Kulttuuritähdet on ajankohtainen kulttuurikritiikin sivusto.

Näillä sivustoilla arvostellaan ja esitellään tarjontaa kulttuurin monilta eri aloilta sekä päivitetään myös päivittäin uusimmat uutiset kulttuurista.

Kulttuuritähdet-sivuston antamien tähtien avulla selvität nopeasti ja helposti mm. mikä taidenäyttely on nähtävä, mikä uutuuskirja luettava, mikä teatteriesitys on koettava ja mitä ensi-iltaan tulevia elokuvia ei kannata jättää katsomatta.

Kulttuuritähdet-sivustot tuottaa ja toimittaa:

Freelance-toimittaja-valokuvaaja ja Suomen Arvostelijain Liiton jäsen
Marko Kilpilampi

Uusimmat arvostelut (luettavissa sivun yläpalkin kautta klikkaamalla)

ELOKUVA:
Atomic Blonde

TEATTERI:
TRO (Svenska Teatern)

TEATTTERI:
Sirkus Finlandia 2017

ELOKUVA:
Baby Driver

ELOKUVA:
Dunkirk

ELOKUVA:
The Circle

DVD-ELOKUVAT:
The Belko Experiment

TEATTERI:
Viulunsoittaja katolla -musikaali (Tampereen Työväen Teatteri)

DVD-ELOKUVAT:
Noctural Animals

TEATTERI:
Mauno Peppone Extended (Tampereen Työväen Teatteri)

MUSIIKKI:
Keren Ann ja Laura Groves (Helsingin Juhlaviikot)

MUSIIKKI:
Kinokonsertti Finlandia - RSO & Kalle Kuusava (Helsingin Juhlaviikot)

MUSIIKKI:
Solitude (Helsingin Juhlaviikot)

MUSIIKKI:
Victoria Hanna ja Frank Frank Frank (Huvila-teltta)

DVD-ELOKUVAT:
Kuudes kerta

DVD-ELOKUVAT:
Split

DVD-ELOKUVAT:
John Wick: Chapter 2

DVD-ELOKUVAT:
The Great Wall

DVD-ELOKUVAT:
Fifty Shades Darker

TELEVISIO & RADIO:
Laatusarja The Young Pope Yle TV1:ssä

ELOKUVA:
It Comes at Night

DVD-ELOKUVAT:
Hidden Figures - varjoon jääneet

DVD-ELOKUVAT:
Moonlight

DVD-ELOKUVAT:
La La Land

Yhteystiedot

Lehdistötiedotteet ja kutsut pyydetään
lähettämään sähköpostitse:

kulttuuritahdet@gmail.com

Muu materiaali ja arvostelukappaleet pyydetään lähettämään perinteisesti postitse osoitteeseen:

Kulttuuritähdet
Marko Kilpilampi
Arkadiankatu 8 C 19
00100 Helsinki

Kulttuuritähdet-sivusto ei vastaa tilaamatta lähetetyistä arvosteluista/jutuista tai lähetetyistä materiaaleista.


Copyright
© Kulttuuritähdet 2017

Share |

KIRJALLISUUS

Minä, Conchita

mina_conchita.jpg

Into Kustannus julkaisi toukokuussa Conchita Wurstin elämäkerran Minä, Conchita – We are unstoppable.

Conchita Wurst, alias Thomas Neuwirth, säväytti vuonna 2014 miljoonia Euroviisu-katsojia ympäri Euroopan. Upeaksi naiseksi pukeutunut parrakas laulaja voitti viisut voimaballadilla ”Rise Like a Phoenix".

Thomas Neuwirthin lapsuus- ja nuoruusvuodet eivät olleet helppoa aikaa syrjinnän ja kiusaamisen vuoksi. Minä, Conchita onkin kasvutarina heiveröisestä itävaltalaisesta maalaispojasta, joka vaikeuksista huolimatta nousi maailmanluokan tähdeksi.

Laulu-uran lisäksi Conchita Wurst on noussut muoti-ikoniksi kautta maailman, ja alan suuret nimet, kuten Karl Lagerfeld ja Jean-Paul Gaultier ovat käyttäneet häntä mallinaan ja inspiraationlähteenään.

Parrakkaan drag-artistin lausahdus Euroviisu-voiton hetkellä, ”Meitä ei voi pysäyttää”, oli piikki homofobiselle Venäjälle ja Itä-Euroopalle.

Conchita Wurstin suosio ei kuitenkaan rajoitu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Conchitan missiona on edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää.

conchitawurst.jpg

Itävallassa yli 35 000 nidettä myynyt kirja sisältää ennen julkaisemattomia valokuvia ja Jean Paul Gaultierin kirjeen Conchitalle. Minä, Conchita on käännetty englanniksi, ranskaksi, italiaksi, portugaliksi ja ruotsiksi.

Plussat:

+  yksityisyyden suojeleminen (Conchita kertoo sen minkä haluaa ja miten haluaa - yksityisimmistä asioista vaikenee)
+  poliittisuus (Conchita tuo selkeästi esille arvomaailmansa)
+  kuvaliite (Conchitan lapsuudenkuvat ovat kuin kenen tahansa kotialbumista)

Miinukset:

-  sivumäärä (luettavaa vain 143 sivua)
- pinnallisuus (Conchitan omista ajatuksista ja rankimmistakin kokemuksista olisi lukenut enemmänkin)
- keskittyminen enimmäkseen Euroviisu-voiton aikaiseen ja sen jälkeen tapahtuneeseen, sekä muihin henkilöihin enemmän kuin Conchitaan itseensä

4star.jpg

Conchita Wurst: Minä, Conchita – We are unstoppable

suomentaja Mari Janatuinen

210 sivua

Into-tieto 2016

K. L. Oesch – Ylivoimaa vastassa

oesch.jpg

Kuka oli Karl Lennart Oesch (1892–1978)?

Syntyperäinen suomalainen, täysiverinen sveitsiläinen, pasifisti, jääkäri, “puna-armeijan pysäyttäjä”, Mannerheim-ristin ritari ja yksi ansioituneimmista suomalaiskenraaleista.

Historioitsija Vesa Määtän elämäkerta K. L. Oesch – Ylivoimaa vastassa kertoo koko Oeschin tarinan – perheestä, sodista ja sodanjälkeisestä elämästä muun muassa Kansa taisteli – miehet kertovat -lehden perustajana.

Sodan jälkeen Oesch sai sotarikostuomion, ja osa uusista vallanhaltijoista menetti luottamuksensa häneen.

Elämäkerta paljastaa, että syksyllä 1945 Oesch tunsi olevansa ensisijaisesti Kekkosen vanki.

Vesa Määttä on paneutunut teoksessa Oeschin kohuttuun sotarikosoikeudenkäyntiin. Oesch sai tuomion sotavankien kohtelua käsittelevän, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja rikkovan käskyn antamisesta.

Pelkästään prosessiin liittyvää arkistoaineistoa oli käytössä pitkälti yli 2 000 sivua. Määttä päivittää tulkinnan oikeudenkäynnistä ja arvioi tuomiota nykyisen oikeuskäytännön mukaan.

Määttä on saanut elämäkertaa varten käyttöönsä aiemmin tutkimatonta lähde- ja kuva-aineistoa Karl Lennart Oeschistä.

Elämäkerta piirtää kuvan alistumattomasta miehestä, jonka elämä kulki yhteiskunnallisesta ja ulkopoliittisesta kriisistä toiseen, ja joka joutui kokemaan voimapolitiikan sen ikävimmissä muodoissa. Elämä vei välillä tuuliajolle, mutta oma paikka ja suunta löytyivät koettelemustenkin jälkeen.

FT Vesa Määttä (s. 1969) väitteli vuonna 2010 jääkärieversti Martti Laurilasta. Hän on helsinkiläinen historioitsija, jolla on toimittajan ja käsikirjoittajan tehtävien lisäksi kokemusta museoalalta sekä lääketeollisuudesta.

4star.jpg

Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin

tarusormustenherrasta.jpg

J. R. R. Tolkienin yli 1000-sivuinen fantasiajärkäle Taru Sormusten herrasta täyttää 20. lokakuuta 60 vuotta.

Tämä nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden kulmakivi julkaistiin alun perin kolmessa osassa, joista viimeinen, Kuninkaan paluu, saapui kirjakauppoihin Isossa-Britanniassa 20.10.1955. Suomeksi teos ilmestyi WSOY:n kustantamana 1973–1975.

Taru Sormusten herrasta nousi 1960-luvulla opiskelijapolven suursuosikiksi ja poiki Tolkien-fanien yhdistyksiä kautta maailman. 40 kielellä julkaistua teosta on myyty yli 100 miljoonaa kappaletta.

Tolkien on ollut esikuva monille myöhemmille fantasiakirjailijoille Ursula Le Guinista J. K. Rowlingiin. Peter Jacksonin kolmiosainen elokuvaversio Tarusta Sormusten herrasta (2001–2003) voitti yhteensä 17 Oscar-palkintoa ja nosti kirjan uuteen suosioon 2000-luvulla.

- ”Enpä arvannut nuorena opiskelijana 1970-luvun alussa, että ensimmäinen varsinainen käännöstyöni Taru Sormusten herrasta seuraisi minua koko elämäni ajan. Tolkien-fanit ovat aina olleet uskollisimpia lukijoitani. Saan kiittää opettajaani Eila Pennasta, joka ei omilta kirjoitustöiltään ehtinyt teosta kääntää ja tyytyi korjaamaan ja kommentoimaan aloittelijan suomennosta. Kiitos kuuluu myös Panu Pekkaselle, joka otti runot suomennettavakseen”, toteaa useita Tolkienin teoksia suomentanut taiteilijaprofessori Kersti Juva.

Juhlan kunniaksi Tolkien-tutkijat Wayne G. Hammond ja Christina Scull ovat koonneet kaikki Tolkienin omat Taru Sormusten herrasta -aiheiset piirrokset, maalaukset, piirtokirjoitukset, kartat ja kaaviot yksiin kansiin.

Tuore taidekirja Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin esittelee seikkaperäisesti taustoitettuina 192 kuvaa, joista suurinta osaa ei ole koskaan ennen julkaistu. Mukana on kauniita vesivärimaalauksia Keski-Maan maisemista ja näköisjäljennökset Mazarbulin kirjasta, jonka Sormuksen ritarit löysivät Morian kaivoksista.

Haltiakirjaimin tekstattu Kuninkaan kirje Tarun epilogista, jonka Tolkien lopulta jätti kirjasta pois, on osoitus Tolkienin kalligrafiakyvyistä, ja kirjoitustyön tukena toiminut, kulunut ja monta kertaa muunneltu kartta kertoo kiehtovasti, kuinka monimutkaista saagansepitys on ollut.

Etelä-Afrikassa syntynyt brittikirjailija J. R. R. Tolkien (1892–1973) teki elämäntyönsä Oxfordin yliopistossa englannin kielen ja englantilaisen kirjallisuuden professorina.

Tiedemiehenä Tolkien tunnetaan eritoten Beowulf-runoteoksen tutkijana. Satukirjallisuuden klassikoksi nousseen esikoisromaaninsa Hobitti Tolkien julkaisi 1937. Hän myös kuvitti itse monia teoksistaan.

Wayne G. Hammond on Williams Collegen harvinaisten kirjojen Chapin-kirjaston apulaiskirjastonhoitaja Williamstownissa, Massachusettsissa. Hänen puolisonsa Christina Scull on toiminut Lontoon Sir John Soanen museon kirjastonhoitajana ja toimittaa The Tolkien Collector -lehteä. Heidän teoksistaan on aiemmin suomennettu Hobitti Tolkienin silmin (WSOY 2012).

5star_2.jpg

Et muuten tätäkään usko - Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä

et_muuten_tatakaan_usko.jpg

Ville Haapasalon seikkailut jatkuvat. Nyt hän kertoo 2000-luvustaan Venäjällä: valtiontaiteilija, tv-julkkis, ökyrikkaiden viihdyttäjä ja bisnesmies.


30 päivässä -ohjelmissaan hän kiertelee maan syrjäisissä kolkissa tapaamassa sorrettuja ja solvattuja, shamaaneja ja muita hämmentäviä hahmoja. Venäjän tv:ssä valtavan suosion saanut, kuukausitolkulla jatkunut Luistelee tähtien kanssa -show on viedä häneltä hengen.

USA:ssa käydessään Ville joutuu pienkoneen ohjaimiin ja joutuu tekemään nousun ja laskun, vaikkei ole koskaan aikaisemmin lentänyt lentokonetta.


Kauko Röyhkä ja Juha Metso tapaavat Villen Tbilisissä, Georgiassa. Kauko Röyhkä kirjasi muistiin Villen uskomattomat vaiheet. Juha Metson valokuvat rakentavat tarinalle visuaalisen ulottuvuuden. Tuloksena on tarina, jota yhä edelleen on vaikea uskoa.


Kolmikon ”Et kuitenkaan usko…” - Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä oli kirjasyksyn 2013 sensaatio: luettu ja rakastettu kirja, jota on painettu 50 000 kappaletta. Tämä jatko-osa on vuoden odotetuimpia teoksia.

Ville Haapasalon, Kauko Röyhkän ja Juha Metson Et muuten tätäkään usko - Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä -kirja julkaistiin 25. syyskuuta.

5star_2.jpg

Näyttelijätär - Ritva Oksanen

ritvaoksanen.jpg

Aloitteleva näyttelijä maaseututeatterissa. Neljän pienen tytön äiti Radioteatterissa. Freelancer lama-Suomessa. Kesäteatterin vetonaula. Vanheneva diiva. Juopotteleva näyttelijätär. Tiukka bisnesnainen. 

Näyttelijätär – Ritva Oksanen (Gummerus) on muistelmateos rakastetun lavatähden elämästä. Kirjassa kerrotaan paitsi suurista ja pienemmistä rooleista myös siitä, mitä tapahtui näyttämön takana ennen ja jälkeen esityksen.

Toimittaja-kirjailija Outi Popp on käsikirjoittanut Ritva Oksasen 50-vuotistaiteilija-juhlanäytelmän Näyttelijätär, jota on esitetty täysille saleille muun muassa Hämeenlinnan ja Espoon kaupunginteattereissa. Materiaalia juhlanäytelmään oli usean matkalaukullisen verran. Se, mikä ei mahtunut mukaan näytelmään, kerrotaan kirjassa.

- ”Näen Ritva Oksasessa suomalaisen naisen kuvan. Hän on Elämänmenon Eila Nieminen, Niskavuoren Loviisa, Pesärikon Laimi Kaikkonen ja Elämän suolan Elina Kunkainen. Hän on Tuli miehen ja Mustan tangon räiskyvä nainen. Hän on myös tinkimätön taiteilija kuten Marlene Dietrich tai Maria Callas. Tässä kirjassa lukija pääsee Ritva Oksasen monien roolien ja töiden syntyprosesseihin, näyttelijän ja laulajan työn ytimeen sekä siinä rinnalla kulkevaan arkeen. Samalla tehdään matka lähihistoriaamme, keikkapaikoilta teattereihin, halki Suomen”, Outi Popp kertoo.

- ”Tukijoukkojen merkitys vapaan taiteilijan elämässä on valtava. Vaikka rooli on löydettävä yksin, kaikkeen muuhun tarvitaan apuja”, Ritva Oksanen toteaa. 

Näyttelijätär-kirjassa pääsevätkin ääneen myös Oksasen kollegat, ystävät ja läheiset. Mukana on vuorosanoja, kritiikkejä, kommentteja ja kuvia vuosien varrelta.

- ”Niin kauan kuin etsitään uutta ja tehdään kunnianhimoisesti työtä, teatteri on peili. Näyttelijän työ on kysymistä ja löytämistä. Mitä tämä tahtoo sanoa? Mistä tämä ihminen on tullut, mitä hän ajattelee? Näyttelijä luo ihmiselle taustan. Lehdet puhuvat mielellään ’elämän roolista’. Se on aina se, joka on työn alla. Näyttelijän täytyy lähteä siitä, että jokainen työ on parasta mitä minä olen tehnyt.”

5star_2.jpg

Menestyskirja Puoliksi paha on henkeäsalpaava selviytymiskamppailu

puoliksipaha.jpg

Nuorille aikuisille suunnattu maaginen trilleri Puoliksi paha aloittaa vetävän Half Bad -trilogian noitapojasta, joka on kaikkien hylkäämä mutta jokaisen jahtaama.

Englantilaisen perheenäidin Sally Greenin omaksi ilokseen kirjoittama esikoisromaani aiheutti sensaatiomaisen kuhinan kansainvälisessä kirjamaailmassa, ja sen käännösoikeudet myytiin ennätyksellisesti 45 kielialueelle jo ennen teoksen ilmestymistä. Kirjasta on suunnitteilla myös elokuva. 

Ihmisten keskuudessa elävässä salaisessa noitayhteisössä mustia ja valkoisia noitia yhdistää vain yksi asia: pelko poikaa kohtaan, joka kuuluu molemmille puolille ja ei kummallekaan. Kuusitoistavuotias Nathan, mustan ja valkoisen noidan poika, on joutunut virumaan häkissä kahlittuna neljätoistavuotiaasta saakka.

Pysyäkseen hengissä hänen pitäisi paeta ja löytää Mercury, pelätyin musta noita. Aikaa Nathanilla on siihen asti kun hän täyttää seitsemäntoista vuotta. Alkaa jännittävä ajojahti pojan nappaamiseksi. Miten Nathan onnistuu tehtävässään, jos keneenkään ei voi luottaa – ei edes tyttöön, jota hän palavasti rakastaa?

Puoliksi paha kuvaa ulkopuolisuutta ja ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan vangitsevalla sekä laadukkaalla kirjallisella otteella. Green on vahva tarinankertoja, ja hänen omintakeinen kirjoitustyylinsä vakuuttaa jo ensimmäisistä sivuista lähtien.

Kun kirjan käännösoikeudet myytiin 45 kielialueelle jo ennen teoksen ilmestymistä, se pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan. Puoliksi paha sopii myös ilmiöistä kiinnostuneille aikuislukijoille.

Sally Green asuu Luoteis-Englannissa. Hänellä on ollut monta työtä ja jopa ammatti, mutta vuonna 2010 hän hullaantui kirjoittamiseen eikä enää malta lopettaa. Hän piti aiemmin kanoja, tekee ihan kelvollista hilloa eikä vihaa silittämistä. Hänestä on ihanaa käydä kävelyillä Walesissa, vaikka sataisi vettä, mutta hän ei todennäköisesti enää koskaan lähde juoksulenkille. Hänen pitäisi ehdottomasti juoda vähemmän kahvia. Puoliksi paha on Sally Greenin esikoisromaani.

3star.jpg

Elias Koskimiehen omakohtainen romaani Ihmepoika kuvaa erilaisen nuoren kasvukipuja

ihmepoika.jpg

Elias Koskimiehen Ihmepoika kertoo millaista on olla erilainen nuori 80- ja 90-lukujen taitteessa Pohjanmaalla. Se on kuvaus mahtavasta nuoruudesta, joka vie mukanaan kaikkia muita, paitsi pienikokoista poikaa, joka värjää salaa Barbie-nuken tukkaa, haaveilee kansainvälisestä megatähteydestä ja rakentaa kotipihalla sirkuksen pienoismallia. 

Ihmepoika on paljas, koskettava ja naurattava kertomus kipeistä nuoruusvuosista, jotka on elettävä ennen kuin maailma avautuu.

- ” Kirja syntyi tarpeesta ymmärtää, millä matkalla olen. Mistä se oikein alkoi? En ole pelännyt riskinottoa ja rohkeita kokeiluita urallani, se on ollut yksi tapa ottaa elämää haltuun. Mikään aiempi työ ei ole kuitenkaan vaatinut suurempaa rohkeutta kuin Ihmepojan kirjoittaminen. Päätin jättää provosoinnit ja nokkeluudet, ja keskittyä inhimillisempään ääneen ”, Koskimies kertoo.

Ihmepoika on myös tarina perheestä, joka menettää isän ja eksyy suruun. Kodin raskaaksi muuttunut ilmapiiri saa pojan haaveilemaan Bonbonin sirkusperheestä, joka ottaisi hänet mukaansa ja veisi keskelle seikkailujen värittämää kiertue-elämää.

Toinen pakopaikka on luokan pahistytöistä koostuva ystäväpiiri, joiden rinnalla poika kasvaa, mutta joiden joukossa tuntee itsensä aina ulkopuoliseksi.

eliaskoskimies.jpg

Elias Koskimies on helsinkiläinen pitkän linjan kirjoittaja-ohjaaja. Hänen draamadebyyttinsä Päivät kuin unta oli Prix Europa -ehdokkaana. Lyhytelokuva I’ve Only Just Begun oli kansainvälinen You Tube -sensaatio. Ihmepoika on Koskimiehen ensimmäinen romaani. Hän on julkaissut aiemmin satiirisen, päiväkirjamuotoisen lyhytproosateoksen Korusähkeitä (2010).

5star_2.jpg

Valtakunnan miniän tarina - Brita Kekkosen odotetut muistelmat

valtakunnanminia.jpg

Pia Maria Montosen kirjoittama muistelmateos Valtakunnan miniä tarjoaa katsauksen räiskyvän kulttuuripersoonan Brita Kekkosen (1927-2013) elämään. Puhemies K.-A. Fagerholmin tyttärestä kasvaa diplomaatin puoliso, Sylvi ja Urho Kekkosen miniä ja kulttuurikentän tunnettu hahmo

Teos perustuu Kekkosen ja Fagerholmin perhearkistoihin sekä henkilökohtaisiin keskusteluihin Brita Kekkosen kanssa. Runsas mustavalkokuvitus on peräisin Brita Kekkosen kotiarkistosta.

Brita vihittiin pääministeri Urho Kekkosen pojan Tanelin kanssa vuonna 1952. Neljä vuotta myöhemmin nuorten isät olivat vastakkain presidentinvaaleissa. Vaalit voitti Kekkonen kahdella äänellä – Tanelista ja Britasta tuli oman aikansa Romeo ja Julia.

Parin avioliitosta raportoitiin ahkerasti lehdistössä, suhde anoppiin Sylviin oli ongelmallinen; sen sijaan välit appiukkoon olivat hyvät. Presidentti arvosti suorapuheisuutta, ja Brita oli tunnetusti Rouva Suorasuu muuallakin kuin perhepiirissä.

Pariskunta eli ja työskenteli eri puolilla maailmaa 27 vuotta - aina Tanelin itsemurhaan saakka heinäkuussa 1985. Brita itse menehtyi syöpään 85-vuotiaana toukokuussa 2013.

Pia Maria Montonen (s. 1966) on Helsingissä asuva ekonomi ja taidehistorioitsija, joka toimii nykyisin vapaana kirjoittajana. Hän on kahdenkymmenen vuoden ajan työskennellyt media-alalla radiossa, televisiossa ja aikakauslehdistössä, mm. Svenska YLE:n kulttuuriohjelmien tuottajana sekä Glorian Antiikin päätoimittajana. Montonen on aiemmin kirjoittanut taiteesta, designista ja vanhoista taloista.

4star.jpg

Claes Andersson, Eeva Kilpi ja Anna Zigure Kirjailijaliiton kunniajäseniksi

Suomen Kirjailijaliitto ry on kutsunut kunniajäsenikseen Claes Anderssonin, Eeva Kilven ja Anna Žīguren. Kirjailijaliiton kunniajäseneksi voidaan kutsua liiton tarkoitusperiä ja suomalaista kirjallisuutta ansiokkaasti edistäneitä suomalaisia ja ulkomaalaisia henkilöitä.

kirjailijaliitto.jpg

 

Suomenruotsalainen kirjailija, jazzmuusikko ja psykiatri Claes Andersson on ollut Suomen merkittävimpiä kirjailijoita ja kulttuuritoimijoita yli puolen vuosisadan ajan. Hänen laajaa tuotantoaan on alusta pitäen leimannut voimakas yhteiskunnallisuus ja herkkä sosiaalinen omatunto. Andersson on kirjoittanut myös luovuudesta ja avannut näin näkökulmaa taiteen tekijöiden työn ytimeen.

Hän on vaikuttanut kulttuuripolitiikkaan kansanedustajana, puoluejohtajana ja kulttuuriministerinä. Hän on toiminut kirjailijoiden edunvalvontatehtävissä mm. Finlands svenska författareförening rf:ssä pitkäaikaisena johtokunnan jäsenenä ja vv. 1978 - 1983 puheenjohtajana.


Eeva Kilpi on yli 30 teosta käsittävässä tuotannossaan tehnyt rohkeita avauksia ja puolustanut näkemyksiään. Tinkimättömyys on palkittu: Eeva Kilpi on yksi rakastetuimpia kirjailijoita lukevan yleisön keskuudessa.

Monia tämän hetken polttavimpia ekologisia kysymyksiä Kilpi on käsitellyt runoissaan ja proosassaan jo ennen kuin ekologiset teemat nousivat yleiseen keskusteluun Suomessa. Kilpi on myös määrätietoinen ja rohkea kirjailijan sanan ja ilmaisun vapauden puolustaja. Häneltä ei ole koskaan puuttunut rohkeutta asettua ajan henkeä vastaan.


Latvialainen kirjailija ja kääntäjä Anna Žīgure tuli suomalaisten laajaan tietoisuuteen Baltian maiden itsenäistyessä. Žīgurella oli jo silloin vahvat siteet suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Täydellisellä suomen kielen taidollaan, avoimuudellaan ja valoisuudellaan Anna Žīgure solmi merkittäviä ystävyys- ja yhteistyösiteitä kulttuurielämän edustajiin ja laajensi suomalaisten näkökulmaa Latvian ja muidenkin Baltian maiden todellisuuteen.

Edelleen hän on suomalaisen kulttuuriväen tärkein kontaktihenkilö Latviassa. Žīgurelta on julkaistu Latviassa, Virossa ja Suomessa elämäkerta- ja historiateoksia.


Kirjailijaliiton kaikki kunniajäsenet

 

Eino Santasen runokokoelma Tekniikan maailmat

Eino Santasen neljäs runokokoelma Tekniikan maailmat on hurja, aikaamme isolla haravalla kampaava teos. Sen skaala ulottuu lapsuudesta ja kuolemasta sosiaaliseen mediaan, jossa ihmiset kiihkeästi esittävät itseään.


Kirjassa sanotaan asioita, jotka ovat perustavalla tavalla totta, vaikka ne pukeutuvat yllättävien ilmaisujen kerroksiin.

Mitä pitäisi ajatella maailmasta, jossa ihmisellä on 712 parasta ystävää? Mitä voisi olla ajattelematta? Runojen puhuja istuu joka suuntaan sojottavan tekniikkansa äärellä, asettelee itseään elämän näppäimistölle.

Tekniikan maailman teksteistä on löydettävissä myös järjetön määrä rakkautta, joka näyttäytyy samaan aikaan tuhoavana ja pelastavana voimana.

Teos on myös dokumentaatio Santasen vuonna 2012 aloittamasta setelirunoprojektista, jossa hän kirjoittaa rahaa käsitteleviä runoja seteleille ja laittaa niitä kiertoon.

Osa kirjan teksteistä on siis kirjoitettu suoraan 20 euron seteleihin. Teos osallistuu täten paitsi aiheidensa, myös alustansa kautta rahasta ja nykytaloudesta käytävään keskusteluun.


 

einosantanen.jpg

Kuva © Heini Lehväslaiho

 


Eino Santanen (s.1975) on maamme omaleimaisimpia ja kiistellyimpiä runoilijoita. Hänen runoissaan yllättävä muoto yhdistyy vahvaan ja kantaaottavaan sisältöön.

Santanen toimi vuosina 2008-2011 kulttuurijärjestö Nuoren Voiman Liiton puheenjohtajana, ja hänet tunnetaan myös monista poikkitaiteellisista taideprojekteistaan. Santasen toinen kokoelma Merihevonen kääntää kylkeään voitti Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2006.

Maarit Tyrkkö kirjoittaa Urho Kekkosesta

Tietokirjailija Maarit Tyrkkö (nykyisin Huovinen) julkaisee syksyllä 2014 muistelmakirjan Tyttö ja nauhuri, joka kuvaa hänen toimittajauransa alkua (1972-1975)ja siihen liittyen tapaamisia mm. Willy Brandtin, Ingrid Bergmanin, Martti Talvelan ja Väinö Linnan kanssa.

Kesällä 1974 toimittaja Maarit Tyrkkö haastatteli Suomen Kuvalehteen tasavallan presidentti Urho Kekkosta Meilahden sairaalassa tämän eturauhasleikkauksesta. Vähitellen nuori toimittaja ja vanha presidentti tutustuivat, ystävystyivät ja heistä tuli kaikella tavalla läheiset.

- ”Olin ymmärtänyt ja kokenut, että presidentti tarvitsi elämäänsä marttamaista ja lottahenkistä Pollyannaa eikä minulla ollut mitään sitä roolia vastaan”, sanoo Maarit Tyrkkö.

 

kekkonen.jpg

 

Muistelmateoksen toisen osan Presidentin toimittaja on tarkoitus ilmestyä syksyllä 2015. Se kuvaa toimittajaa ja presidenttiä työparina ja luotettavina ystävinä.

Presidentti toivoi, että Maarit Tyrkkö kirjoittaisi hänestä kirjan ihmisenä. Kirjaa varten presidentti luovutti Tyrkölle runsaasti ainutlaatuista aineistoa ja avasi arkeaan.

Molemmat teokset sisältävät ennen julkaisematonta materiaalia: C-kasetilta purettuja keskusteluja ja muistelmapaloja, kirjekortteja, tekstiluonnoksia, puheita, päiväkirjaotteita ja valokuvia. Tyttö ja nauhuri ja Presidentin toimittaja ilmestyvät WSOY:n kustantamina.

 

 

Mikä minuun meni? - tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta (Gummerus)

mikaminuunmeni.jpg

 

Jari Hautamäen "Mikä minuun meni? – Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta" porautuu suomalaisen väkivallan ytimeen, neljän seinän sisälle. Ajankohtaisessa teoksessa on omakohtaisia tarinoita väkivaltaan syyllistyneiden miesten ja naisten sekä heidän perheidensä elämästä.

Se tuo esille sen, kuinka kuka tahansa meistä voi olla väkivallan tekijä, mutta kuinka väkivallan aiheuttamasta pahasta voi myös selviytyä. Tarinoiden rinnalla on tietoa väkivalta-aiheesta ja Hautamäki tarjoaa konkreettisia välineitä ymmärtää aggressiot ajoissa.

- ”Itselleni syntyi vahva ajatus ja tunne siitä, että minun on nyt tämä tehtävä. Halusin olla avuksi laajemmin koko väkivaltatyölle, miehille, naisille ja lapsille eli olla ikään kuin äänitorvi tälle asialle, joka niin usein jää yhteiskunnassamme edelleen piiloon. Oli siis aika tuoda asiaa rohkealla tavalla esille ja ottaa sitä kautta myös kantaa asiaan”, Hautamäki kertoo kirjan syntyyn vaikuttavista tekijöistä.

Teoksessaan Hautamäki pohtii yhteiskunnan muuttunutta suhdetta lähisuhdeväkivaltaan, omia tunteitaan kuin väkivaltaan syyllistyneiden motiivejakin. Kirjassa on esillä varoittavia elämänkulkuja, joissa lapsuudesta saakka varjostanut häpeä voi johtaa perhettä tai itseä koskeviin tuhoajatuksiin.

Hautamäen kokemustieto perustuu Espoossa toteutettavaan Lyömätön Linja -toimintaan. Materiaalia hän on kerännyt asiakkaiden kirjeiden ja keskustelujen pohjalta.

Vaikka väkivallan maailma näytetään teoksessa ilman korulauseita, nousee siinä esille uusi mahdollisuus. Se on ennen kaikkea suunnattu luomaan toivoa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille, siihen syyllistyneille ja sitä pelkääville.

- ”Kirjan ytimessä ovat usko ja toivo muutokseen sekä halu auttaa ja viedä asiaa tällä tavoilla laajemman yleisön tietoisuuteen”, Hautamäki kiteyttää.

Lyömätön Linja Espoossa -palvelun toiminnanjohtaja Jari Hautamäki on yli kaksikymmentä vuotta tehnyt töitä väkivaltaan syyllistyneiden miesten ja heidän perheittensä kanssa. Hautamäki on koulutukseltaan psykoterapeutti.

4star.jpg

Mikä minuun meni? – Tositarinoita suomalaisesta perheväkivallasta

233 sivua

29 €

Gummerus

1_KT-LOGO_500x156.jpg