teksti © Helsingin Kaupunginteatteri)

Plussat:

+   huikea lavastus (parhaimpia Lilla Teaternissa nähtyjä lavastuksia pitkään aikaan)

+  puvustus, valot, musiikki ja äänitehosteet

+  nuorempien näyttelijöiden roolityöt

 

 

Miinukset:

-  käsikirjoitus ajoittain puuduttavaa eikä huumori juurikaan naurata

- tekstityslaite toimi hyvin, mutta tekstin runsaus häiritsi liikaa näytelmän varsinaista seuraamista lavalla

-  vanhempien näyttelijöiden roolityöt

2star.jpg

Vinterkriget – here we go again Lilla Teaternissa 13. helmikuuta asti.

Kesto 1 tunti ja 15 minuuttia (ei väliaikaa).

Liput 17 € - 34 € täältä

Trailerin esityksestä voit katsoa täältä

Koivu ja tähti

koivujatahti.jpg

Kuva © Stefan Bremer / Kansallisteatteri

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä on nähty viime syksystä alkaen Pirkko SaisionKansallisteatterille kirjoittama juhlanäytelmä Koivu ja Tähti. Laura Jäntin ohjaama teos jatkaa siitä, mihin Sakari Topeliuksen klassikkosatu päättyy. 

Pirkko Saision uutuusnäytelmä Koivu ja Tähti liikkuu kolmessa aikatasossa: ajassa ennen Suomen itsenäisyyttä, itsenäisyyden ajassa ja tulevassa, jossa itsenäisyys saattaa olla vaarassa.

Runollinen ja arkipäiväinen, harras ja ilveilevä, kaunis mutta vino teos sekoittaa Suomen historialliset, myyttiset ja modernit kerrostumat ainutlaatuiseksi pyörteeksi.

Koivun ja Tähden myötä Saisio ja Jäntti jatkavat menestyksekästä yhteistyötään (muiden muassa SLAVA! Kunnia., 2015).

Rooleissa nähdään huippuensemble ja pääosia esittävät Jukka Puotila sekä Tiina Weckström.

Muissa rooleissa nähdään Katariina Kaitue, Mari Lehtonen, Petri Manninen, Riku Nieminen, Harri Nousiainen, Karin Pacius, Jukka-Pekka Palo, Heikki Pitkänen,  Elsa Saisio, Sonja Salminen ja  Paula Siimes

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

Pirkko Saision oivaltava ja ajatuksia herättävä teksti

+ toimiva lavastus ja piristävä puvustus

+  näytelmän huumori ja näyttelijöiden hyvät roolityöt

 

 

Miinukset:

-  näytelmän kesto (kolmetuntinen esitys olisi kaivannut runsaasti tiivistämistä)

-  ohjaus ajoittain sekavaa ja viipyilevää (ei helpointa katsottavaa siis ja vaatii ehdottomasti käsiohjelman lukemista ennen esitystä)

- äänitekniikassa oli runsaasti ongelmia eikä näyttelijöiden puheesta saanut ajoittain siksi selvää

3star.jpg

Koivu ja tähti Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 10. helmikuuta asti.

Kesto 3 tuntia väliaikoineen.

Liput 19 - 47  €  täältä

Pimeä huone

pimeahuone.jpg

Kuva © Mitro Härkönen / Kansallisteatteri

Okko Leon Kansallisteatterille kirjoittama uutuusnäytelmä Pimeä huone on ajatuksia synnyttävä draama valokuvauksesta ja perheestä – mitä rajaamme ulkopuolelle? Aleksis Meaneyn ohjaama teos kantaesitettiin Willensaunassa 15. marraskuuta.

Valokuvaaja Hannes tajuaa tilaisuutensa koittaneen. Kompositio on täydellinen: tilanne, valo ja asettelu kuin suoraan Vermeerin siveltimestä. Kuvasta näkyy, että Hanneksen on täytynyt viettää pitkiä aikoja aiheensa äärellä: odottaa sopivaa tilannetta, etsiä oikeaa valoa ja huomioida kaikki muuttujat.Kuva on kaunis, mutta sen kauneus on kauhistuttavassa ristiriidassa aiheensa kanssa.

Hanneksen elämä ajautuu kriisiin kun selviää, ettei hän ole osunut sattumalta paikalle vaan on joutunut näkemään vaivaa saadakseen tämän täydellisen valokuvan.

Seemus on lehtikuvauksen grand old man, kuvatoimiston kunnianhimoinen johtaja sekä Hanneksen ja Riikan vaativa isä. Hän etsii pakkomielteisesti alkukuvaa: neitseellistä näkyä, jota mikään ei vielä ole tahrannut.

Kaksossisaruksista lahjakkaampi Riikka on lakannut vastaamasta isänsä ankariin vaatimuksiin, mutta Hannes haluaa lunastaa paikkansa lähtemällä sotakuvaajaksi Libyaan. Kun sisarusten elämät vaihtuvat, joku joutuu rajatuksi pois kuvasta.

Okko Leon tarkkanäköinen teos katsoo kuvan pimeälle puolelle ja herättää keskustelua taiteen etiikasta. Mikä on tekijän vastuu teoksesta? Millä ehdoilla taidetta ollaan valmiita tekemään? 

Pimeä huone kysyy myös, mitä raajaamme pois itsestämme suhteessa läheisiimme. Rajaammeko omasta näkökentästämme pois jotain oleellista, kun jahtaamme parasta kuvaa itsestämme?

Vahvasti visuaalisen näyttämöteoksen on ohjannut Aleksis Meaney, jonka aiemmat Kansallisteatterin ohjaustyöt Metsäjätti (2013) ja Juurihoito (2016) ovat olleet menestysesityksiä. 

Rooleissa nähdään Tero KoponenPirjo Määttä ja Seppo Pääkkönen.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+  ohjaus, visuaalisuus, valojen ja videoiden käyttö

+  näyttelijöiden roolityöt

+  laadukas käsiohjelma ja käsiohjelman tekstit

 

 

Miinukset:

-  ajoittainen paikallaan junnaaminen

- valokuvauksen maailma ja tekniikka aavistuksen verran liian suuressa osassa 

-  näytelmän henkilöhahmot jäävät etäisiksi ja pintapuolisiksi näytelmän lyhyn keston johdosta

3star.jpg



Pimeä huone Kansallisteatterin Willensaunassa 20. tammikuuta 2018 asti.

Kesto 1 tunti ja 25 minuuttia (ei väliaikaa).

Liput 16 - 35 € täältä

Saikkua, kiitos!

saikkuakiitos.jpg

Kuva ©  Anna Karatvuo / Helsingin Kaupunginteatteri

Stand-up koomikko Ismo Leikolan ja näyttelijä Kalle Pylvänäisen kirjoittama riemastuttava vierailuesitys irvailee lähes kaikelle mitä lääkärin ja potilaan välillä voi tapahtua.

Illan aikana selviää voittaako terveyskeskuslääkäri lääkäreiden suomenmestaruuskilpailut vai korjaako potin Eiran yksityinen plastiikkatohtori.

Piipahdamme luomulääkärin vastaanotolla ja kuulemme valepotilaana aktiivisesti toimivan Olavin viimeiset kuulumiset.

Sairaalan ylilääkäri ja hänen orkesterinsa Duo Aspirin antaa kaikessa karuudessaan oman mausteensa esitykseen, tulkiten Ismo Leikolan jäljittelemättömällä tyylillä tehtyjä lauluja.

Plussat:

+  käsikirjoitus, ohjaus ja laulut (tälläistä toivoisi näkevänsä Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa jatkossa enemmänkin joko omana tuotantonaan tai sitten vierailuesityksinä)

+  Mikko Kivisen karisma

+  huumori  (tarjoaa kunnon nauruterapiaa koko esityksen ajan)

 

 

Miinukset:

-  esityksen lyhyt kesto (näiden lääkäreiden seurassa olisi viihtynyt huomattavasti pitempäänkin)

5star_2.jpg

Saikkua, kiitos! Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa 30. joulukuuta asti.

Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 17 - 34 € täältä

Det ordnar sig, Sapiens!

detordnarsigsapiens.jpg

Kuva © Henrik Schütt  / Lilla Teatern

Lilla Teaternin syksyn aloitti ajankohtainen revyy Det ordnar sig, Sapiens!Marina Meinanderin ja Kirsi Porkan kirjoittama ja ohjaama uutuus on rehevä satiiri nykyhetkestä ja hersyvä katsaus tulevaisuuteen. Missä 100-vuotias Suomi on nyt, ja mihin tiemme vielä vie?

Lavalla nähdään sekä tuttuja että uusia kasvoja: Christoffer StrandbergLinda Zilliacus Pia Runnakko Joachim WigeliusSanna Majuri  ja  Ole Øwre. Sävellyksistä vastaa Sofia Finnilä  ja sanoitukset ovat Henrik Huldénin käsialaa.  

Esitys tekstitetään suomeksi.

Plussat:

+  kekseliäs sarjakuvamainen lavastus

+  Sanna Majurin karisma ja laulutaito

+  Cristoffer Strandbergin karisma ja muuntautumiskyky

 

 

Miinukset:

-  laulujen sanoja ei tekstitetty suomeksi (Svenska Teatternissa tekstitään myös kaikki laulujen sanatkin esityksissä tekstityslaitteisiin)

-  revyyksi kokonaisuus liian vakavahenkinen

3star.jpg

Det ordnar sig, Sapiens!  Lilla Teaternissa 30. joulukuuta asti.

Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 18 € - 36 € täältä

Trailerin revyystä voit katsoa täältä

Kultainen vasikka

kultainenvasikka.jpg

Kuva © Mirka Kleemola / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjatun pienen näyttämön syyskauden avasi elokuussa Maria Jotunin näytelmä Kultainen vasikka. Ohjaaja Heidi Räsänen tuo Jotunin henkilöt tähän päivään klassikon raikkaassa uudessa toteutuksessa.

Näytelmä kertoo epävakaiden olojen ja puutteen keskellä keinottelemaan ryhtyvistä ihmisistä, jotka unelma nopeasta rikastumisesta ja sen tuomasta turvasta sokaisee. Kaikki on kauppatavaraa, myös rakkaus.

Niukkuudessa elävän valokuvaaja Ahlroosin perheen kahdesta tyttärestä Lahja on vielä naimaton ja Eedit elää avioliitossa rehellisen liikemiehen Jaakon kanssa, mutta alkaa äitinsä tavoin haaveilla rikkauksista ja leveämmästä elämästä. Kumpi vie voiton, raha vai rakkaus?

Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Heidi Herala, Sanna-June Hyde, Petrus Kähkönen, Tuukka Leppänen, Vappu Nalbantoglu, Helmi-Leena Nummela, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Aino Seppo .

Näytelmän visuaalisen ilmeen ovat suunnitelleet lavastaja Antti Mattila, pukusuunnittelija Sanna Levo ja valosuunnittelija Mika Ijäs . Äänisuunnittelusta vastaa Eradj Nazimov , ja äänimaailmaa luo vahvasti myös Petrus Kähkösen esittämä sellomusiikki.

Plussat:

+  ohjaus ja musiikki

+  puvustus ja lavastus

+  näyttelijöiden roolityöt (erityisesti Heidi Heralan huikea roolityö Katariina Ahlroosina, Eeditin äitinä)

 

 

Miinukset:

-  Helmi-Leena Nummelan roolityö Lahja Ahlroosina, Eeditin sisarena häiritsi pitkin esitystä (liikaa ylinäyttelemistä ja tekee roolin, joka on aivan liian irrallaan näytelmän tyylistä)

-  käsiohjelma oli liian kuvapainoitteinen

4star.jpg

 

Kultainen vasikka  Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä  27. joulukuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19,50 - 39 €  täältä

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

Aikuisten joulukalenteri

Joulukalenteri4.jpg

Kuva © Marko Mäkinen / Helsingin Kaupunginteatteri

Jyrki Karttusen ja Helsinki Dance Companyn Aikuisten joulukalenteri tarjoaa eheyttävää jouluhoitoa niille, jotka hetkittäin kokevat ulkopuolisuutta suhteessaan joulutraditioihin.

Ensi-iltansa tanssiteatteriuutuus sai Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä keskellä pimeintä vuodenaikaa ja kiihtyviä jouluvalmisteluja 15. marraskuuta.

Kaikkien tuntemat joululaulut ja -perinteet firman pikkujouluineen, Lucia-kulkueineen ja tonttuleikkeineen toteutetaan Aikuisten joulukalenterissa uusina ja osin improvisoituina tulkintoina.

Esityksessä yhdistyvät jouluinen fantasia sekä joulunalusajan vuodesta toiseen muuttumattomina säilyvät valmistautumisrituaalit ja kliseet.

Lempeän humoristisesta tyylistään tunnettu koreografi Jyrki Karttunen menee uuden teoksensa huumorissa vielä astetta pidemmälle.

Lavalla nähdään niin tanssijoina kuin näyttelijöinä tutuksi tulleita moniosaavia esiintyjiä: Jyrki Kasper, Jyrki Karttunen, Heidi Naakka, Emilia Nyman, Mikko Paloniemi, Tiina Peltonen, Katri Soini, Leenamari Unho ja Mikko Vihma.

Aikuisten joulukalenterin dramaturgina on Sanna Niemeläinen. Lavastuksen ja valot on suunnitellut William Iles, ja pukusuunnittelijana vierailee Laura Dammert. Äänisuunnittelija on Mauri Siirala, ja naamioinnin on suunnitellut Henri Karjalainen .

Plussat:

+  koreografiat, musiikki, puvustus

+  tanssijoiden ammattitaito myös puheen ja laulun tuottajina

+  pyörivä lava ja uusi katsomon istumajärjestys (toivottavasti vastaava katsomo otetaan käyttöön tulevissakin esityksissä pienen näyttämön puolella)

 

 

Miinukset:

-  esityksen lyhyt kesto (katsoja olisi viihtynyt huomattavasti kauemminkin joulutunnelmissa oli sitten jouluihminen tai ei ja olisi toivonut että, joulukalenterissa olisi olllut huomattavasti enemmän myös luukkuja avattavissa)

- vain aikuisille suunnatussa esityksessä katsoja olisi odottanut huomattavasti ronskimpaa ja myös ehkä kaksimielisempääkin menoa

 

5star_2.jpg

Aikuisten joulukalenteri Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä  11. joulukuuta asti.

Kesto 1 tunti ja 40 minuuttia väliaikoineen.

Liput 15 -30 € täältä

MyBaby – komedia tulevaisuuden perheestä

mybaby-1_5909x3939.jpg

Kuva © Marko Mäkinen / KOM-teatteri

KOM-teatterissa sai tänä syksynä kantaesityksensä uusi kotimainen näytelmä MyBaby – komedia tulevaisuuden perheestä. Se kertoo startup-firma Glowheadzista, jonka tavoitteena on tarjota kaikille äitejä, isiä ja lopulta myös lapsia alusta- ja jakamistalouden periaatteilla, AirBnB:n ja Uberin tyyliin.

Näytelmän keskiössä ovat startupin osakkaat ja työntekijät sekä heidän omat toiveensa, pelkonsa ja odotuksensa perheestä ja vanhemmuudesta.

Näytelmä kuvaa myös sitä, mitä jakamispalvelun kehittäminen tekee työyhteisölle itselleen ja miten ihmisten keskinäiset suhteet muuttuvat kun lapsesta tulee maailman tavoitelluin resurssi.

MyBabyn ovat käsikirjoittaneet Salla Viikka ja Hilkka-Liisa Iivanainen, joka on myös ohjannut esityksen. 

Näyttelijöinä MyBabyssa nähdään KOM-teatterin oma ensemble Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela ja Eeva Soivio sekä vierailevana näyttelijänä Emmi Parviainen.

Plussat:

+  näyttelijöiden roolityöt

+  näytelmän huumori

+  ohjaus

 

 

Miinukset:

-  lavastus ja puvustus

-  käsikirjoitus liian varman päälle tehdyn oloinen

- ei vastannut totuttua KOM-teatterin varmaa laatua esitysten suhteen

3star.jpg

MyBaby – komedia tulevaisuuden perheestä  KOM-teatterissa 16. joulukuuta asti.

Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 16-32 € täältä

Jukka Puotila Show 2017 

jukkapuotilashow2016.jpg

Kuva © Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

Jukka Puotila tuo legendaarisen yhdenmiehenshownsa jälleen kotiteatterinsa eli Kansallisteatterin pienelle ja suurelle näyttämölle.

Kun Suomi-neito painelee sata lasissa kohti tuntematonta tulevaisuutta, on tullut jälleen aika summata isänmaan viimeisimmät lööpit, lipsautukset ja huhupuheet niin politiikan, kulttuurin kuin urheilun saralta. 

Tiedossa on ainakin hallitusvastuun pakoilua ja kroonista ummetusta kilpailukyvyssä.

Näemmekö uusia avauksia presidenttipelissä? Kuka johtaa puhetta − ja minne? Räjähtääkö eläkepommi? Kenellä on valta, joka puuttuu rahvaalta?

Jo legendaksi sukeutunut show muuttaa muotoaan joka ilta ja tarjoaa naurua koko rahalla. Tämä esitys ei säästele mitään tai ketään — ei edes Jukka Puotilaa.

Esityksen suunnittelu ja toteutus ovat Taina Westin ja Jukka Puotilan yhteistyötä.

(Teksti © Kansallisteatteri)

 

 

Plussat:

+ Jukka Puotilan läsnäolo ja karisma

+ Taina Westin ja Jukan yhteistyö toimii hyvin syntyneiden tarinoiden perusteella

+ ajankohtaiset ja omakohtaisetkin jutut ja hahmot sekä niiden hahmojen äänien syntymisen näyttäminen lavalla

 

 

Miinukset:

-  tiettyjen ihmisten imitointi vuodesta vuoteen kyllästyttää shown jo useampana vuotena nähneitä eli liiallinen varman päälle ottaminen

- tämän vuoden showssa kuultiin aika lailla samat jutut kuin viime vuodenkin showssa  (varsinkin ensimmäisessä näytöksessä oli samoja juttuja ja hahmoja kuin  tasan vuosi sitten, toisessa näytöksessä oli onneksi jo paljon enemmän ennenkuulumattomia ja erittäinkin ajankohtaisia juttuja)

5star_2.jpg
 
 
 

Jukka Puotila Show 2017 Kansallisteatterin suurella ja pienellä näyttämöllä 14. joulukuuta asti.

Kesto 1 tunti ja 45 minuuttia väliaikoineen.

Liput 16 - 40  € täältä

Landet

landet.jpg

Kuva © Cata Portin / Svenska Teatern

Landet on esitys, jossa draama, tanssi, laulu ja musiikki yhdistyvät uninäytelmäksi. Teos pohjautuu yleisöltä kerättyihin perhe- ja elämäntarinoihin sekä tulevaisuuden toiveisiin. Tarinat ovat dramatisoitu esitykseksi, joka juhlistaa 100-vuotiasta Suomea sekä 150-vuotiasta Svenska Teaternia.

Mies rakentaa lapsuudenkodistaan pienoismallia, pelaaja kohtaa kohtalonsa Amerikassa, tytär siivoaa isänsä kuolinpesää. Landet näytelmässä liikutaan unenomaisessa maisemassa,  jossa sadan vuoden kohtalot kohtaavat ja risteytyvät.

Yhden perheen historian ympärille kietoutuu tarina yhteenkuuluvuudesta, mitä koti on tai voisi olla. Teos tarkastelee myös käsityksiä rajoista sekä etäisyyksistä ihmisten ja mantereiden välillä sekä elämää ja kuolemaa.

Landet perustuu vapaasti yleisön omiin elämäntarinoihin, joita teatteri keräsi yhteistyössä Svenska litteratursällskapetin kanssa vuonna 2015. Dramaturgi Christoffer Mellgren on tämän jälkeen työstänyt tarinoita ja luonut niistä teoksen, jossa Maria Lundströmin ohjauksessa on tanssia, draamaa, musiikkia ja laulua.

Yhdessä säveltäjä Robert Kockin, lavastaja Erik Salvesenin, pukusuunnittelija Tiina Kaukasen sekä Svenska Teaternin näyttelijöiden kanssa on luotu Suurelle näyttämölle teos, joka pohjautuu kysymyksiin :  Mitä haluat kertoa? Mitä haluaisit nähdä Svenska Teaternin näyttämöllä?

Rooleissa nähdään Max Forsman, Patrick Henriksen, Anna Hultin, Simon Häger, Stella Laine, Dennis Nylund, Cecilia Paul, Mitja Sirén, Hellen Willberg ja Niklas Åkerfelt.
Muusikot ovat Jori Hulkkonen, Kari Hulkkonen ja Mamba Assefa.

Plussat:

+  esityksen äänimaailma, valaistus ja pyörivän lavan runsas käyttö

+  Dennis Nylundin roolityö ja hänen esittämänsä Tuonelan joutsen-tanssi

+  esityksen hurmaava orkesteri ja heidän esittämänsä musiikkinsa (tätä trioa olisi kuunnellut mieluusti enemmänkin)

Miinukset: 

- sekavahko käsikirjoitus ja haahuileva ohjaus

-  puvustus

- omituinen näytelmävalinta juhlistamaan 150-vuotiasta Svenska Teaternia ja 100-vuotiasta Suomea

3star.jpg

Landet Svenska Teaternin Suurella näyttömällä 9. joulukuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 21 - 38 € täältä

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

Suomenkielinen tekstitys THEA-applikaatiolla

Palkkamurhaajan painajainen

palkkamurhaajanpainajainen.jpg

Kuva © Mirka Kleemola / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämön syyskauden avasi Mika Eirtovaaran ohjaama Palkkamurhaajan painajainen. Ensimmäistä kertaa ohjaajana Helsingin Kaupunginteatterissa vieraileva Mika Eirtovaara on tunnettu stand up -koomikko, näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja.

Ranskalaisen Francis Veberin huippuunsa viritetty farssikomedia kertoo kahdesta miehestä, jotka majoittuvat vierekkäisiin hotellihuoneisiin, toinen tappaakseen itsensä ja toinen murhatakseen oikeudenkäyntiin saapuvan tärkeän todistajan. Palkkamurhaajan roolissa loistaa Santeri Kinnunen ja hänen painajaisenaan Iikka Forss.

Santeri Kinnusen esittämän murha-alan ammattilaisen, Ralphin, työnteko häiriintyy täysin naapurihuoneen painajaismaisen puheliaan, vaimonsa hylkäämän ja itsetuhoisesti käyttäytyvän valokuvaaja Frankin (Iikka Forss) vuoksi.

Ralphin työ ei varsinaisesti helpotu, kun soppaan sekaantuvat myös Frankin ex-vaimo (Sanna Saarijärvi) ja hänen uusi rakastajansa, passiivisaggressiivinen terapeutti (Jouko Klemettilä) sekä hämmentynyt hotellipalvelija (Antti Peltola) ja tietysti tapahtumiin puuttuva poliisi (Sauli Suonpää), jolle hotellihuoneen vaatekaappi tulee erityisen tutuksi.

Arena-näyttämön uutuudessa tehdään komediaa ilman vaimenninta, ja osumatarkkuus on taattu, kun Kaupunginteatterin farssimestarit pääsevät jälleen täyteen vauhtiinsa.

Tunnelmallisen Arena-näyttämön on englantilaiseksi hotelliksi muuntanut lavastaja Peter Ahlqvist, ja esityksen pukusuunnittelusta vastaa Elina Kolehmainen. Valosuunnittelija on Kari Leppälä ja äänisuunnittelija Mauri Siirala. Naamioinnin ja kampaukset on suunnittelut Jaana Nykänen.

 Plussat:

+  puvustus ja erittäin toimiva lavastus

+  ohjaus ja farssin lyhyt kesto

+  näyttelijöiden roolityöt

Miinukset: 

- liian stereotyppiset roolihahmot

-  ennalta-arvattavuus

- keskinkertainen farssi verrattuna Helsingin kaupunginteatterin aikaisempiin farsseihin

3star.jpg

Palkkamurhaajan painajainen Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 12. joulukuuta 2017 asti.

Kesto 1 tunti ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 21,50 - 43 €  täältä

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

Kuolema Venetsiassa

kuolemavenetsiassa.jpg

 Kuva © Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

Maineensa huipulla oleva kirjailija Gustav von Aschenbach lähtee etsimään kadonnutta inspiraatiota tarunhohtoisesta Venetsiasta. Siellä hän odottamatta rakastuu samassa hotellissa asuvan puolalaisperheen kuvankauniiseen teinipoikaan.

Intohimojensa, pelkojensa ja totuudenkaipuunsa kiihkeästi ajamana vanheneva mies seuraa ja jumaloi etäältä ihastustaan Venetsian sokkeloisilla kujilla ja lämpöä hehkuvilla hiekkarannoilla. Koko ajan ankarammin paahtavan auringon alla hän kohtaa kauneutta ja rumuutta, ylhäistä ja alhaista, valheita ja totuuksia.

Pian hän alkaa aavistaa astuneensa vieraalle ja vaaralliselle tielle, joka viettelee häntä kohti jotakin tuntematonta, salattua ja lopullista.

1900-luvun keskeisimpiin kirjailijoihin lukeutuvan, Nobel-palkitun Thomas Mannin (1875−1955) nerokas novelliklassikko nähdään nyt ensimmäistä kertaa Kansallisteatterissa.

Mannin monitulkintainen teos kertoo taiteen ja elämän yhteensovittamisen vaikeudesta, kielletystä rakkaudesta, porvarillisen kunnollisuuden ja individualistisen vastuuttomuuden välisestä ikuisesta ristiriidasta, luovuudesta ja rappiosta sekä niin usein itsellemmekin tuntemattomaksi jäävästä alueesta sisällämme.

Sen hienostuneiden, täydellisyyteen asti viimeisteltyjen lauseiden alta avautuu hengästyttävä näköala koko vuosituhantisen sivilisaation elämän ja kuoleman kysymyksiin.

Kansallisteatterin karismaattiset, pitkän linjan näyttelijät Jukka Puotila ja Jukka-Pekka Palo kohtaavat Pienellä näyttämöllä Michael Baranin dramatisoimassa ja ohjaamassa esityksessä.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+ Jukka Puotilalta yllättävä ja rohkea valinta omaksi 35 v- taiteilijauransa juhlanäytelmäkseen

+ loistava lavastus

+ Jukka Puotilan ja Jukka-Pekka Palon roolityöt

Miinukset: 

- musiikki ei sopinut näytelmän ilmapiiriin (nuori sellistipoika soitti hyvin, mutta sellistin vaatetus oli täysin väärä esitykseen ja häiritsi katsojaa)

-   ohjaus oli osittain haahuilevaa ja puuduttavaa

4star.jpg

Kuolema Venetsiassa Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 2. joulukuuta 2017 asti.

Kesto 1 tunti ja 25 minuuttia ilman väliaikaa.

Liput 20 - 38  € täältä

Eva W

Eva_W_11__Toivo_Heinimaki.jpg

Kuva © Toivo Heinimäki / Musiikkiteatteri Kapsäkki

Musiikkiteatteri Kapsäkki toi lokakuussa 2017 näyttämölle maailmanmestari Eva Wahlströmin tarinaan perustuvan musiikkinäytelmän. Eva W on rehellinen kuvaus huippu-urheilijan arjesta, sitkeydestä ja valosta, joka lopulta voittaa pimeyden.

Eva Wahlström on Suomen kaikkien aikojen menestynein naisnyrkkeilijä. Huhtikuussa 2015 Wahlström teki suomalaista urheiluhistoriaa voittaessaan ammattilaisten maailmanmestaruuden.

Eva Wahlström on esimerkki vahvasta ja positiivisesta suomalaisnaisesta, joka omalla periksiantamattomuudellaan on noussut urheilumaailman huipulle, mutta joka on myös joutunut uhraamaan paljon unelmansa vuoksi.
  Eva W -musiikkinäytelmän on käsikirjoittanut kirjailija Jari Järvelä. Teoksen  on ohjannut Lotta Kuusisto ja musiikista vastaa Tommi Lindell.

Pääosaa esittää näyttelijä Eriikka Väliahde. Lisäksi näyttämöllä nähdään näyttelijät Netta Dahlberg ja Ilkka Merivaara sekä livebändi.

Plussat:

+ Eriikka Väliahteen uskottava roolityö nyrkkeilijänä fyysisesti ja laulajana erittäin hyvä

+ puvustus ja toimiva lavastus (kuntosalin pukuhuonekaappeineen täydellinen esitykseen kaikin puolin)

+ käsikirjoitus ja ohjaus

 Miinukset:

- näytelmän musiikki ja sävellykset keskinkertaisia

- laulujen sanat osin huvittavia (Jari Järvelä on loistava kirjailijana, sanoittajana ei)

-  huvittavat koreografiat

3star.jpg

(Eva W - musiikkinäytelmä nyrkkeilijästä Musiikkiteatteri Kapsäkissä 26. lokakuuta 2017)

De langerhanska öarna (Sisäiset saaret)

sisaisetsaaret.jpg

Kuva © Frida Lönnroos / Klockrike Teatern

Klockrike on nomaditeatteri, joka Harry Martinssonin kulkurin lailla vaeltaa. Rajojen yli ja uusiin paikkoihin, kysymään kysymyksiä itseltämme ja muilta. Humanistiset arvot ja näyttämötaide ovat  Klockriken työkaluja.

Teatteri käyttää taiteellisia välineitä tutkiakseen inhimillisiä kysymyksiä. Näyttelijöiden ilmaisun kehittäminen on toiminnan perusta. Nomaditeatteri etsii jatkuvasti uusia ympäristöjä ja tiloja, joissa käydä dialogia taiteen ja yhteiskunnan välillä.

Tammikuusta 2016 lähtien Klockriketeaternilla ei ole ollut enää omaa näyttämöä. Klockrike tekee yhteistyötä eri teattereiden kanssa ja näyttelee usealla eri näyttämöllä. Klockriketeaternia ohjaa tukiyhdistys Klockriketeatern r.f.

Tänä syksynä Klockriketeatern esittää kirjailija Susanne Ringellin uuden tekstin De langerhanska öarna (Sisäiset saaret). Näytelmä sai ensi-iltansa 27. syyskuuta Espoon Kaupunginteatterin Louhisalissa. Esitys nähdään kiertueella myös Wasa Teaterissa, Åbo Svenska Teaterissa, Kansallisteatterissa Helsingissä ja Tukholman Dramatenissa.

De langerhanska öarna on uutta suomenruotsalaista draamaa, jossa eksistentiaaliset kysymykset nousevat esiin. Näytelmä on kirjoitettu siskoksille Stina ja Ylva Ekbladille ja se on saanut myös suomenkieliset tekstitykset.

Näytelmäkirjailija Ringell kuvailee tarinaa leikkisäksi dystopiaksi. Näytelmässä on kaksi sisarusta. Heillä on toisensa, mutta se näyttääkin olevan ainoa asia, mistä he voivat olla varmoja.

Näytelmän kantavana aiheena on menetys, tarkoituksen ja kontekstin menetys. Sävy on runollinen, usein surumielinen, mutta myös assosiatiivinen ja epäkunnioittava annettuja totuuksia ja sääntöjä kohtaan.

Siskot eivät halua olla papukaijoja, he haluavat mieluummin vaihtaa ajatuksia kuin mielipiteitä, mieluummin puhua kuin pohtia. He taistelevat. He kaipaavat ja haluavat päästä pois.

Heidän kaipuussaan on jotakin tsehovilaista, johon näytelmässä myös viitataan – “Jos Vanja-enon korvaisi Tanja-tädillä se ei olisi nimirooli”, toinen siskoista sanoo kylmästi. Toinen taas arvelee, että hän olisi pikemminkin toiminnan nainen.

Eniten siskokset kuitenkin unelmoivat. Saaresta, mistä he tulivat ja luonnosta ajassa, jossa se vielä oli todellisuus ja todellista. Nyt heidät on amputoitu äidin kehosta. Siskokset tekevät parhaansa.

De langerhanska öarna on sisäinen, runollinen draama, mutta sisäisen kamppailun voi nähdä myös poliittisena.

Plussat:

+  Stina ja Ylva Ekbladin lavakarisma

+  esityksen musiikki

+   lavastus ja puvustus

 

Miinukset:

-  suomenkielinen tekstitys näkyi Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä ajoittain todella huonosti liiallisen savuisuuden ja valoisuuden vuoksi sekä tekstityksen koko oli aivan liian pieni

-  ohjaus ajoittain haahuilevaa

4star.jpg

(De langerhanska öarna, Sisäiset saaret Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 17. lokakuuta 2017)

Esitys nähtävissä tämän vuoden puolella vielä:

8. - 10.11. Wasa Teater (Suuri näyttömä)

Joulukuussa myös Tukholmassa Dramatenin pienellä näyttämöllä.

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

klockrike.fi

TRO

trosvenskateatern.jpg

Kuva © Cata Portin / Svenska Teatern

Kesällä 1938 Suomeen saapui juutalaisia pakolaisia Euroopassa vallitsevien vainojen seurauksena. Kun myös Suomeen syttyi sota, muodostui juutalaisten turvapaikkakysymyksestä poliittinen kädenvääntö eri viranomaisten, valtiovallan sekä kansallissosialistisen Saksan välille.

Sotavankeja ja juutalaisia pakolaisia teljettiin leireihin ja juutalaisia sotavankeja sekä pakolaisia lähetettiin eteenpäin Natsi-Saksaan ja keskitysleireille.

Julian Garnerin näytelmässä TRO itävaltalainen äiti ja poika saapuvat pieneen suomalaiskylään jatkosodan aikaan ja tapaavat helsinkiläisen kauppiaan Abraham Stillerin (1885-1972).

Valtiollinen poliisi suunnitteli juutalaisten pakolaisten karkottamisia Saksaan ja Stilleristä tuli lopulta keskeinen henkilö karkotusten vastustajana.

TRO on kertomus ihmisistä jotka löytävät todellisen minuutensa samaan aikaan kun muu maailma murenee ympärillä. Näytelmä tarjoaa uuden historiantutkimuksen valossa lisänäkökulmia Suomen osallisuudesta holokaustiin.

Dramaturgi Julian Garner sai inspiraatio näytelmään TRO Rony Smolarin kertomuksista Abraham Stilleristä.

Rooleissa nähdään Mikael Andersson, Janina Berman, Riko Eklundh ja Kristofer Möller.

Plussat:

+  lavastus

+  Janinan Bermannin ja Mikael Anderssonin roolityöt

+   käsikirjoitus ja käsiohjelma

 

Miinukset:

-  tekstityslaitteen epäkäytännöllisyys (esityksen aikana teatterista saadun tekstityslaitteen tekstikoko pieneni itsestään lukuisia kertoja kesken esityksen ja siksipä turhaa aikaa ja energiaa meni  jatkuvasti tekstikoon suurentamiseen)

-  ohjaus ajoittain haahuilevaa

3star.jpg

TRO Svenska Teaternin AMOS-näyttämöllä  3. marraskuuta 2017 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 20 minuuttia väliaikoineen.

Liput 24 - 33 € täältä

Trailerin näytelmästä voit katsoa täältä

Suomenkielinen tekstitys THEA-applikaatiolla

Sirkus Finlandia 2017

sirkusfinlandialogo.jpg

Sirkus Finlandia tarjoaa sirkuksen ystäville jokavuotiseen tapaan uuden ohjelman. Tämän vuoden kiertueen ensi-ilta oli Karjaalla 8. huhtikuuta, jolloin neljänneshehtaarin alueelle levittäytyvään telttaan luotiin taas taianomainen sirkuksen tunnelma.

Viime vuonna uusitun, nelikerroksisen kerrostalon korkuisen teltan suojiin mahtuu 1 200 katsojaa. Viime vuonna yleisöä oli mukavasti noin 230 000, joten sirkus on edelleen suomalaisten suosiossa.

Sirkus Finlandiassa vietettiin viime vuonna maailman suurimman suomalaisen sirkuksen 40-vuotista taivalta. Tänä vuonna puolestaan juhlistetaan 100-vuotiasta Suomea viihdyttävällä ja jännittävällä parituntisella esityksellä huipputaiteilijoiden kanssa.

Useiden kymmenien kuorma-autojen, perä- ja asuntovaunujen sekä asuntoautojen värikäs karavaani kulkee Suomessa kauden aikana lähes 10 000 kilometriä Karjaalta Ivaloon palaten kauden päätteeksi taas Helsinkiin. Näytöksiä on noin 250 lokakuun loppuun mennessä.

Sirkus Finlandia työllistää ympärivuotisesti kymmenkunta ihmistä ja kiertuekuukausina määrä nousee noin sataan. Mukana on lähes parikymmentä eri kansallisuutta.

Juhlavuoden kunniaksi Sirkus Finlandiassa nähdään tänä vuonna myös enemmän suomalaista väriä. Mukana on kolme suomalaista nuorta taiteilijaa, jotka ovat valmistuneet vastikään koulutuskeskus Salpauksen sirkusartistilinjalta. He ovat trapetsitaiteilija Ada Forsberg, jalkajonglööraaja Pipsa Ilpala ja korkeuksissa taituroiva huimapää Victor Huusko.

Ohjelman juontaa tänä vuonna Sebastian (Seppo Tauriainen), joka on tuttu mies Sirkus Finlandian aikaisemmiltakin vuosilta mm. klovnina ja vatsastapuhujana.  Sirkus Finlandian edustamaan perinteiseen sirkukseen kuuluvat klovnit, jongleerausesitykset, eläinnumerot ja akrobaatit.

Vuoden 2017 taiteilijakaarti on taas värikkään kansainvälinen. Amerikkalainen naisklovni Michelle Musserin tarjoaa niin lapsille kuin aikuisillekin uudet kujeet ja temput jo toistamiseen. Sirkus Finlandia toi Michellin aikoinaan ensimmäistä kertaa Eurooppaan. 

Venäläissyntyinen Joulia Tchakanova esiintyy laamojen ja afgaanivinttikoirien kanssa ja on kovin haluttu esiintyjä ympäri Eurooppaa.

Ukrainilaisen Sirkus Finlandia Big Bandin lisäksi mukana ovat tsekkiläiseen sirkussukuun kuuluva, vauhdikkaan ja näyttävän jonglöörauksen osaava Mario Berousek. Hän voitti tänä vuonna Pronssinen klovni -palkinnon Monte Carlon sirkusfestivaaleilla. Hän on maailman nopein keilajönglööri. Hänen nimissään on myös kolme Guinnesin maailmanennätystä.

sirkusfinlandia032.jpg

Espanjalaistyylisen kouluratsastusnumeron esittää kouluttajamestari Ignat Ignatov.  Tämän numeron näkee joskus hevosnäytöksissä maailmalla, mutta sirkuksessa se on harvinaisuus.

sirkusfinlandia201702.jpg

Akrobatiataituruudesta vastaa kymmenhenkinen Troupe Puje Mongoliasta. Ryhmän jäsenet tekevät uskomattomia hyppyjä ja muodostelmia. Erityisen ihailtavaa on katsoa tämän ryhmän äärimmäistä taitoa vaativaa hyppynaru-numeroa.

sirkusfinlandia201704.jpg

Brasilialainen The Diorios nähdään Sirkus Finlandian maneesilla jo toistamiseen parin vuoden tauon jälkeen. Brasilialaiset nuoret miehet tarjoavat vaarallisia ja vauhdikkaita tilanteita ajamalla samaan aikaan jopa viidellä moottoripyörällä teräsverkkopallossa, jossa tila käy varsin ahtaaksi.

sirkusfinlandia201701.jpg

Sirkus Finlandian tämän kesän kiertueeseen kuului alun perin myös lehmänäytös. Lehmät kuitenkin väsähtivät kesken kiertueen eikä niitä nähty enää Helsingissä. Lehmien ohjelmanumerona oli kävellä sirkuskehällä ja tehdä siinä esimerkiksi kahdeksikkoa. Lehmät myös saattoivat seisoa takajaloillaan. Lehmät tulivat alunperin Sirkus Finlandiaan Tanskasta, jossa ne olivat esiintyneet sirkuksessa.

Plussat:

+  monipuolinen kansainvälinen ohjelma, joka viihdyttää niin lapsia kuin aikuisiakin

+  uusien suomalaisten sirkustaiteilijoiden esilletuonti

+  Sirkus Finlandia Big Band

   

Miinukset:

- samojen kansainvälisten sirkusartistien käyttö toistamiseen (Sirkus Finlandian näytökset  jo joka vuosi nähneelle ne eivät tarjoa enää elämystä)

-  lapsille myytävät vilkkuvat valovekottimet häiritsevät ajoittain esitysten seuraamista

- kesken kiertueen väsähtäneet lehmät olivat edelleen käsiohjelmassa mukana, mutta esityksen poistumisesta näytöksestä ei ollut käsiohjelmassa mitään lisätietoa eikä asiasta ilmoitettu illan aikana katsojille, jotka odottivat lehmien saapumista maneesille

4star.jpg

   

Sirkus Finlandia Helsingissä Kaisaniemen puistossa 29. lokakuuta asti.

Lisätiedot esitysaikataulusta ja lipuista löytyy täältä

(Kuvat © Sirkus Finlandia)

Viulunsoittaja katolla -musikaali

viulunsoittajakatolla.jpg

Kuva © Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri

 

Joseph Steinin, Jerry Bockin ja Sheldon Harnickin Viulunsoittaja katolla (The Fiddler on the Roof) on yksi maailman tunnetuimmista ja esitetyimmistä musikaaleista. Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä suurmusikaali sai ensi-iltansa 1. syyskuuta.

Ohjaaja Miika Murasen ja työryhmän kädenjälki on vahva. Suuret tunteet, räiskyvät tanssit ja intohimoinen musiikki tempaisevat katsojat kiehtovaan tarinaan.

Rakkaus voi muuttaa maailmaa. Sitä mieltä ovat ainakin maitokauppias Tevjen tyttäret. He aloittavat kapinan vanhoja arvoja vastaan ja päättävät itse valita oman puolisonsa. Isä Tevje taas on perinteen mies. Hänen mielestään isä on perheen pää ja avioliitto on koko suvun ja Anatevkan kylän asia.

Miten tyttäret saavat isän toisiin ajatuksiin? Voittaako rakkaus?

Ja taipuuko kyläyhteisö? Se on kuin suuri perhe, hyvässä ja pahassa. Se suojelee ja vahtii, riitelee ja sopii, itkee ja nauraa. Se jaksaa uskoa yhteiseen tulevaisuuteen, vaikka maailma ympärillä muuttuu nopeammin kuin anatevkalaiset osasivat odottaa. Kukaan ei ole nousevasta uhasta huolimatta valmis jättämään rakasta kotiaan.

Viulunsoittaja katolla on suurmusikaali, joka kiehtoo ja puhuttelee ajankohtaisuudellaan. Se sykkii iloa, väriä ja toivoa. 

Tevjen roolissa on Ola Tuominen, hänen vaimonaan Goldena Petra Karjalainen ja tyttärinä Petra Ahola, Maria Lund, Miila Virtanen sekä pieninä tyttärinä Idalilja Raipia / Helmi Hollström ja Ansa Ahola / Karolina Tapala.

Muissa rooleissa Anna Pukkila, Juha-Matti Koskela, Jari Ahola, Antti Lang, Minna Hokkanen, Jari Leppänen, Kake Aunesneva, Pentti Helin, Jyrki Mänttäri, Heidi Kiviharju ja Juha Junttu

Plussat:

+  puvustus, lavastus ja musiikki

+  musikaalin käsikirjoitus ja musikaalin sanoma, joka yhä tärkeä ja ajankohtainen

+   ohjaus, näyttelijäsuoritukset ja hyvin harjoitetut koreografiat

 

Miinukset:

-  viulunsoittajan rooli (Anna Pukkila) läpi esityksen hieman turha ja häiritseväkin tietyissä kohtauksissa

-  Ola Tuominen ei tarpeeksi karismaattinen maitokuski Tevjenä täyttämään Suurta näyttämöä

- musikaalin pituus (olisi kaivannut tiivistämistä ja 1. näytöksen pituus aivan liian pitkä verrattuna 2. näytökseen)

4star.jpg

Viulunsoittaja katolla Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä  9. joulukuuta 2017 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 50 minuuttia väliaikoineen.

Liput 48 - 53 € täältä

Mauno Peppone Extended

maunopepponen.jpg

Kuva © Kari Sunnari / Tampereen Työväen Teatteri

Tampereen Työväen Teatterin  "Vuonna 85" -musikaalin rakastettu roolihahmo, Mauno Peppone, on palannut entistäkin mahtavampana TTT:n Suurelle näyttämölle. Extended on Suuren näyttämön mittoihin räätälöity versio TTT-Klubilla esitetystä Mauno Peppone: Elämä, Kuolema ja Comeback -showsta.

Mauno Peppone Extended tarjoaa vauhdikkaan Rock’n’Roll -sirkuksen, maailmanluokan tanssiesityksiä ja räiskyvät bileet. Tällä kertaa hieman enemmän elänyt rock-tähti esittää valtavan määrän kaikkien tuntemia hittejä ja paljastaa kaiken rokkitähden urasta ja elämästä.

Pepposen roolissa nähdään ainoa ja alkuperäinen Mauno eli Jari Ahola. Tarinan kertojana toimii komeaviiksinen rockprofessori Quintus Salokannel, Riku Suokas. Katkeransuloisia muistoja jakaa Mauno Pepposen suuri rakkaus Päivi, esittäjänä Petra Ahola.

Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaavat  Heikki Syrjä ja Riku Suokas.  Musiikin sovitus ja johto on Pekka Siistosen käsialaa. Lavalla nähtävän Alabama House Bandin muodostavat Pekka Siistonen (koskettimet, kapellimestari), Ari Toikka (rummut), Teemu Broman (basso) ja Louie So (kitara).

 

Plussat:

+  Jari Aholan huikea ammattitaito ja muuntautumiskyky nopeasti musiikkigenrestä toiseen

+  huumori ja erityisesti paikallinen tamperelainen itseironia

+  80- ja 90- luvun nostalginen musiikki

 

Miinukset:

-  käsikirjoitus ja musiikkivalintojen painottuminen raskaanpaan heviin ja glamrockiin

- Riku Suokas tarinan kertojana

- lavastus ja äänenvoimakkuus (pienempikin äänenvoimakkuus oli riittänyt jopa Suurelle näyttämölle)

3star.jpg

Mauno Peppone Extended Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä  17. marraskuuta 2017 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 39 € täältä

Constellations

Constellations.jpg

Kuva © Anna Aalto / KokoTeatteri

Brittikirjailija Nick Paynen Constellations-näytelmä sai suomenkielisen kantaesityksensä KokoTeatterissa 25. maaliskuuta.  Se on samalla KokoTeatterin 20 -vuotisjuhlanäytelmä.

Constellations on kertomus rakkaudesta, vapaasta tahdosta ja multiversumiteoriasta. Kun kaikki mahdolliset vaihtoehdot ovat olemassa yhtä aikaa, jokainen tekemämme valinta määrittelee, minkä näistä mahdollisista tulevaisuuksista tulemme kokemaan. Mitä, jos olisin valinnut toisin?

Nick Payne (s. 1984) on palkittu brittikirjailija, jonka teoksia on kantaesitetty mm. Lontoon Royal Court Teatterissa. Evening Standard Theatre Awards palkitsi Constellationsin vuoden 2012 parhaana näytelmänä.

Näytelmän on suomentanut toista pääosaa esittävä Sonja Sorvola. Anna Veijalaisen ohjaus on yhdistelmä tanssi- ja teatteritaidetta.  Rooleissa nähdään Sami Saikkonen ja Sonja Sorvola.

Plussat:

+ valosuunnittelu
+ ohjaus
 

Miinukset:

- Sami Saikkosen ja Sonja Sorvolan roolityöt (tanssijoina kumpikin ammattilaisia, mutta näyttelijöinä  valitetttavasti eivät)
- tanssikoreografiat tekemällä tehdyn oloisia näytelmään, tekstin jatkuvat toistot puuduttivat katsojan katselukokemusta liikaa
-  näytelmän lava- ja katsomoratkaisu vaativa niin katsojille kuin näyttelijöillekin

2star.jpg

Constellations KokoTeatterissa 27. toukokuuta 2017 saakka.

Kesto 1 tunti ja 30 minuuttia ilman väliaikaa.

Liput 19 - 27  € täältä

KokoTeatterin 20-vuotisjuhlien kunniaksi kaikki 1997 syntyneet ikäkaimat pääsevät koko vuoden ajan teatteriesityksiin maksutta. Ikäkaimaliput varataan ovilipunmyynnistä bookings@kokoteatteri.fi tai lähettämällä WhatsApp viesti numeroon 050 321 9919.  

Kokki, varas, vaimo ja rakastaja

kokkivarasvaimojarakastaja.jpg

Kuva © Noora Geagea / KOM-teatteri

KOM-teatterin tämän kevään esitys Kokki, varas, vaimo ja rakastaja on karnevalistinen musta komedia, joka pohjautuu Peter Greenawayn samannimiseen elokuvaan. KOM-teatterin esityksen dramatisoinnista, sovituksesta ja ohjauksesta vastaa Riko Saatsi.

Kokki, varas, vaimo ja rakastaja on esitys, jossa käsitellään huumorin keinoin meidän aikaamme leimaavia kysymyksiä, esimerkiksi poliittisen ja yhteiskunnallisen arvoilmapiirin kylmenemisestä ja sitä, onko kaikki nykyään kaupan. Mikä on ihmisille tässä ajassa arvokasta, mistä asioista haluamme pitää kiinni?

Se kertoo myös nautinnonhalusta ja vallanhimosta, ja se nostaa esille ruokaan ja ihmissuhteisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Kokki, varas, vaimo ja rakastaja on runsas ja värikäs, moniaistillinen esitys. Huippukokki Antto Melasniemi on toiminut esityksen ruokasuunnittelijana, ja hän on mukana esityksessä myös näyttelijänä ja kokkina, joka laittaa ruokaa näyttämöllä esityksen aikana.

KOM-teatterin katsomo on käännetty toisin päin ensimmäistä kertaa lähes viiteentoista vuoteen, joten yleisö pääsee kokemaan KOM-teatterin salin uudesta perspektiivistä. Ville Seppäsen videosuunnittelun kautta esitys myös laajenee näyttämöltä teatterin takatiloihin, kellariin ja pihalle.

Rooleissa nähdään Niko SaarelaMarc Gassot, Vilma Melasniemi, Elmer Bäck,  Johannes Holopainen, Eero Milonoff ja Eeva Soivio.

Plussat:

+ esityksen groteskisuus, alastomuus ja rohkeus
+  näyttelijäsuoritukset
+   KOM- teatterin loistava uusi katsomoratkaisu, jota toivosi käytettävän jatkossakin

Miinukset:

- ohjaus ja lavastus keittiöineen ei toiminut toivotulla tavalla (katsojan oli täysin mahdotonta seurata kaikkea lavalla tapahtunutta)
- esityksen runsaus ja liiallinen videokuvan käyttö
- esitys tuntui enemmän performancelta kuin varsinaiselta näytelmältä (poikkesi hieman liikaa KOM-teatterin totutusta laadusta)

4star.jpg

Kokki, varas, vaimo ja rakastaja KOM-teatterissa 17. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 16-32 € täältä

Äidin rakkaus

aidinrakkaus2.jpg

Kuva © Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

Marko Järvikallaksen tuore, trillerimäisen tiukasti kirjoitettu draama Äidin rakkaus vie rakkauden pimeälle puolelle.

Raadollisen tosi ja käänteissään shokeeraava näytelmä kertoo läheisriippuvuudesta, kohtuuttomat mittasuhteet saavasta elämänvalheesta ja vallankäytöstä. Teoksen on ohjannut Kansallisteatterin Omapohjaan Liisa Mustonen.

Saara on vaikean valinnan edessä. Vahvatahtoinen nainen etsii uutta alkua elämäänsä uuden miesystävän myötä, mutta samalla hänen pitäisi selvittää välinsä poikansa Juliuksen kanssa. Äiti on valmis mihin tahansa uhrauksiin lapsensa vuoksi, vai onko?

Juliuksen asiat ovat olleet pielessä jo kauan. Hän yrittää päästä kiinni tavalliseen elämään, mutta totuttuja kaavoja on vaikea rikkoa. Äiti ja poika ovat takertuneet yönmustien salaisuuksien verkkoon, eivätkä osaa päästää irti.

Ohjaaja Liisa Mustonen pureutuu tulkinnassa vinoon menneen vanhemmuuden tematiikkaan.

- ”Kyseessä on perhedraama − kuvaus vinksahtaneesta äiti-poika -suhteesta. Aihe on tabu, eikä siitä ole tehty monta taideteosta. Näytelmän teemoina ovat läheisriippuvaisuus, rajattomuus, hyväksikäyttö, uhrius, henkinen insesti, kosto ja symbioosin tarve”, Mustonen tiivistää.

Marko Järvikallas lukeutuu kotimaisen näytelmäkirjailijasukupolven kärkeen. Äidin rakkaudessa ytimessä ovat rakkauden eri muodot.

- ”Äidin rakkaus on pohjimmiltaan eksistentiaalinen draama. Sen lähtökohdat ovat minulle henkilökohtaiset – minulla on kivuliaita kokemuksia vanhemmuuden, vastuun, poikani aggression, oman aggressioni suhteen – mutta henkilökohtainen on suodattunut fiktion linssin läpi, sillä tavoin tämän ilmenemismuodon löytänyt”, Järvikallas kuvailee.

Rooleissa nähdään Eero Aho, Kristiina Halttu ja Markus Järvenpää.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+ huikeat näyttelijäsuoritukset
+  näytelmän tärkeä aihe, käsikirjoitus ja ohjaus
+  Omapohjan loistava uusi katsomoratkaisu, jota toivosi käytettävän jatkossakin

Miinukset:

-  näytelmän lyhyt kesto (näitä rikkinäisiä henkilöitä ja heidän perhehelvettiään olisi seurannut pitempäänkin väliajan kanssa)

5star_2.jpg

Äidin rakkaus Kansallisteatterin Omapohja-näyttämöllä 17. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 1 tunti ja 25 minuuttia  ilman väliaikaa.

Liput 15 - 30  € täältä

Macbeth

macbeth2.jpg

Kuva © Mitro Härkönen / Kansallisteatteri

Kansallisteatterin juhlavuoden 2017 avasi Suurella näyttämöllä William Shakespearen mestariteos Macbeth. Shakespeare kirjoitti ihmismielen pimeimpiin ulottuvuuksiin sukeltavan näytelmänsä vuonna 1606. Suomessa Macbeth on nähty ensimmäistä kertaa Suomalaisessa Teatterissa vuonna 1887.

Nyt Janne Reinikaisen tuore ohjaus nostaa shakespearelaisen elämän peilin kohti ihmiskunnan tulevaisuudenkohtaloa.

Macbeth seisoo päätöksen partaalla. Kunnianhimoisen Lady Macbethin kanssa hän tarttuu valta-aseman houkutuksiin. Tietoisena tekojensa moraalittomuudesta Macbeth laittaa kaiken epämääräisen ennustuksen varaan.

Yhden ihmisen valinnat kertautuvat ja sysäävät liikkeelle voimia, joita ei voi enää pysäyttää. Itsensä korottanut tyranni, luomakunnan kruunu, on väärä kuningas, hallitsija lainahöyhenissä. Hän kuvittelee hallitsevansa luontoa, mutta luonto pettää hänet. Noidankehästä ei pääse pois.

Rooleissa nähdään Katariina Kaitue (Lady Macbeth), Antti Luusuaniemi (Macbeth) sekä Tero Koponen, Sonja Kuittinen, Pihla Maalismaa, Fanni Noroila, Karin Pacius, Seppo Pääkkönen ja Esko Salminen. Muusikkona Joakim ”Jusu” Berghäll.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+ puvustus, huikea lavastus, onnistunut valosuunnittelu
+  musiikki ja äänimaailma
+  näyttelijäsuoritukset ja laadukas käsiohjelma

Miinukset:

- näytelmän kesto (liian pitkä, olisi kaivannut runsaasti tiivistämistä)
-  tässä esityksessä mentiin jo aikalailla klassikon modernisoinnin äärirajoilla
-  äänitekniikka petti useasti esityksen aikana näyttelijöiden mikrofonien osalta

4star.jpg

Macbeth Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 16. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 55 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 47  € täältä

Arktinen hysteria

arktinenhysteria.jpg

Kuva © Sakari Viika / Kansallisteatteri

Suomalaisuuden synteesinä nähty mestarillinen teos Arktinen hysteria sai kantaesityksensä Kansallisteatterissa maaliskuun ensimmäinen päivä.  Pitkän linjan teatterintekijöiden Atro Kahiluodon ja Juha-Pekka Hotisen tulkinta tuo yleisön nähtäväksi myös ennen julkaisematonta käsikirjoitusmateriaalia.

Marko Tapion (1924−1973) neliosaiseksi suunnittelemasta romaanisarjasta ehdittiin julkaista hänen elinaikanaan kaksi osaa. Puhuttelevalla, arvoituksellisella tavalla keskeneräiseksi jäänyt suurteos antaa tilaa kiehtoville tulkinnoille.

Hotisen ja Kahiluodon dramatisointi hyödyntää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytyneitä, entuudestaan tuntemattomia Tapion luonnoksia teoksen kolmannesta ja neljännestä osasta.

Esityksessä seurataan insinööri Harry Björkharryn tarinalinjaa. Björkharryn voimalaitoksen työmaalla vallitsee kaaos. Vuotava pato murtuu hetkenä minä hyvänsä, ja työläiset ovat lakossa.

Tilannetta sovittelemaan saapuva Harryn vanha isä saa puukosta. Suuronnettomuus on käsillä, ja Harry seisoo yksin, ilman jumalaa ja onnea. Harrylla on tasan kaksikymmentä minuuttia aikaa löytää ratkaisu mahdottomaan tilanteeseen.

Näiden minuuttien aikana avautuu näkymä Björkharryn suvun ja pienen keskisuomalaisen yhteisön vaiheisiin itsenäisyyttä edeltäneiltä vuosilta näytelmän nykyhetkeen vuonna 1960.

Tapion teos oli monin tavoin aikaansa edellä. Teemat tarjoavat teräviä näkökulmia suomalaisuuteen niin historiallisesti kuin nykyajassa.

Rooleissa nähdään Timo Tuominen (Harry Björkharry) sekä Tarja Heinula, Petri Liski, Heikki Pitkänen, Annika Poijärvi, Taisto Reimaluoto, Marja Salo ja Timo Torikka.

(Teksti © Kansallisteatteri)

Plussat:

+ näyttelijäsuoritukset
+  laadukas käsiohjelma ja puvustus
+  ohjaus ja dramatisointi

Miinukset:

- liian pelkistetty lavastus
- toteutus ajoittain liian haastavaa katsojalle
- esitys ei valitettavasti korvaa kirjasta saatua lukuelämystä

3star.jpg

Arktinen hysteria Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 15. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20 - 38  € täältä

Tenorit liemessä

tenoritliemessa.jpg

Kuva © Tapio Vanhatalo / Helsingin Kaupunginteatteri

Ken Ludwigin oopperamaailmaan sijoittuva komediahitti Tenorit liemessä (A Comedy of Tenors, 2015) sai Euroopan kantaesityksensä Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 8. helmikuuta.

Jaakko Saariluoman ohjaama, huippukoomikoiden tähdittämä uutuus tarjoaa illan täydeltä puhdasta riemua. Näytelmän on suomentanut Reita Lounatvuori.

Ollaan 1930-luvun Pariisissa ja kolmen tenorin suuri stadionkeikka on juuri alkamassa. Kunnianhimoinen manageri tekee parhaansa pitääkseen langat käsissään ja saadakseen kaikki kolme taiteilijaa ajoissa lavalle.

Aivan yksinkertaista tämä ei ole, sillä paikalle hotellisviittiin mahtuu myös erinäinen määrä vaimoja ja tyttöystäviä, väärinkäsityksiä ja mustasukkaisuutta sekä yllättävän tutunoloinen hotellin portieeri.

Seurauksena on päätähuimaava sekaannusten sarja, josta ei puutu naurua, musiikkia eikä rakkautta.

Tapahtumien pyörteissä nähdään vakuuttava näyttelijäkaarti: Riitta Havukainen, Jonna Järnefelt, Oona Airola, Taneli Mäkelä, Iikka Forss, Eero Saarinen ja Santeri Kinnunen.

Stand up -koomikkona, näyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana ja juontajana tunnettu Jaakko Saariluoma vierailee nyt ensimmäistä kertaa ohjaajana Helsingin Kaupunginteatterissa. HKT:n lavalla hänet on aiemmin nähty näytelmissä Paavo 1,5 (2008) ja Ihmisen osa (2011) sekä studio Pasilan suosituissa stand up -illoissa Club act!one.

Plussat:

+  näyttelijäsuoritukset
+  lupussa nähtävä huikea "takaisinkelaus lopusta alkuun"-osuus
+ puvustus, lavastus ja musiikki

Miinukset:

-   poikkesi Kaupunginteatterin totutusta farssi-laadusta (huomattavasti parempiakin farsseja näyty lähivuosina Arena-näyttämöllä)
-  ohjaus ajoittain hukassa (farssin iskut eivät aina osuneet rytmillisesti kohdilleen)
-  kärjistetyt henkilöhahmojen stereotypiat häiritsivät

3star.jpg

Tenorit liemessä  Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 13. toukokuuta saakka.

Kesto 1 tunti ja 50 minuuttia väliaikoineen.

Liput 21,50 - 43 € täältä

Isä

isahkt.jpg

Kuva © Tapio Vanhatalo / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa vuosi alkoi tammikuussa Florian Zellerin palkitulla mustalla komedialla Isä (Le Père, 2012).  Reita Lounatvuoren suomentama ja Milko Lehdon ohjaama uutuus käsittelee raikkaalla otteella monelle tuttua tragediaa, muistisairautta.

Isä-näytelmä kertoo sairastuvan isän näkökulmasta lämpimällä huumorilla, miten absurdia arkipäivästä voi tulla, kun jokainen päivä pitää aloittaa puhtaalta pöydältä ja kaikki tuttu katoaa vähitellen.

Iäkkään Arnen (Jari Pehkonen) muisti on alkanut oikutella. Tytär Anne (Vuokko Hovatta) käy päivittäin hänen luonaan ja palkkaa isän vastustuksesta huolimatta myös hoitajan.

Olisiko isän parasta muuttaa tyttären ja tämän miehen luo? Kenen koti tämä on, Annen vai Arnen? Keitä nämä ihmiset ovat ja missä on toinen tytär, se mukavampi, vai onko hänellä muka vain tämä yksi tytär?

Isän rooleissa nähdään Jari Pehkonen, Vuokko Hovatta, Helena Haaranen, Sesa Lehto, Heikki Sankari ja Leenamari Unho.

Ranskan lupaavimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Florian Zellerin (s. 1979) romaaneja ja näytelmiä on käännetty monille kielille. Kansainvälisen läpimurron hän teki Isä-näytelmällään, joka on palkittu mm. parhaan näytelmän Molièrella (2014) ja nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Plussat:

+   Jari Pehkosen huikea roolityö dementoituvana isänä
+  koskettava teksti ja ohjaus (tämänkaltaisia näytelmiä toivoisi Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistossa näkevän huomattavasti useamminkin)
+  toimiva lavastus

Miinukset:

-   näytelmän lyhyt kesto (dementoituneen isän seurassa olisi viihtynyt huomattavasti pitempäänkin - itkien ja nauraenkin kyyneleet silmissä)

5star_2.jpg

 

Isä Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa 13. toukokuuta saakka.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 17 € - 34 € täältä

Prinsessa Hamlet

prinsessahamlet.jpg

Kuva © Pate Pesonius / Q-teatteri

Q-teatterin Prinsessa Hamlet on sarjakuvatragedia hulluudesta, ystävyydestä, identiteetistä ja vimmaisesta halusta jättää jälki.

Miksi naispuolisen taiteilijan täytyy olla hullu jäädäkseen historiaan? Miten tehdä jotain suurta ja selvitä siitä hengissä?

Prinsessa Hamlet on suuruudenhullu esitys siitä, kuinka maailmankaikkeus jatkaa kiertoaan vaikka sitä vastaan kuinka pyristelisi.

Näytelmän on ohjannut Linda Wallgren ja kirjoittanut E.L. Karhu.

Rooleissa nähdään Lotta Kaihua, Hannu Kivioja, Leea Klemola, Elena Leeve, Emmi Parviainen ja Eero Ritala.

Plussat:

+   Leea Klemolan läsnäolo ja huikea roolityö niin Hamletin äitinä kuin prinsessa Diananakin
+  esityksen musiikki
+  puvustus

Miinukset:

-   poikkesi Q-teatterin totutusta laadusta hieman liikaa 
-  lavastus, teksti ja ohjaus
- näytelmän kesto (liian pitkä - olisi kaivannut tiivistämistä aikalailla)

3star.jpg

Prinsessa Hamlet Q-teatterissa 13. toukokuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 18,50 - 32,50  € täältä

Prinsessa Hamletin roolissa 3. toukokuuta alkaen nähdään Emmi Parviainen, joka paikkaa äitiyslomalle jäävän Lotta Kaihuan. Toukokuun esityksissä mukana Kuninkaallisena vartiomiehenä Sanna-Kaisa Palo.

Rakastetaan tietämättä mitään

rakastetaan10.jpg

Kuva © Mirka Kleemola / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin  Pengerkadun näyttämöllä on esitetty helmikuusta alkaen saksalaista Moritz Rinken menestysnäytelmää Rakastetaan tietämättä mitään (Wir lieben und wissen nichts, 2012).

Komediauutuus Rakastetaan tietämättä mitään tuo yhteen kaksi toisilleen tuntematonta pariskuntaa. He vaihtavat keskenään asuntoja – ja mehustimia – aavistamatta lainkaan tämän kätevältä tuntuvan käytännönjärjestelyn seurauksia.

Kun parit törmäävät toistensa arkeen, parisuhteiden ajautuminen komeisiin kiemuroihin on vain ajan kysymys.

Kirjailija Moritz Rinke (s. 1967) tunnetaan niin romaaneistaan kuin menestysnäytelmistään, joista monet on myös filmatisoitu. Journalistinakin työskennellyt Rinke on tänä päivänä yksi Saksan merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista.

Wir lieben und wissen nichts (2012) on saanut yli 50 näyttämösovitusta. Helsingin Kaupunginteatterissa nähtävä, Liisa Urpelaisen suomentama versio on Suomen kantaesitys.

Näytelmän on ohjannut Arn-Henrik Blomqvist.  Rooleissa nähdään Laura Alajääski, Jouko Klemettilä, Ursula Salo ja Ville Tiihonen.

Plussat:

+  Jouko Klemettilän ja Ursula Salon roolityöt

Miinukset:

-  liian pelkistetty lavastus
- Laura Alajääskin ja Ville Tiihosen roolityöt
- ohjaus (komedian iskut rytmillisesti pahasti hukassa läpi esityksen)

2star.jpg

Rakastetaan tietämättä mitään Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä 11. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 10 minuuttia väliaikoineen.

Liput 17- 34 € täältä

Aventur esittää: 7!

Aventur_img_1.jpg

Keväällä 2014 ja 2015 loppuunmyydyllä KOHU!-show’llaan Aleksanterin teatterin valloittanut Aventur on palannut takaisin Aleksanterin teatteriin tänä keväänä.

Aventurin uusi show 7! tarjoaa elämänmakuisia tarinoita ja tunnelmia omaleimaisilla pop-sovituksilla aina Lady Gagasta Rammsteiniin. A cappella, beatboxing, efektit ja tanssi muodostavat lavashow’n.

Aventur on showkuoro, johon kuuluu noin 45 innokasta ja osaavaa iältään 23-44-vuotiasta mies- ja naislaulajaa.

Aventur ei epäröi rikkoa rajoja musiikkia, visuaalisia elementtejä ja dramaturgiaa yhdistävillä esityksillään. Show’ssa 7! Aventur muuttuu bändiksi, jossa kaikki soittimet luodaan ihmisäänillä.

Aventur on tuttu Suomen paras kuoro -ohjelmasta ja se on menestynyt myös Tampereen Sävelessä.

Heidän uudessa showssa kuullaan mm. kappaleet Applause, Mitä tänne jää, I just died in your arms, Pelimies, Saat syttymään, Hello, Minä sinua vaan, Fuck You,  Happy ja Du Hast.

Plussat:

+ monipuolinen ohjelmisto
+  koreografiat (kuoro oli huomattavasti enemmän käyttänyt aikaansa niiden harjoitteluun kuin laulujen harjoitteluun)
+ kuoron into esiintyä ja kuoron koko (naislaulajia oli vain liikaa mieslaulajien jäädessä pahasti naisten varjoon)

Miinukset:

-  kuoron välispiikit olivat uskomattoman huonoja, samoin puvustus mauttomuudessaan
- eri äänialojen kapeus (esitys kuullosti enemmän naiskuorolta kuin showkuorolta)
- äänitekniikka petti useasti ja pahasti esityksen aikana  (äänitekniikkaa ei oltu harjoiteltu läheskään yhtä paljon kuin koreografioita)

2star.jpg

Aventur esittää: 7!  Aleksanterin teatterissa 22. huhtikuuta asti.

Kesto 1 tunti ja 50 minuuttia väliaikoineen.

Liput 24-30 € täältä

Jemina - The Great American Show

jemina2017.jpg

Kuva © Marko Mäkinen / Helsingin kaupunginteatteri

Jyrki Karttusen ideoima räävitön tanssiteatteriesitys Jemina – The Great American Show on esitys tämän ajan hirviöistä ja öykkärimäisyyksistä. Samalla se on nimensä mukaisesti Suuri Show.

Pannuhallin lavalle nousee ennen näkemätön kymmenen tanssijan nykytanssishow, jossa puvut vaihtuvat vinhaan tahtiin eikä irtoripsissä säästellä.

Helsingin Kaupunginteatterin ja Uuden tanssin keskus Zodiakin yhteistuotantona syntyvä teos sai ensi-iltansa Kaapelitehtaan Pannuhallissa 22. maaliskuuta.

Uusi teos on jatko-osa Karttusen sooloteokselle Jeminan monta elämää (2012). Alun perin Zodiakin ja Karttusen silloisen ryhmän Karttunen Kollektiivin yhteistuotantona esitetty teos on jatkanut elämäänsä Kaupunginteatterin ohjelmistossa ja kerännyt vankan fanijoukon.

Samalla itse Jeminasta on muodostunut rakastettu kulttihahmo. Jemina – The Great American Show kuitenkin pyöräyttää Jemina-hahmon uuteen valoon ja rooliin.

Hyvän ja huonon maun välisellä rajalla flirttailevan esityksen ikäraja on K-18, mikä johtuu sisällön lisäksi myös esitystilassa olevasta baarista. Baari on auki koko esityksen ajan ja aukeaa myös tuntia ennen esitystä ja on avoinna vielä esityksen jälkeenkin.

Lavalla nähdään Karttusen itsensä lisäksi viisi tanssijaa Helsinki Dance Companystä ja neljä Zodiakin kautta palkattua vierailevaa tanssijaa. 

Esityksessä tanssivat Auri Ahola, Anne Hiekkaranta, Jyrki Karttunen, Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Heidi Naakka, Mikko Paloniemi, Justus Pienmunne, Kalle Pulkkinen (TeaK) ja Kaisa Torkkel.

Teoksen taiteelliseen suunnitteluryhmään kuuluvat Karttusen lisäksi ohjaaja Heidi Räsänen, säveltäjä ja äänisuunnittelija Tuomas Fränti, valosuunnittelija ja lavastaja Jukka Huitila sekä pukusuunnittelija Karoliina Koiso-Kanttila.

Plussat:

+ Jyrki Karttusen karisma ja läsnäolo Jeminana
+  huikeat koreografiat  ja tanssijoiden ammattitaito
+ esityspaikka, valot, musiikki, puvustus ja maskeeraus (konsepti kokonaisuudessaan täydellinen)

Miinukset:

-  esityksen loppu
- esityksen kesto liian lyhyt  (Jeminan räävittömässä seurassa olisi hyvin viihtynyt pari tuntia helposti vielä lisääkin)

5star_2.jpg

Jemina - The Great American Show  Kaapelitehtaan Pannuhallissa  8. huhtikuuta asti.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 15 - 30 € täältä

Peer Gynt

peergynt-ryhmateatteri.jpg

Kuva @ Johannes Wilenius / Ryhmäteatteri

Peer Gynt on tarina miehestä joka oli itse itselleen kylliksi.

Ryhmäteatterin tulkinta Henrik Ibsenin 150 vuotta sitten kirjoittamasta klassikosta on suuri ja näyttävä tarina ihmisestä, jonka pohjaton itsekkyys ja mielihyvän tavoittelu nousevat korkeammiksi arvoiksi.

Ibsen kritisoi teoksellaan ihmisen itsekkyyttä ja vaihtoehtoisten totuuksien levittämistä. Siis aiheita, jotka edelleen tänäkin päivänä ovat valitettavan ajankohtaisia. Esitys avaa Ryhmäteatterin 50-vuotisjuhlavuoden.

Vaativassa nimiroolissa nähdään Ryhmäteatterin uusi kiinnitetty näyttelijä Santtu Karvonen. Peer Gynt on uhmakas ja itsekeskeinen nuori mies, joka janoaa valtaa, mutta välttää vastuuta.

Tekojensa vuoksi Peer karkoitetaan kotikylästään, ja siitä alkaa Peerin vuosikymmeniä kestävä pakomatka halki maailman. Seikkailuillaan Peer muuttaa minuttaan aina sen mukaan, mikä on hänen itsensä kannalta hyödyllisintä.

Rooleissa nähdään Ryhmäteatterin omat näyttelijät Santtu Karvonen, Minna Suuronen ja Robin Svartström sekä vierailevat Laura Halonen, Aarni Kivinen, Usva Kärnä ja Ville Mäkinen.

Plussat:

+ Santtu Karvosen ja Minna Suurosen loistavat roolityöt
+ lavastus, puvustus ja laadukas käsiohjelma
+ Juha Kukkosen sovitus ja ohjaus

Miinukset:

-  näytelmän kesto (aavistuksen verran liian pitkä)
- ei helpointa katsottavaa (mutta kun katsoja jaksaa keskittyä, niin esitys ja teksti vie mennessään)

4star.jpg

Peer Gynt Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämöllä 28. huhtikuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 40 minuuttia väliaikoineen.

Liput 16 - 32 € täältä

Kirka - Surun pyyhit silmistäni

kirka31.jpg

Kuva © Tapio Vanhatalo / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin kevään musiikkiteatteriuutuutta laulaja Kirill ”Kirka” Babitzinin (1950-2007) elämään pohjautuvaa Kirka – Surun pyyhit silmistäni on esitetty Linnanmäen  Peacock-teatterissa helmikuusta 2017 lähtien, kymmenen vuotta artistin poismenon jälkeen.

Suomalaisen rock-iskelmän ikonista kertovan näytelmän on kirjoittanut Matti Laine ja sen on ohjannut  Kari Rentola.

Näytelmässä nähdään monia tuttuja henkilöitä Kirkan elämästä ja kuullaan kappaleita artistin pitkän uran varrelta. Kansakunnan yhteistä musiikkimuistia luotaavassa näytelmässä kuullaan mm. hitit Hetki lyö, Leijat, Daa-da daa-da, Hengaillaan ja Surun pyyhit silmistäni.

Nimiroolissa vuorottelevat Kalle Lindroth ja Heikki Ranta. Muissa rooleissa nähdään mm. Sami Hokkanen/Juha Lagström (Sammy), Raili Raitala (Muska), Petrus Kähkönen (Remu), Jon-Jon Geitel (Danny), Rauno Ahonen, Vappu Nalbantoglu, Emilia Nyman, Kari Mattila, Marjut Toivanen ja Mikko Vihma.

Koreografiat yli 30-henkiselle ensemblelle on suunnitellut Mindy Lindblom ja 7-henkisen orkesterin kapellimestari-pianistina on Risto Kupiainen. Vahvasti Helsinkiin sijoittuvan näytelmän on lavastanut Antti Mattila. Usean vuosikymmenen ajalle, 1950-luvun lopulta 1980-luvun loppuun sijoittuvan musikaalin puvut on  suunnitellut Elina Kolehmainen.

Plussat:

Sami Hokkanen Sammy Babitzinin roolissa esityksen varsinainen tähti olemuksineen ja lauluineen
+  orkesteri, kappaleiden sovitukset ja valinnat (ylitse muiden ehdottomasti "Neidonryöstö"-kappaleen esitys Sopotin laulufestivaalin hengessä)
+   ohjaus, lavastus, puvustus ja laadukas käsiohjelma

Miinukset:

Kalle Lindroth Kirkana (laulullisesti hoitaa roolinsa hyvin, mutta olemus epäuskottava)
- liika "huumorillisuus, hauskuus ja pelleily" sekä tanssikohtauksien runsaus ja koreografiat
- esityksen loppu

3star.jpg

Kirka - Surun pyyhit silmistäni Linnanmäen Peacock-teatterissa 22. huhtikuuta asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput  24,50 - 49 € täältä

Yksin Berliinissä - Annan ja Oton tarina

tiina-weckstrom-jukka-pitkanen-610.jpg

 Kuva © Moe Mustafa / Teatteri Avoimet Ovet

Annalla ja Otolla on salaisuus. He kirjoittavat postikortteja, joissa noustaan kolmannen valtakunnan johtajaa vastaan. Postikortit he jättävät porraskäytäviin, joista joku ne löytää.

Annan ja Oton tarina on jännitysnäytelmä vanhenevan pariskunnan viimeisestä ponnistuksesta, yhteisestä yrityksestä kääntää maailman kehitys uuteen suuntaan.

Se kertoo omatunnosta ja rakkaudesta, vierellä olemisesta, teoista jotka sitovat meidät yhteen.

Hans Falladan (1893–1947) tositapahtumiin perustuva romaani Jeder stirbt fuer sich allein julkaistiin 1947. Kun englanninkielinen käännös Alone in Berlin ilmestyi 2009 kirjasta tuli välittömästi valtava kansainvälinen menestys.

Romaanista on tehty useita eri teatteriversioita sekä saksalaisia elokuva- ja tv-sovituksia jo 1960–70-luvuilla. Eurooppalaisena yhteistyönä tehdyn elokuvan Alone in Berlin (2016) pääosissa ovat Emma Thompson ja Brendan Gleeson.

Näytelmän ensi-ilta oli  Berliinissä Brotfabrik-teatterissa 10.2.2017. Suomen kantaesitys Teatteri Avoimissa Ovissa oli 22.2.2017.

Rooleissa nähdään Tiina Weckström ja Jukka Pitkänen.

Plussat:

+ Tiina Weckströmin ja Jukka Pitkäsen vaikuttavat roolityöt
+  koskettava teksti sekä Mikko Roihan loistava ohjaus ja dramatisointi
+  toteutus, äänimaailma ja käsiohjelma

Miinukset:

-  lavastus

5star_2.jpg

Yksin Berliinissä Teatteri Avoimissa Ovissa 11. huhtikuuta asti.

Esityksen kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 19 - 29 € täältä

IHMINEN!

ihminenteatterijurkka.jpg

Kuva © Marko Mäkinen / Teatteri Jurkka

Venla- ja Jussi-palkitun Tommi Erosen uusi, kotimainen kantaesitys IHMINEN! kertoo yksinäisyydestä ja maiseman jämähtämisestä. Kiivaasta idealistisesta halusta ymmärtää, kasvaa ja kokea. Pohjattomasta tarpeesta nauttia tasapainosta ja koskemattomuudesta.

Monologin keskiössä seisoo setämiesten ikoni, Tommi. Tommilla on viiltävä harmonian nälkä, vahva utopia onnellisuudesta ja tykyttävä pelko omasta kuolevaisuudesta.

Self help -oppaiden sivuilla kaikki vaikuttaa helpon yksinkertaiselta ja elämäntapa-guruilla tuntuu olevan vastaukset kaikkeen.

Tommi kuitenkin rämpii itsensä etsimisen suossa – siellä pysyen. Mikään ei tunnu käyvän helposti, onni ei tartu hanskaan vaikka kuinka huitoisi.

IHMINEN! on tilinpäätös. Se on elegia kypsymättömyydelle ja osattomuudelle. Se tutkii omaa napaa. Se on toipilaan huuto HopLopissa.

Ohjaaja Ilari Johansson muistuttaa, että ennen kaikkea kyse on kuitenkin komediasta.

- "Tämä ei ole mikään psykologinen itsetutkielma. Tämä on iloista havainnointia, jossa asioihin tartutaan tässä ja nyt. Ollaan höveleitä, aura auki avoimuuteen!"

Monologin esittää itse käsikirjoittaja Tommi Eronen. Ohjaus on Ilari Johanssonin ja valo- ja äänisuunnittelusta vastaa Saku Kaukiainen.

Plussat:

+  Tommi Erosen karisma ja läsnöolo
+  monologin musiikkivalinnat
+   ajoittain hyvä ja koskettava teksti

Miinukset:

-  ohjaus
- tekstin runsaus (olisi vaatinut runsasta tiivistämistä ja jopa osan tekstin kokonaan pois jättämistä, mikä ei olisi kuitenkaan rikkonut kokonaisuutta)
-  monologin kesto (liian pitkä)

4star.jpg

IHMINEN! Teatteri Jurkassa 8. huhtikuuta asti.

Esityksen kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 15 - 29 € täältä

Älä jätä sinua yksin - Ritva Oksanen

alajatasinuayksin.jpg

Kuva © Johanna Kare

Ritva Oksasen Älä jätä sinua yksin-konsertin teemana on ystävyys, toisen huomioon ottaminen, lämpö, armo ja rakkaus.

Ritva Oksanen lausuu ja tulkitsee kappaleiden välissä valitsemiaan tekstejään. Konsertissa kuullaan mm. kappaleet Ystävän laulu, Paratiisi, Kotkan ruusu, Yölento, Laulu se on iloni ja työni, Siks oon mä suruinen, Niin kaunis on maa, Maailma on kaunis, Minä olen muistanut ja Minne kukat ovat kadonneet.

Näyttämöohjaus on Osku Heiskasen ja tekstit mm. Aino Suholan ja Eva Klemanin käsialaa. Kappaleiden sovituksista vastaa ja  Ritva Oksasta konsertissa säestää Pedro Hietanen.

Plussat:

+  Ritva Oksasen ääni, karisma ja läsnäolo
+  ohjelmiston monipuolisuus (Aino Suholan Ihmisistä ja tietokoneista-teksti konsertin parasta antia)
+   Pedro Hietasen säestys ja kappaleiden sovitukset

Miinukset:

- ohjelmiston liiallinen hengellisyys ja turhat yhteislaulu-kehoitukset (yleisö on tullut katsomaan ja kuuntelemaan Ritva Oksasta - ei laulamaan hänen kanssaan)
- Ritva Oksasen turha kiirehtiminen kappaleiden ja tekstien välissä (huomattavammat tauot olisivat parantaneet kokonaisuutta)
-  konsertin esillepano oli epämääräistä (taustalla ollut iso kukkamaalaus häiritsi enemmän tunnelmaa kuin toi sitä), Aleksanterin teatterin muuten ollessa täydellinen esiintymispaikka juuri Ritva Oksasen kaltaisille legendaarisille tähdille

4star.jpg

(Ritva Oksanen esiintyi Aleksanterin teatterissa Helsingissä 3.2. -3.3.2017)

Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen kiertävät Älä jätä sinua yksin -konsertin kanssa ympäri Suomen maata.

Esityksen kesto noin 1  tunti ja  45 minuuttia väliaikoineen.

Minä, Faransis W

minafransisw.png

Kuva © Aki Loponen, Pictuner Oy 2016 / KoKoTeatteri

Jari Juutisen näytelmä Minä, Faransis W. (2016) perustuu Georg Büchnerin aiheeseen.  Näytelmä on teatterillinen kaleidoskooppi: väkevä keitos TV–showta, kuulustelua ja kafkamaista painajaisunta.

Näytelmä kysyy minne maailma on menossa, kun määrittelemme kanssaihmisiä värin, uskonnon, kansallisuuden tai vain omien ennakkoluulojemme perusteella. 

Onko maailma sijoiltaan? Entä Suomi? Kuka kiduttaa ketä? Miltä köyhyys tuntuu? Miksi vesi huutaa kuin kuoleva ihminen? Missä kuljet tänään, Woyzeck?

Käsikirjoitus ja ohjaus on Jari Juutisen käsialaa. Rooleissa nähdään Outi Condit, Aleksi Holkko ja Liisa Sofia Pöntinen.

Plussat:

+ Aleksi Holkon karisma ja luonteva roolityö
+  käsikirjoitus ja ohjaus
+   musiikki ja esityksen toteutus

Miinukset:

- Outi Conditin ja Liisa Sofia Pöntisen roolityöt
- lavastus
- näytelmän aihe haastava ja laaja (olisi kaivannut tiivimpää rajausta)

3star.jpg

Minä, Faransis W. on helsinkiläisen sadsongskomplex:fi –teatteriryhmän ja KokoTeatterin yhteistuotanto. Vuonna 2015 perustettu sadsongskomplex:fi on kansainvälisesti kiertävä teatteriryhmä, jonka aikaisempia teoksia ovat palkittu Sad Songs from the Heart of Europe, venäläis-suomalainen yhteistuotanto Дядя Ваня (Vanja-eno) sekä georgialais-suomalainen yhteistuotanto Ледяные картины (Jääkuvia). 

KokoTeatteri on 1997 perustettu vapaa ammattiteatteriryhmä. Teatterilla on oma näyttämö sekä Koko Jazz Club Helsingissä entisessä Svenska Gårdenissa Hämeentiellä, Kallion kupeessa. Ensi-iltoja on vuosittain 4-6.

KokoTeatterin 20-vuotisjuhlien kunniaksi kaikki 1997 syntyneet ikäkaimat pääsevät koko vuoden ajan teatteriesityksiin maksutta. Ikäkaimaliput varataan ovilipunmyynnistä bookings@kokoteatteri.fi tai lähettämällä WhatsApp viesti numeroon 050 321 9919.  

(Minä, Faransis W-näytelmää esitettiin Helsingissä KokoTeatterissa 18.11.2016 - 21.1.2017)

Palvelija

palvelijahkt.jpg

Kuva © Tapio Vanhatalo / Helsingin Kaupunginteatteri

Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä on oltu rikoksen jäljillä jo keväästä 2015 lähtien, kun Kari Hotakaisen Martti Suosalolle kirjoittama Palvelija-monologi sai kantaesityksensä.  Martti Suosalo on saanut esittää monologiaan loppuunmyydyille katsomoille edelleen.

Tragikoominen monologi tarkastelee palvelijuutta – onko se vain ammatti vai ihmisessä syvemmällä oleva luonne? Mitä tapahtuu kun palvelijan hermot pettävät?

Palvelijan rooliin ui monitaituri Martti Suosalo, joka paitsi esittää näytelmän kaikki roolit,  on myös ohjannut oman esityksensä.

Palvelija kertoo rikosylikomisario Arto Jylhämöstä, joka tulee Arena-näyttämölle pitämään seminaariluennon aiheesta ”Ihmisen luonne rikospoliisin näkökulmasta”.

Rikoskomisarion lisäksi näytelmässä tavataan kavalkadi palvelualan ammattilaisia kätilöstä ja papista mielenterveyshoitajaan ja parturikampaajaan.

 

Plussat:

+ Kari Hotakaisen huikea teksti
+  Martti Suosalon karisma ja ammattitaito
+  monologin valinta ylipäänsä Helsingin Kaupunginteatterin ohjelmistoon (monologeja toivoisi näkevän teattereiden lavoilla enemmänkin)

Miinukset:

- väliaika aikalailla turha tässä esityksessä (Martti Suosaloa ja hänen luomiaan hahmojaan olisi katsonut helposti 2 tuntia putkeenkin, jos ei kauemminkin)

5star_2.jpg

Palvelija Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämöllä 27. huhtikuuta 2017 saakka.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 17,50 -35  € täältä

Juurihoito

juurihoito.jpg

Kuva © Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

Elämässä on kolme suurta kysymystä: Kuka olet? Minne menet? Puudutetaanko?

Esko Kirnuvaara on työlleen omistautunut, vakava töölöläinen hammaslääkäri, jonka vastaanotolle saapuu copywriterina työskentelevä, karkilla ja kolajuomilla hampaansa pilannut Pekka.

Pekalla on sama sukunimi kuin Eskolla ja akuutti juurihoidon tarve, mutta yllättäen käy ilmi, että kahta varsin erilaista miestä yhdistää myös syvemmälle ulottuva salaisuus. Epätodennäköinen kaksikko lähtee etsimään vastausta elämänsä suurimpaan arvoitukseen.

Äkkikäänteiden tahdittama matkakertomus vie miehet harharetkelle Lieksasta maailman ääriin. Mysteeri sakenee entisestään, kun kaksikko saa matkalla seurakseen hämmentäviä ulkomaalaisvahvistuksia. Kuinka kauas kirjavan joukkion täytyy matkustaa nähdäkseen, mikä on kaikkein lähimpänä?

Aleksi Meaneyn dramatisointi tuo Miika Nousiaisen upean uutuusromaanin tuoreeltaan Kansallisteatteriin.

Viisas ja lämminhenkinen komedia yhdistää globaalin maailman arkiset ja absurdit ongelmat kaukaa ja läheltä huikeaksi salapoliisitarinaksi, jossa jäljitetään omaa identiteettiä kiihtyvällä nopeudella muuttuvassa todellisuudessa.

Se kertoo juurista, juurettomuudesta, muuttuvasta vanhemmuudesta, oikeudesta kotimaahan ja siitä mikä meitä lopulta yhdistää kaikista ulkonaisista eroista huolimatta.

Nousiaisen aiemmat romaanidramatisoinnit Maaninkavaara ja Metsäjätti ovat olleet Kansallisteatterissa loppuunmyytyjä menestysteoksia.

Rooleissa nähdään upea ensemble Esa-Matti Long, Pirjo Lonka, Markku Maalismaa, Petri Manninen, Annika Poijärvi ja Anna-Riikka Rajanen.

Plussat:

+ Miika Nousiaisen huikea teksti
+  näyttelijäsuoritukset ja musiikkivalinnat
+  ohjaus ja dramatisointi

Miinukset:

- näytelmän kesto (liian lyhyt , koska Kirnuvaaran suvun hahmojen kanssa olisi viettänyt aikaa enemmänkin;  reilusti toisetkin pari tuntia)

5star_2.jpg

 
 

Juurihoito Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 11. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 20 - 38  € täältä

Richard III

rikhard.jpg

Kuva © Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

Gloucesterin herttua Rikhard on mies, josta ei pitänyt koskaan tulla kuningasta. Hän anastaa Englannin kruunun itselleen häikäilemättömän juonittelun, petosten ja brutaalien veritekojen avulla.

Kuningas Rikhardin valtakaudella vallitsee kauhu. Ihmiset kuolevat hallitsijan ympäriltä, ja liittolaisia sitoo pelko. Kukaan ei ole turvassa katkeran, epäluuloisen ja vallanhimoisen Rikhardin pahuudelta – ei edes hän itse. Aamu koittaa synkkänä Bosworthin taistelukentällä, kun Ruusujen sodan viimeinen taistelu alkaa.

William Shakespearen kuolematon kuningasnäytelmä on häikäisevä muotokuva kenties kaikkien aikojen täydellisimmästä antisankarista, tyrannimaisesta hallitsijasta, joka on valmis uhraamaan kaiken valtansa takaamiseksi.

Mikä on se voima, joka saa Rikhardin ajamaan itsensä yksinäisyyteen ja pelkäämään hirviöksi muuttunutta itseään?

Esityksen on ohjannut Willensaunaan ohjaaja-näyttelijä Jussi Nikkilä, joka on opiskellut Shakespearen teatteria London Academy of Music and Dramatic Art -koulussa Englannissa.

Epookista ammentavan ohjaustulkinnan lähtökohtina ovat juureva näyttelijäntyö ja Shakespearen tekstin ajaton ilmaisuvoima. Viiden näyttelijän voimin toteutettava Rikhard III on Nikkilän ohjaajandebyytti Kansallisteatterissa.

Rikhardin roolissa nähdään Kristo Salminen ja muissa rooleissa ovat Milka Ahlroth, Heikki Pitkänen, Antti Pääkkönen,  Juha Varis,  Nuua Kosminen ja Aamu Milonoff / Helmi Oja ja Isabella Ruotimo.

Plussat:

+ huikea lavastus ja puvustus
+ ohjaus, näytelmän live-musiikki ja hyvä käsiohjelma
+  Kristo Salmisen roolityö

Miinukset:

-  näytelmän kesto (olisi kaivannut hieman vielä tiivistämistä)
-  ajoittainen hidastempoisuus
-  perinteinen Shakespeare-tulkinta

4star.jpg

Rikhard III  Kansallisteatterin Willensaunassa 12. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 15 minuuttia väliaikoineen.

Liput 16 - 35 € täältä

Iloisia aikoja, mielensäpahoittaja!

kansallisteatterimielensapahoittaja.jpg

Kuva © Tuomo Manninen / Kansallisteatteri

”Ilosia aikoja” on Mielensäpahoittajan lähtötervehdys. Uusimmassa tarinassa tuttu jäärä alkaa valmistautua lähdöistä suurimpaan.

Arkusta Mielensäpahoittajalla on oma näkemyksensä. Lisäksi testamentti pitää kirjoittaa, ja siitä pitää tehdä hyvä ja yllättävä niin kuin Huovis-Veikon kolme parasta kirjaa.

Mielensäpahoittaja ei tarvitse apua vanhuusajan suunnitelmiensa toteuttamiseen, sillä kyllä ei kukaan muu tee niin hyviä päätöksiä kuin Mielensäpahoittaja itse.

Kun Vesa Vierikon näyttelijäntaituruus yhdistetään Tuomas Kyrön sanankäyttöön, saadaan aikaan koskettava matka yksinäisen miehen mielenmaisemaan.

Unenomainen, puhutteleva teatteriesitys kertoo vanhuudesta, hyväksymisestä ja perheyhteyden uudelleenlöytämisestä.

Mielensäpahoittajana nähdään Vesa Vierikko ja muissa rooleissa  Tero Koponen, Ilja Peltonen ja Maruska Verona. Muusikkona on Samuli Laiho.

Plussat:

+ Vesa Vierikon roolityö mielensäpahoittajana (ajoittain osuvampi roolissaan kuin Antti Litja)
+  Mika Myllyahon ohjaus
+  käsiohjelman loistava idea (käsiohjelmana tälllä kertaa Tuomas Kyrön pokkari)

Miinukset:

- liian pelkistetty lavastus
-  Samuli Laihon soittama pateettinen urkumusiikki
-  esitys kauttaaltaan kovin surumielinen ja kuolema oli läsnä liikaa

3star.jpg

Iloisia aikoja, mielensäpahoittaja! Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 17. toukokuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 20 - 38  € täältä

Canth

canth.jpg

Kuva © Stefan Bremer / Kansallisteatteri

Minna Canth on 36-vuotias leski ja seitsemän alaikäisen yksinhuoltaja, kun hän kirjoittaa ensimmäisen näytelmänsä. Eletään vuotta 1879. Suuriruhtinaanmaan rahvaasta koulitaan kulttuurikansaa. Vain seitsemän vuotta aiemmin perustettu Suomalainen Teatteri janoaa kotimaisia näytelmiä − ja kunnianhimoinen Canth kirjoittaa.

Émile Zola esikuvanaan hän haluaa tutkia ihmistä luonnontieteilijän täsmällisyydellä, mutta liian tarkasti näkemisellä on seurauksensa. Äkkiä Canth on kohukirjailija, jonka ympärillä pyörivät Ida Aalbergin ja Juhani Ahon kaltaiset voimahahmot − kuin myös hänen kiivaat vastustajansa.

Historian henkilöt ja heidän kohtalonsa tulevat lihaksi Seppo Parkkisen uutuusnäytelmässä, joka luo vaikuttavan ja uusia näköaloja avaavan ajankuvan suomalaisen teatterielämän varhaisvuosilta.

Dokumentaarista ja fiktiivistä aineistoa yhdistelevän, uuden tutkimusaineiston pohjalta kirjoitetun teoksen ytimessä on tuoreella tavalla nähty Minna Canth, aikaansa edellä oleva radikaalikirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Draama vangitsee teatteriyhteisön kiihkeän elämän ja kansainvälisen ilmapiirin kiehtovasti. Näytelmän osaksi kirjoitetut autenttiset katkelmat alkuperäisteoksista valottavat kuvaa aatteiden ja ihmisten taisteluista levottomalla aikakaudella.

Kaisa Korhosen Suurelle näyttämölle ohjaaman esityksen rooleissa nähdään häikäisevä näyttelijäensemble. Nimiroolissa Minna Canthina esiintyy Cécile Orblin

Muissa rooleissa nähdään mm. Jukka Puotila (Kaarlo Bergbom), Kristiina Halttu (Ida Aalberg) ja Jussi Lehtonen (näyttelijä Niilo Sala) sekä Olli Ikonen, Pirjo Luoma-aho, Pihla Maalismaa, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Elli Närjä, Eeva Putro, Seppo Pääkkönen/Taisto Reimaluoto ja Henri Tuominen.

Plussat:

Cécile Orblinin roolityö Minna Canthina
Kaisa Korhosen ohjaus
+  pariisilaisen tavaratalon kohtaus visuaalisesti illan näyttävin ja vaikuttavin kohtaus

Miinukset:

- näytelmän kesto (liian pitkä, olisi kaivannut runsaasti tiivistämistä)
-  liian pelkistetty lavastus
-  näytelmän teksti ajoittain sekavaa ja pitkät näytelmäkatkelmat sekoittivat katsojaa entisestään

3star.jpg

Canth Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 8. huhtikuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 50 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 47  € täältä

ShoWhat 18 vuotta -show

showhat18v.jpg

ShoWhat täyttää tänä vuonna 18 vuotta. ShoWhat on jo siis 18 vuoden ajan viihdyttänyt yleisöä menestyksekkäästi sekä Suomessa että kansainvälisillä estradeilla, yritys- ja yksityisjuhlissa, teatterien lavoilla ympäri Suomen ja jopa Presidentin linnassakin.

Nämä ihanat setätädit valloittavat katsojansa ainutlaatuisella huumorillaan ja monipuolisilla taidoillaan. Heidän showssaan nähdään ja kuullaan sekä kotimaisia että ulkomaisia diivoja vuosien varrelta sekä eilisen ja tämän päivän tähtiä hämmästyttävinä look-a-like -hahmoina ajankohtaisia asioita unohtamatta. 

Suomea jo vuodesta 1998 kiertäneet  Suomen valovoimaisimmat drag-kuningattaret Osku Heiskanen ja Jarkko Valtee  tarjoavat tänäkin syksynä katsojilleen unohtumattoman illan, josta ei glamouria, ajan hermolla sykkivää huumoria, paljettien säihkettä ja mukaansa tempaavaa menoa puutu.

Yli sata vaatteenvaihtoa, peruukkia ja look-a-like-hahmoa takaavat, että näiden juhlien vieraslista on syksyn puhutuin ja kattavin. Juhlahumussa mukana ovat myös StepUpin glitteriin dipatut, kuumat miestanssijat Lasse, Anton, Pasi ja Jari.

Suomen valovoimaisimmat drag-kuningattaret nostavat tunnelman ja korkkarit kattoon kaksituntisessa showssa.

Plussat:

+  ammattitaidolla tehty kansainvälisen tason drag show-kokonaisuus
+  Oskun ja Jarkon välispiikit
+ StepUpin miestanssijat Lasse, Anton, Pasi ja Jari

 

Miinukset:

-  ensimmäisen näytöksen "Suomi-neito"-osuus ei aukene katsojalle, joka ei ole katsonut kaikkia turhimpia tosi-tv-ohjelmia tai formaatteja  (toteutus ja käsikirjoitus oli sekava)
-   Jarkko Valteen juonnossa olevat turhat selittelyt etukäteen ketkä tulossa lavalle, jos ei yleisö niitä itse tunnista
-  kaksikon shown lukuisia kertoja nähnyt katsoja olisi kaivannut vieläkin huikempia höyhenpuuhkia, peruukkeja sekä  hieman pyrotekniikkaakin (sitä lienee odotettavissa toivottavasti 20 vuotta-showssa viimeistään)

5star_2.jpg

(ShoWhat 18 vuotta-show Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä 3. joulukuuta 2016)

www.showhat.fi

Ilta Emmin kanssa

iltaemminkanssa.jpg

Kuva © Aino Ojanen / Teatteri Jurkka

60 vuotta sitten näyttelijätär Emmi Jurkka myöhästyi Intimiteatterin esityksestään ensimmäisen näytöksen verran. Tähän hän tokaisi emmillisesti: ”Mitä nyt on yksi näytös sen rinnalla että minä olin perustamassa teatteria!”

Menneen usvasta astuu nyt vielä kerran Teatteri Jurkan näyttämölle Emmi vuosikymmenien muistot helmoissaan.

Laulun ja naurun säestyksellä Erkki Saarela väläyttelee eläviksi yhden suomalaisen teatterin suurimman tähden kokemukset.

Ilta Emmin kanssa vietetään kuten näyttelijätär olisi itse halunnut:

”Minä jaksan siitä halusta että kaikilla olisi oikein, oikein hauskaa!”

Käsikirjoitus: Laura Jäntti ja Ilpo Tiihonen

Ohjaus: Laura Jäntti

Emmi Jurkka: Erkki Saarela

Pianisti: Eero Ojanen

Plussat:

+ Erkki Saarelan hulvaton roolityö Emminä liikkeineen, puheineen ja nauruineen
+  suomalaisen teatterin ja  erityisesti Teatteri Jurkan historian kerronta
+ ohjaus ja käsikirjoitus

Miinukset:

-  esityksen lyhyt kesto ( Emmin viehättävässä seurassa olisi hyvin viihtynyt pari tuntia lisääkin)

5star_2.jpg

Ilta Emmin kanssa Teatteri Jurkassa 13. joulukuuta 2016 saakka.

Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen.

Liput 15 - 29 € 

Tämä Teatteri Jurkan esitys tekee ajoittain vierailuja  myös muihin teattereihin ympäri Suomea, joten kannattaa todellakin mennä katsomaaan jos vain kohdalle esitys osuu.

Esitys sai ensi-iltansa jo vuonna 2013, mutta Teatteri Jurkassa sitä on esitetty täysille katsomoille. Toivottavasti esitys palaa vielä tämänkin vuoden jälkeen ohjelmistoon - tämä esitys kun on nähtävä ja koettava alkuperäisessä Teatteri Jurkan huoneteatterissa.

Cabaret

cabaretTTT.jpg

Kuva © Teppo Järvinen / Tampereen Työväen Teatteri

Berliini 1930. Kit Kat -klubin seremoniamestari toivottaa nuoren kirjailijan tervetulleeksi suurkaupungin kiihkeästi sykkivään sydämeen, jossa elämänjanoinen kabareetähti juhlii kuin viimeistä päivää.

Vanhan kauneuden ja sivistyksen raunioilla toisensa kohtaavat rakastavaiset kokevat herkän toivon ja leiskuvan intohimon hetket. Horisontissa siintävät jo synkät pilvet, ja pian kaikkien on valittava puolensa. Mutta tänä iltana voimme karkoittaa arjen huolet. Kaikki saavat rakastaa. Elämä on kaunista. Jopa orkesteri on kaunis.

Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä nähtävä Cabaret on legendaarisen musikaalin rohkea ja koskettava ja juuri nyt hämmästyttävän ajankohtainen teos. Tampereella nähtävä näyttävä versio on täyttä draamaa ja säkeinöivää showta suurella tunteella. 

Tampereelle musikaalin on ohjannut menestysmusikaalien Oopperan kummitus ja Chicago ohjaaja Tiina Puumalainen. Kapellimestarina on Pekka Siistonen, koreografia on Osku Heiskasen  ja lavastus- ja pukusuunnittelijana on Teppo Järvinen.

Kabareetähtenä Sally Bowseina nähdään Emmi Kaislakari, häneen rakastuvana kirjailijana Clifford Bowlesina Juha-Matti Koskela ja seremoniamestarina TTT:ssä vieraileva Antti Lang.

Ensemblessa on 15 henkeä ja liveorkesteri on C-Stone All Stars. Muissa rooleissa nähdään mm. Jaana Oravisto, Auvo VihroHeidi Kiviharju ja Tuukka Huttunen

Plussat:

+  lavastus ja erityisesti esityksen lopettava huikea ja vaikuttava näyttämökuva
+  Osku Heiskasen koreografiat
+  Antti Langin roolityö seremoniamestarina
+ loistava käsiohjelma
 

Miinukset:

-  musikaalin kesto (olisi kaivannut tiivistämistä tai osan laulujen pois jättämistä)
- ensimmäisen ja toisen näytöksen kestot (1. näytös liian pitkä ja 2. näytös liian lyhyt)

5star_2.jpg

Cabaret Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä  6. toukokuuta 2017 saakka.

Kesto 2 tuntia ja 45 minuuttia väliaikoineen.

Liput 42 - 47 € täältä

just filming

justfilming.jpg

Kuva © Lennart Laberenz / Kansallisteatteri

Unkarilaisen Annamária Lángin ja eestiläisen Juhán Ulfsakin kohtaamisesta syntyy teatterillinen paritanssi, josta ei puutu intohimoa, hulluutta ja huumoria.  

Kansallisteatterin Willensaunassa esitettävä  just filming ravistelee identiteetin ja alkuperän käsitteitä ja kaataa estottomasti taidemuotojen välisiä raja-aitoja. Vahvalla visuaalisuudella ja musiikillisuudella operoiva teos on myös rakkaudentunnustus elokuvataiteelle.

Ohjauksesta vastaa Kristian Smeds ja musiikista puolestaan Verneri Pohjola, Pekka Kuusisto ja Timo Kämäräinen.

Kristian Smeds kuuluu merkittävimpiin suomalaisiin teatterintekijöihin. Lukuisten ohjaus- ja kirjoitustöiden lisäksi Smeds on toiminut taiteellisena johtajana Teatteri Takomossa, teatterinjohtajana Kajaanin Kaupunginteatterissa ja luotsannut omaa vapaata teatteriryhmäänsä Smeds Ensemblea.

Kansallisteatterin residenssitaiteilijana toimiva Smeds on ohjannut lukuisia merkittäviä teoksia Kansallisteatteriin: Tuntematon sotilas, kansainvälinen yhteistuotanto Mental Finland, Mr Vertigo, Palsa — ihmisen kuva sekä Tabu − ihmisen ääni.

Smeds on työskennellyt laaja-alaisesti myös ulkomaisilla näyttämöillä. Vuonna 2011 hänelle myönnettiin European Prize for New Theatrical Realities -palkinto ensimmäisenä pohjoismaisena teatterintekijänä.

Annamária Láng on yksi Unkarin tunnetuimpia näyttelijöitä ja vapaan teatterikentän toimijoita. Láng on tehnyt teatteria ja elokuvia Unkarissa, Saksassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Hänen merkittävimmät roolinsa ovat syntyneet eurooppalaisten huipputekijöiden ohjauksessa. Hän on työskennellyt Kristian Smedsin kanssa aiemmin Münchener Kammerspielen näyttämöteoksessa Der imaginäre sibiriske Zirkus des Rodion Raskolnikow. 

Juhán Ulfsak on Neuvostoliitossa syntynyt, Viron merkittävimpiin taiteentekijöihin lukeutuva näyttelijä ja ohjaaja. Hän on työskennellyt kansainvälisesti tunnustettujen taiteilijoiden kanssa Virossa, Saksassa ja Suomessa.

Kristian Smedsin ohjauksessa ovat syntyneet produktiot Jäniksen vuosi, Lokki, Mental Finland sekä Der imaginäre sibiriske Zirkus des Rodion Raskolnikow. Syksyllä 2016 hän on ohjannut Suomen Teatterikorkeakouluun William Goldingin Kärpästen herran.

Plussat:

+  Juhán Ulfsakin karisma ja roolityö
+ lavastus, visuaalisuus, ohjaus ja toteutus
+ Kristian Smedsin näyttämöteoksia /performasseja katsoisi kovin mielellään useamminkin Kansallisteatterin lavoilla
 

Miinukset:

-  ajoittainen hidastempoisuus
- monikielisyys ajoittain häiritsevää

5star_2.jpg

 

just filming Kansallisteatterin Willensaunassa. Palaa ohjelmistoon 23. -27.5.2017.

Kesto 1 tunti ja 30 minuuttia (ei väliaikaa)

Liput 16 - 35 €

Teos lähtee Willensaunan esitysten jälkeen kiertueelle, ja nähdään muiden muassa Tallinnassa ja Budapestissa.

Sumu

sumu.jpg

Kuva © Stefan Bremer

Näytelmäkirjailija-ohjaaja Juha Jokelan uusi komedia tarttuu tuoreella tavalla suomalaiseen ikuisuusaiheeseen: pienen valtion ja sen kansalaisten eettiseen akrobatiaan ja ennakkoluuloihin suuren, arvaamattoman naapurimaan varjossa.

Näytelmä yhdistelee liike-elämän, tieteen, politiikan ja moraalin kuvioita älykkäästi, vauhdikkaasti ja hykerryttävän hauskasti.

On alkuvuosi 2014. Kolmen miehen Somnimag-yhtiön huippuinnovaatio, laite nimeltä MGD, kartoittaa ihmisen aivotoimintaa ennennäkemättömän tarkasti.

Ainoa ongelma on kalliin koneen saaminen kaupaksi. Kun laitetta lähdetään työ- ja elinkeinoministeriön tuella viemään Venäjälle, ongelmia on äkkiä paljon enemmän.

Somnimagin toimitusjohtaja Olli jää puun ja kuoren väliin, kun markkinointipäällikkö Jone on valmis tinkimään moraalista projektin nimissä ja päätutkija Taisto vastustaa koko Venäjä-yhteistyötä.

Kun itänaapurin ulko- ja sisäpoliittinen toiminta seurauksineen käy yhä vaikeammin ennustettavaksi ja avustajaksi palkattu, suomenvenäläinen Larissakin vaikuttaa epäilyttävän pätevältä, ei paluuta harmaalta alueelta enää ole.

Rooleissa nähdään Katariina Kaitue, Jani Karvinen, Kari Ketonen, Karin Pacius, Jukka-Pekka Palo, Elena Spirina ja Timo Tuominen ( lisäksi videolla Ria Kataja).

Plussat:

+ Timo Tuomisen loistava roolityö toimitusjohtajana
+ käsikirjoitus ja ohjaus
+ hyvä käsiohjelma

Miinukset:

- näytelmän kesto (liian pitkä, olisi kaivannut tiivistämistä)
- lavastuksen ja näyttelijöiden sijainti suuren näyttämön keski- ja takaosassa
- pyörivä lava viehätti alussa , mutta loppujen lopuksi häiritsi keskittymistä

4star.jpg

Sumu Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 22. maaliskuuta 2017 asti.

Kesto 2 tuntia ja 30 minuuttia väliaikoineen.

Liput 19 - 43  € täältä

Lava-ammuntaa V

lavaammuntaaV.jpg

Kuva © Mirka Kleemola

Raila Leppäkosken ja Ulla Tapanisen käsikirjoittamat, kulttimaineeseen kohonneet yhden naisen Lava-ammuntaa -komediaillat ovat saaneet jatkoa kolmen vuoden tauon jälkeen, kun Lava-ammuntaa V on nähty syyskuusta lähtien edeltäjiensä tapaan Pengerkadun näyttämöllä.

Leppäkoski on ohjannut uuden komediaillan ja 40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Tapaninen tulkitsee come back -komiikkaa, jonka aiheena on jälleen maan ja taivaan väliltä kaikkea, mikä ihmetyttää ja huvittaa.

Kyseessä on rakastetun Lava-ammuntaa-esitysten sarjan viides itsenäinen jatko-osa. Ensimmäinen osa sai ensi-iltansa 1995. Aiemmissa Lava-ammuntaa-esityksissään Tapaninen on esittänyt stand up-, sit down -, stay home ja lay down -komiikkaa. Lava-ammuntaa V on siis come back-komiikkaa.

Esityksessä Tapaninen pohtii muun  muassa onko ihmisen aina pakko toistaa kaikki virheensä ja tekeekö elämänkokemus ihmisestä mahdollisesti ylikypsän vai löytyykö tonkan vierestä sittenkin lopullinen totuus?

Plussat:

+  Ulla Tapanisen läsnäolo
+  monipuolinen käsikirjoitus ja jutut soljuivat sujuvasti
+  Tapanisen tapa tuoda arkipäivänen tilannekomiikka uskottavasti teatterilavalle

Miinukset:

-  ohjaus oli hajanainen ensimmäisessä näytöksessä (toisessa oltiin jo kunnolla vauhdissa)
-  Tapanisen muuntautumista tosielämän henkilöihin nähtiin harmittavan vähän (Tapaninen parhaimmillaan kun esittää oikeita itselleen tapahtuneita koomisia tilanteita)

5star_2.jpg

Lava-ammuntaa V Helsingin Kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä 28. maaliskuuta 2017 asti.

Kesto 1 tunti ja 45 minuuttia väliaikoineen.

Liput 12- 24 € täältä

Tavallisuuden aave - kuvia kotimaasta

tavallisuudenaave.jpg

Kuva © Pate Pesonius

Tavallisuuden aave– esitys on saanut innoituksensa Luis Buñuelin elokuvasta Vapauden aave. Siinä missä Buñuelin elokuva tarkastelee vapautta, pureutuu Tavallisuuden aave nimensä mukaisesti tavallisuuteen.

Esitys yhdistelee totuttuja tapoja, perinteitä ja normeja, joita se pirstoo välillä palasiksi.  Se vyöryttää esiin arjen ja juhlan, kurin ja kaaoksen, jotka käyvät ikuista kamppailuaan.

Tavallisuuden aave on kollaasinomainen kokonaisuus ja soiva kuvasarja. Sen absurdissa ja melankolisessa maailmassa asustaa joukko tragikoomisia hahmoja, jotka tavalla tai toisella etsivät tietään toisen luo.

Teksti ja ohjaus on Saara Turusen ja  rooleissa nähdään Elina Knihtilä, Laura Birn, Ylermi Rajamaa, Pyry Nikkilä ja Antti Heikkinen (Teak).

Plussat:

+   lavastus, puvustus ja nostalginen värimaailma
+  hyvä käsiohjelma
+  näyttelijäsuoritukset

Miinukset:

-   liiallinen "roy anderssonimaisuus"
- ajoittainen pitkäveteisyys (parin kohtauksen karsiminen pois kokonaan olisi ollut suotavaa)
- ohjaus ja kohtauksien avautuminen katsojalle (osa kohtauksista avautuu vasta käsiohjelman luettuaan)

4star.jpg

Tavallisuuden aave - kuvia kotimaasta  palaa Q-teattaerin ohjelmistoon 14. syyskuuta ja esitykset jatkuvat 10. lokakuuta 2017 asti.

Kesto 1 tunti ja 45 minuuttia (ei väliaikaa).

Liput 16-30 €

 

1_KT-LOGO_500x156.jpg