KUVATAIDE & NÄYTTELYT

Ilja Repinin kuuluisat mestariteokset ja muotokuvat Ateneumissa

Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään parhaillaan kansainvälisen mestarin, taidemaalari Ilja Repinin (1844–1930) näyttely.

Nykyisen Ukrainan alueella syntynyt Repin on Venäjän kuuluisin taidemaalari ja myös suomalaisten rakastama: hänen ateljeekotinsa oli Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930.


Repin | Ateneumin taidemuseo

Ilja Repin: Omakuva (1887). Tretjakovin galleria.

Kuva © Tretjakovin galleria, Moskova


Näyttelyyn on saatu Repinin tunnetuimpia historiallisia maalauksia ja aikansa kulttuurivaikuttajien muotokuvia Ateneumin kokoelmaan kuuluvien teosten ohella.

Ilja Repin tunnetaan ennen muuta psykologisen ihmiskuvan ja venäläisen kansankuvauksen mestarina. Ajan taidekoulutus painotti ihmisvartaloiden ja myyttisten aiheiden kuvaamista, mutta Repin ja muut realistit nostivat ensimmäistä kertaa tavallisen venäläisen kansan kuvaamisen taiteen tärkeimmäksi tehtäväksi.

Repin oli pohjattoman kiinnostunut kaikista häntä ympäröivistä asioista, mikä teki hänestä verrattoman aikansa kuvaajan.


6564-210324jnp008

Kuva © Kansallisgalleria / Jenni Nurminen


Näyttelyyn on saatu Repinin tunnetuimpia, taiturimaisen yksityiskohtaisia maalauksia, kuten Pietarin Venäläisen taiteen museosta tulevat Volgan lautturit (1870–1873) ja Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891).

Repinin suurtöiden joukkokohtauksissa on psykologisesti tarkkoja jännitteitä: maalausten yksittäiset hahmot tuntuvat elävän omaa tarinaansa historiallisten pyörteiden keskellä.

Repin on aikansa merkittävin venäläinen taiteilija, joka kuvasi maaorjuudesta 1860-luvulla vapautunutta Venäjän kansaa sekä aikansa älymystöä ja kansan suhdetta hallitsijoihin. Siksi hän on vaikuttanut vahvasti siihen, mikä on yhä suomalaistenkin käsitys venäläisyyden olemuksesta.

Näyttelyn lukuisissa muotokuvissa esiintyvät niin taiteilijan perheenjäsenet kuin ajan kulttuurivaikuttajatkin, kuten säveltäjä Modest Musorgski ja kirjailija Leo Tolstoi.


Kuva © Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen


Kaikkiaan Repin maalasi yli 300 muotokuvaa ja kuvasi paljon myös naispuolisia kulttuurielämän voimahahmoja. Yhtenä aikansa parhaista potrettimaalareista Repin vangitsi muotokuviinsa poikkeuksellista psykologista syvyyttä.

Repin vietti uransa aikana pitkiä aikoja niin Pariisissa kuin Pietarissa ja Moskovassa – yhdessä vaimonsa Vera Ševtsovan ja neljän lapsensa kanssa.

Avioliiton päätyttyä eroon Repin solmi suhteen Natalia Nordmanniin ja rakennutti ateljeekodin Terijoen Kuokkalaan (nyk. Repino), silloisen Suomen suurruhtinaskunnan puolelle. Pariskunta asettui sinne pysyvästi vuonna 1903.

Bolshevikkivallankumous sulki Suomen ja Venäjän rajan huhtikuussa 1918, jolloin Repin jäi emigrantiksi Suomen puolelle. Repin oli jo aikaisemmin luonut lämpimiä suhteita suomalaisiin kuten Eino Leinoon ja Albert Edelfeltiin, ja ikuisti maalauksiinsa muun muassa Akseli Gallen-Kallelan.

Hän lahjoitti taideteoksia Ateneumille, ja sen kunniaksi Repinille pidettiin suuret juhlat Helsingin Seurahuoneella.

Näyttely on ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla ja sitä on haviteltu Ateneumiin 25 vuoden ajan. Näyttelyssä on esillä yli 130 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Suuri osa teoksista nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Myös Ateneumin kokoelmaan kuuluu runsaasti Repinin teoksia.

Näyttelyn toteuttavat Ateneumin taidemuseo ja Petit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris/Paris Musées yhteistyössä Tretjakovin gallerian ja Venäläisen taiteen museon kanssa.

Ateneumin näyttelyn kuraattori on intendentti Timo Huusko. Ateneumin jälkeen näyttely on esillä Pariisin Petit Palais’sa.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisun on toimittanut amanuenssi Anne-Maria Pennonen.

(Teksti © Kansallisgalleria)


Plussat:

+ taiteilijan häkellyttävä ammattitaito erityisesti muotokuvissa, jotka ovatkin ehdottomasti näyttelyn parasta antia

+ massiiviset isot teokset, jotka tekevät vaikutuksen jo pelkästään koollaan sekä laadukas näyttelykirja

+ huikea näyttelykokonaisuus, jota ei kannata jättää väliin ennen kuin näyttely siirtyy Pariisiin


Miinukset:

- pienten paperipohjaisten töiden esillepanoa olisi voinut vielä hieman tarkemmin suunnitella

- joidenkin teosten liian massiiviset kehykset häiritsivät muuten huikeiden teosten tunnelmaa


5star_2.jpg


Tämän näyttelyn ja yli 130 teoksen katsomiseen kannattaa varata aikaa kunnolla. Itselläni meni reippaasti yli 2 tuntia, kun katsoin jokaisen työn rauhassa ja luin niihin liittyvän teostekstin.


Ilja Repinin näyttely on esillä Ateneumissa 29. elokuuta saakka.

Liput ja aukioloajat sekä viimeisimmät koronarajoitukset näyttelyn suhteen löytyvät täältä


Robert Longo Sara Hildénin taidemuseossa

Robert Longo tunnetaan suurikokoisista hiilipiirustuksistaan, joiden lähtökohtana on usein valokuva. Näyttely esittelee taiteilijan keskeisiä teemoja, joita ovat taidehistorian ohella luonto, sakraalisuus, valta ja väkivalta sekä amerikkalainen yhteiskunta.

Esillä on pääasiassa 2000-luvun piirustuksia ja veistoksia, mutta näyttelyssä tehdään myös takautuva katsaus taiteilijan varhaisempaan tuotantoon.

Robert_Longo_Cavaliere_Bianco.jpg

Robert Longo, Untitled (Cavaliere Bianco), 2014. Hiili paperille, 236 x 178 cm

Kuva © Robert Longo

Yhdysvaltalaisen Robert Longon (s. 1953) mustavalkoinen visuaalinen maailma haastaa käsityksemme totuudesta. Se muodostaa odottamattomia rinnastuksia sisällön ja muodon välille.

Sara Hildénin taidemuseon näyttelyn pääpaino on Longon suurikokoisissa hiilipiirustuksissa. Hän on luonnehtinut itseään kuvavarkaaksi, joka hyödyntää teoksissaan elokuvia, taidehistoriaa ja median jatkuvaa kuvavirtaa, mutta kysymys on myös hänen muistoistaan. Longo pyrkii tasapainoon henkilökohtaisen ja sosiaalisesti merkityksellisen välillä.

Longon kuvastoa on luonnehdittu periamerikkalaiseksi ja miehiseksi – yhtä aikaa mahtipontisen loistokkaaksi mutta myös uhkaavaksi. Longo esittää kohteensa usein täydemmillään: olemassaolonsa tarkoituksen täyttymisen hetkellä. Hänen teoksissaan ruusut puhkeavat kukkaan ja hyökyaallot nousevat tuhovoimaiseen mittaansa.

Longolla on tapana työskennellä yhtäaikaisesti usean teoksen parissa. Kuva-aiheet limittyvät toisiinsa muodostaen vastakohtia ja rinnastuksia. Hän leikkaa ympäröivästä kuvien tulvasta otoksen ja vangitsee sen teokseensa.

Longo kutsuu katsojaa pysähtymään kuvan ääreen. Hänestä vauhdin hidastaminen (slowing down) on tärkeää, jotta ymmärtäisimme mistä ympärillämme tapahtuvissa asioissa on kysymys. Hitaus konkretisoituu myös Longon työskentelytavassa.

Hiili on materiaalina hauras, ja hänen taiteellinen prosessinsa työläs ja aikaa vievä. Tähän yhdistyy Longon ajatus siitä, että taide on uskomista: jotta johonkin käyttää huomattavan määrän aikaa, siihen on uskottava perustavaa laatua olevalla tavalla.

Longo työstää hiilipiirustuksia sarjoina temaattisten kokonaisuuksien sisällä. Näyttelyssä nähdään hänen keskeisiä, ajankohtaisia aihepiirejään.

Robert_Longo_Hellion.jpg

Robert Longo, Untitled (Hellion), 2011. Hiili paperille, 181 x 308 cm

Kuva © Robert Longo

Varhaisin kokonaisuus The Essentials on Longon tulkinta luomismyytistä ja kuvien vaikutuksesta ihmismieleen. Piirustukset nukkuvista lapsista merkitsevät taiteilijalle maailman syntyä (Untitled (Perseus), 2008). Hallitsemattomat luonnonvoimat, (Untitled (Hellion), 2011) asettuvat ihmisyyden vastavoimaksi. The Mysteries teema käsittelee puolestaan intuitiota ja tunteisiin vetoavien kuvien ikonografiaa.

Vankeudessa elävät tiikerit (Untitled (Cavaliere Bianco), 2014) rinnastuvat Nasreen-nimiseen sarjaan huntuun verhoutuneista naisista.

Longolle taide on tapa ymmärtää ja kyseenalaistaa ympäröivää todellisuutta. Taidehistorian tutkiminen merkitsee hänelle ehtymätöntä käyttövoimaa. Longoa kiinnostaa näkymättömän näkyväksi tekeminen. Sarjassaan Hungry Ghosts Longo tutkii tunnetuista maalauksista otettuja röntgenkuvia. Hän pyrkii tavoittamaan maalausten pinnanalaisen totuuden.

Sodanvastainen liikehdintä ja yhteiskunnallisuus vaikuttivat Longoon syvästi jo 1960-luvulla. Hänelle taide on poliittista.

Longon viimeisin teoskokonaisuus The Destroyer Cycle heijastelee maailmaa, jossa parhaillamme elämme. Longo käsittelee nyky-Amerikkaa, maailmanpoliittisia valtasuhteita, sotaa, mustaihoisiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa, rasismia vastustavia mielenosoituksia, terrorismia ja viihdeteollisuutta.

Sarjaan kuuluvat esimerkiksi Untitled (Prisoners), Untitled (Football Players, Rams, Hands Up) ja (Untitled (Riot Cops), kaikki vuodelta 2016. Siihen linkittyvät myös Amerikan valtiolippua kuvaavat teokset, joita Longo on tehnyt 1980-luvulta lähtien ja myös veistos All you Zombies: Truth Before God (1986 / 2012).

Longo opiskeli kuvanveistoa Buffalon osavaltionyliopistossa. Valmistuttuaan hän palasi kotikaupunkiinsa New Yorkiin, missä vaikutti The Pictures Generation -taiteilijaryhmän keskeisenä hahmona. Läpimurtonsa hän teki piirustussarjalla Men in the Cities, joka on yksi 1980-luvun postmodernin taiteen ikoneja.

Sara Hildénin taidemuseon näyttely on ensimmäinen laaja katsaus taiteilijan tuotantoon Pohjoismaissa ja samalla yksi hänen suurimmista museonäyttelyistään.

(Teksti © Sara Hildénin taidemuseo)

Plussat:

+ taiteilijan häkellyttävä tekninen ammattitaito

+ teosten valokuvamaisuus kiiltoineen, valoineen ja varjoineen sekä kolmiulotteisuus

+ tummanpuhuvat isot hiiliteokset sulautuvat loistavasti Sara Hildénin taidemuseon harmaisiin synkkiin betoniseiniin

Miinukset:

- pienten töiden esillepanoa olisi voinut vielä hieman tarkemmin suunnitella

- röngten- ja läpivalaisuteokset

- teosten liika "amerikkalaisuus"

5star_2.jpg

Robert Longo Sara Hildénin taidemuseossa (Särkänniemi, Laiturikatu 3, Tampere) 14. tammikuutasaakka.

sarahildenintaidemuseo.jpg

Mannerheimin ja Svinhufvudin muotokuvat esille Sinebrychoffin taidemuseoon

Taiteilija Eero Järnefeltin maalaamat muotokuvat Carl Gustaf Mannerheimista ja Pehr Evind Svinhufvudista ovat esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 31.10.-31.12.2017.

mannerheimmuotokuva.jpg

Eero Järnefelt (Viipuri 1863-1937 Helsinki) Carl Gustaf Mannerheim. 1933 öljy kankaalle, 250 x 165 cm Kuva © UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö

Muotokuvat marsalkka Carl Gustaf Mannerheimista (1867-1951) ja presidentti P. E. Svinhufvudista (1861-1944) kuuluvat UPM-Kymmene Kulttuurisäätiön omistukseen ja ne ovat kokoelman merkkiteoksia.

Kymiyhtiö tilasi suurikokoiset maalaukset Eero Järnefeltiltä ja teokset laitettiin pysyvästi esille Kymin ammattikoulun juhlasaliin. P. E. Svinhufvud toimi tasavallan presidenttinä 1931-1937 ja Mannerheim vuosina 1944-1946.

Minä en ole minä - Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia -näyttely esittelee esimerkkejä hallitsijamuotokuvista. Vakiintunut tapa kuvata hallitsija oli kokovartalokuva, monesti vieläpä luonnollista kokoa suurempana.

Myös Suomen presidentit on mielellään ikuistettu kokovartalomuotokuvina. Hallitsijamuotokuvat ovat mitä suurimmassa määrin edustusmuotokuvia, joiden avulla viestittiin asemasta ja arvovallasta, ja luotiin itsestä tietynlaista mielikuvaa.

Virallisia edustusmuotokuvia maalattiin myös virkamiehistä ja korkea-arvoisista, ansioituneista henkilöistä. Ne ovat oman aikansa peilejä ja kertovat aikansa arvoista ja arvostuksista.

5star_2.jpg

Näyttely ”Minä en ole minä - Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia” on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 31.12.2017 saakka.

Pääsymaksu: 12/10 € tai museokortilla, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Minä en ole minä -näyttelyn opastukset:

suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi lauantait: 4.11. ja 2.12. klo 13.

Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17

Bulevardi 40, 00120 Helsinki

Von Wrightin veljesten suurnäyttely avautuu Ateneumissa 27. lokakuuta

Ateneumin taidemuseossa nähdään 27.10.2017–25.2.2018 näyttely Veljekset von Wright.

Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan monipuolisina muotokuvien, maisemien, lintumaalausten sekä tieteellisten eläin- ja kasvikuvitusten tekijöinä. Värikästä suurnäyttelyä täydentävät Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän uudet teokset. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan metsästämiään lintuja.

Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta veljeksille kertyi luonnon laaja-alainen tuntemus. Heidän teoksilleen on ominaista yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Samalla taiteesta välittyy erityinen rakkaus luontoa kohtaan. Teokset heijastavat aikakautensa, 1800-luvun, kauneusarvoja.

3026-ferdinand-von-wright-huuhkaja-iskee-janikseen-1860-museokuva.jpg

Ferdinand von Wright: Huuhkaja iskee jänikseen (1860)

Ateneumin taidemuseo

Kuva © Museokuva

Vanhin veljeksistä, erityisesti maisemamaalauksistaan tunnettu Magnus (1805–1868), oli aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana.

Wilhelm (1810–1887) vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana.

Veljeksistä tunnetuin on Ferdinand (1822–1906), joka oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari.

- ”Näyttelykokonaisuus kiinnittyy nykyhetkeen monella tavalla. Von Wrightin veljesten taiteen teemat ovat ajankohtaisia aikana, jona ihmisen ja luonnon tasapaino sekä maapallon kantokyky ovat tulevaisuutemme kannalta vaa’ankieliasemassa”, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson.

Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyy tutkimaan veljesten taide-, kulttuuri- ja tiedehistoriallista merkitystä. Näyttelyssä nähdään runsaat 300 teosta Ateneumin kokoelmista sekä suomalaisista ja ruotsalaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista.

Esille saadaan myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan.

Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Kannisto kuvaa luontoaiheita asetelmallisesti vieden kuvausstudion ulos luontoon. Hän näkee itsensä eräänlaisena keräilijänä, joka liittää lajin toisensa jälkeen omaan kokoelmaansa. Heikkilä ottaa teoksissaan kantaa maapallon tilaan: ennen kaikkea lintujen merkitykseen ympäristön tilan ja merien kuormittumisen indikaattoreina.

Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä, joka tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjan hinta on Ateneumin museokaupassa ja verkkokaupassa 45 euroa.

Veljekset von Wright -näyttelyn tuotesarja on Ateneumin lisäksi myynnissä Suomalaisissa Kirjakaupan myymälöissä ympäri maan. Sarjaan kuuluu muun muassa muistikirjoja, avaimenperiä, silmälasikoteloita ja kangaskasseja.

5star_2.jpg

Reformaationäyttelyssä esillä Agricolan Uusi testamentti ja muuta varhaista kirjallisuutta

reformaatio.jpg

Reformaation merkkivuosi huipentuu Reformaatio 500 -näyttelyyn Helsingissä Tuomiokirkon kryptassa 22.10.–5.11. Kryptassa on esillä ainutlaatuisia teoksia, joiden kautta käydään läpi reformaation vaiheita ja vaikutuksia.

Näyttelyssä on reformaation lisäksi esillä kokonaisuuksia, jotka käsittelevät luterilaista jumalanpalveluselämää, kansanopetusta sekä lähetystä ja kansainvälisyyttä unohtamatta musiikkia ja yhdessä laulamista. Kryptan näyttely on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi, teologian tohtori ja virsitutkija Suvi-Päivi Koski on ollut ideoimassa näyttelyä ja suunnittelemassa esillä olevien reformaatioesineiden kokonaisuutta.

Hän iloitsee myös yhteistyökumppaneiden, kuten Kansalliskirjaston ja Saksan lähetystön, osallistumisesta.

Martti Lutherin johtamassa Wittenbergin yliopistossa opiskeli aikanaan myös Suomen oma reformaattori Mikael Agricola.

Suvi-Päivi Kosken mukaan näyttelykävijöillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä muun muassa Agricolan suomentama Uusi testamentti, Se Wsi testamentti (Tukholma 1548). Näyttelyssä on esillä myös Agricolan teos Rucouskiria Bibliasta (Tukholma 1544)ja varhaisin suomenkielinen Raamattu, Biblia: se on: coco pyhä Ramattu, suomexi (Tukholma 1642).

Virsitutkijana Koski teki itse hiljattain kansallisesti merkittävän ja harvinaisen löydön Saksasta. Löytö julkistettiin Kansalliskirjastossa joulukuussa 2015.

Myös tämä löytö, varhaisin kokonaisena säilynyt suomenkielinen virsikirja ja varhaisin Lutherin Vähä katekismuksen suomennos, on kopion muodossa esillä näyttelyssä. Alkuperäisteokset Yxi Vähä Suomenkielinen wirsikiria ja Catechimus on painettu Rostockissa vuonna 1607.

– "Löydön tein tutkiessani 1650-luvulla painettua suomenkielistä miniatyyrivirsikirjaa. Lisämateriaalia hakiessani silmiini osui hämmästyttävä vuosiluku 1607. Aloin selvittää sitä ja tähän se salapoliisityö johti", Koski kertoo.

Kosken löytämän suomenkielisen virsikirjan ja Vähä katekismuksen alkuperäisteos on Dresdenin valtion ja yliopiston kirjastossa. Kosken mukaan varhaisen suomenkielisen kirjallisuudenkin kannalta sen ja yhtä lailla harvinaisuudeksi paljastuneen katekismuksen merkitys on huomattava. Hän kertoo löydöstään tarkemmin näyttelyn oheisohjelmaan kuuluvalla luennolla torstaina 2.11. kello 18 alkaen.

Kävijälle tarjoutuu mahdollisuus maantieteellisen seikkailuun, sillä mukana näyttelyesineistössä on hieman materiaalia kaikilta muilta mantereita paitsi Australiasta ja Etelämantereelta. Ruotsin- ja saksankielisistä teoksista vitriineissä näyttelyvieraiden katseltavina ovat muun muassa ensimmäinen ruotsinkielinen Uusi testamentti ja Lutherin kääntämä saksankielinen koko Raamattu 1500-luvulta. Koski muistuttaa siitä, miten tärkeää on saada lukea Raamattua omalla kielellään.

– "Uuden testamentin ja Raamatun käännökset eri kielille ovat olleet erittäin merkittäviä kussakin maassa myös kirjakielen kehittymisen kannalta. Näyttely osoittaa, että tätä työtä jatketaan edelleen eri puolilla maailmaa", hän sanoo.

Arki-iltaisin pidettävät näyttelyn oheisluennot valottavat reformaation kehitystä ja merkitystä Saksassa, Suomessa ja globaalistikin. Niistä vastaavat Kosken lisäksi prof. Andrea Strübind (Saksa), dosentti Tuija Laine, prof. emer. Simo Heininen, FT Mika Hakkarainen, tuomiorovasti Matti Poutiainen ja dosentti Esko M. Laine.

Reformaatio 500 -näyttely on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 22.10.–5.11. Näyttely on avoinna joka päivä kello 11–17. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja sinne voi tilata maksuttoman opastuksen arkisin kello 10–11 välille, varaukset: niina.savolainen@evl.fi.

Café Reformaatio palvelee näyttelykävijöitä ma–la kello 11–17 ja sunnuntaisin kello 12–17. Tarjoilusta vastaa Cantores Minores -kuoron vanhempainyhdistys. Kryptaan pääsee Kirkkokatu 18:sta tai hissillä Tuomiokirkon kirkkosalista.

Näyttelyä ovat tehneet yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa Kansalliskirjasto, Helsingin yliopiston kirkkohistorian osasto, Saksan suurlähetystö, Suomen Pipliaseura, Suomen Lähetysseura, Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin kaupunginmuseo, Lasten keskus ja Kirjapaja sekä Cantores Minores -vanhempaintoimikunta.

4star.jpg

1_KT-LOGO_500x156.jpg