KIRJALLISUUS

 Kuppi nurin – Kirja epätäydellisille vanhemmille

Englantilaisen Katie Kirbyn humoristinen Kuppi nurin – Kirja epätäydellisille vanhemmille kuljettaa lukijan läpi vanhempana olemisen jännittävän, turhauttavan, raivostuttavan ja ihastuttavan pyörremyrskyn, aina raskaudesta päiväkodin aloittamiseen.

Kirjassa on mahtavan rehellisiä tarinoita ja kuvituksia, jotka todistavat, että lapsia voi rakastaa täydestä sydämestä, vaikka he ovatkin aivan käsittämättömän ärsyttäviä.

Katie Kirby on sosiaalisen median ammattilainen, kirjailija ja piirtäjä. Hän asuu aviomiehensä ja kahden poikansa kanssa Hovessa, noin 90 kilometriä Lontoosta etelään.

Kirby on 36-vuotias, mutta tuntee itsensä suunnilleen 19-vuotiaaksi. Hän arvelee saaneensa hyvät tutkintoarvosanat korkeakoulussa, koska on erittäin hyvä sepittäjä. Saatuaan lapsia hän päätti jatkaa tarinointia blogissaan, jossa tilittää elämän epäreiluutta.

Kuppi nurin – Kirja epätäydellisille vanhemmille

alkuteos Hurrah for Gin – A book for perfectly imperfect parents

Suomennos Marika Saastamoinen

375 sivua

Gummerus 2017

Presidentinlinna

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna Presidentinlinna, yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista, täyttää 200 vuotta. Nyt ilmestynyt kirja on ensimmäinen kattava kokonaisesitys rakennuksen historiasta, sen arjesta ja juhlasta, ihmisistä ja elämästä.

1817 valmistunut Presidentinlinna rakennettiin alun perin vauraan Heidenstrauchin kauppiasperheen kaupunkipalatsiksi. Vuodesta 1837 se toimi keisarillisena palatsina, jota keisariperhe käytti vieraillessaan Helsingissä.

Suomen itsenäistyttyä palatsi muutettiin presidentin edustustilaksi ja asunnoksi. Asuntona se toimi presidentti Mauno Koiviston kauden loppuun, jolloin Mäntyniemi valmistui. Presidentinlinnan peruskorjaus valmistui vuonna 2015.

Teoksen asiantuntija-artikkelit kertovat rakennuksen monivaiheisesta elämästä ja ihmisistä: kristallikruunujen loisteessa tanssittujen juhlien lisäksi Presidentinlinna on kymmenien ihmisten työpaikka.

Artikkelit ja Soile Tirilän upeat kuvat kurkistavat suurelta yleisöltä aikaisemmin suljettuihin tiloihin. Tiesitkö esimerkiksi, että Presidentinlinnassa on toiminut kirkko?

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tuottanut kirjan yhdessä Museoviraston ja Tasavallan presidentin kanslian kanssa. Esipuheen kirjaan on kirjoittanut tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Rauno Endén (toim.)

Presidentinlinna

357 sivua

SKS 2017

Yhden miehen varietee

Yön keulakuvana tunnetun Olli Lindholmin henkilökuva Yhden miehen varietee julkaistiin 19. lokakuuta. Yli miljoona levyä myyneen yhtyeen keikkamittariin on kertynyt esiintymisiä 35 vuoden aikana kunnioitettavat 6000 ja matka jatkuu. 

Olli Lindholmin ja Arno Kotron keskusteluihin pohjautuvassa kirjassa käydään läpi Yö-kapteenin henkilökohtaista elämää syvemmältä kuin koskaan aiemmin.

Lindholm avaa kirjassaan rehellisesti bändityöläisen arkea ja juhlaa, mediakohuja, ihmissuhteita sekä puhuu avoimesti perheestään ja ystävyydestä. Pintaan nousevat pelot, toiveet ja unelmat.

Kirjailija Kotro ja taiteilija Lindholm löysivät yhteisen sävelen jo kirjaprojektin alkumetreillä.

- “En tuntenut Arnoa aiemmin. Minulla oli vain mielikuva hänestä älykkönä ja yhteinen matkamme vahvisti tätä kuvaa. Löysimme historiastamme myös yhtymäkohtia. Olemme molemmat raitistuneet ja raitistuneille muodostuu tiettyjä tapoja. Olemme esimerkiksi molemmat aina ajoissa sovituissa tapaamisissa”, Lindholm kertoo.

- “Oli hauska huomata, että meillä on paljon yhteistä; oli helppo samastua Ollin kokemuksiin. Meille syntyi luonteva keskusteluilmapiiri, jossa mikään aihe ei tuntunut kiusalliselta”, Kotro kertoo Ollista ja heidän yhteistyöstään.

Yö-yhtyeen tarina on julkaistu kirjana, mutta Yhden miehen varietee on ensimmäinen henkilökuva Olli Lindholmista, jonka moni suomalainen luulee tuntevansa lavoilta, levyltä ja televisiosta. Teoksesta löytyy todellinen Olli Lindholm.

- “Kirja on totta. Käyn läpi kipeitäkin aiheita kuitenkaan puhumatta kenestäkään pahaa”, Olli sanoo. 

Kirjailija Kotro toivoo, että lukijan mieleen pujahtaisi jokin särö, joka rikkoo aiempia käsityksiä. Olli puolestaan haluaa välittää terveiset lukijalle.

- “Toivottavasti ihmiset löytäisivät tekstistä itsensä ja rohkaistuisivat antamaan sydämen asialle kaikkensa.” 

- “Etsi jokin rauhaisa paikka, jossa voit perehtyä kirjaan. Tämä ei välttämättä ole mitään ‘ratikkalukemista’”, hän jatkaa.

Arno Kotro: Yhden miehen varietee

208 sivua

Docendo 2017

Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945

Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 on kansainvälisen tason yleisteos maailmanhistorian käännekohdasta, jossa Suomen tulevaisuus oli vaakalaudalla.

Vesa Nenyen, Peter Munterin, Toni Wirtasen ja Chris Berksin nyt suomeksi ilmestynyt sotakirja on jatkoa vuosi sitten ilmestyneelle teokselle Talvisota 1939–1940. Uutuuskirja sisältää runsaan määrän valokuvia ja mukaansatempaavia omakohtaisia kuvauksia.

Talvisodan loppua seuranneen välirauhan aikana Suomi etsi apua länsimailta, mutta ainoastaan Saksa asettui Stalinia vastaan. Kun Neuvostoliitto iski Suomeen vuonna 1941, suomalaiset vastasivat tuleen – tällä kertaa aiempaa voimakkaammin joukoin.

Uskaliaiden komentajien johtama uudenaikaistettu Suomen armeija valtasi talvisodassa menetetyt alueet ja ylitti myös vanhan rajan yhdessä Saksan Wehrmachtin kanssa.

Kronologisesti etenevä Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945 kertaa sotien tapahtumat pääpiirteittäin ja syventyy eri taisteluihin moniulotteisten karttojen ja arkistokuvien avulla. Kirja alkaa levottomasta välirauhasta ja kartoittaa Suomen polkua Moskovan rauhansopimuksesta jatkosotaan ja uuteen kamppailuun Neuvostoliittoa vastaan.

Alun perin englanninkielisen teoksen on suomentanut sotakirjailija, historioitsija ja toimittaja Simo Liikanen.

Kansainvälistä kauppaa harjoittava Vesa Nenye palveli armeijassa panssarivaunun johtajana, ja on innokas sotahistorian harrastaja. Peter Munter on taustaltaan strategiapelien tekijä, ja hän on työskennellyt myös suurten historiatapahtumien käsikirjoittajana.

Toni Wirtanen on Apulanta-yhtyeen lauluntekijä ja reservin alikersantti. Chris Berks tunnetaan Norjassa merkittävänä sotastrategiapelaamisen kehittäjänä. Miehet ovat aiemmin kirjoittaneet yhdessä kirjan Talvisota 1939–1940.

Vesa Nenye, Peter Munter, Toni Wirtanen, Chris Berks:

Jatkosota ja Lapin sota 1941–1945

Alkuteos Finland at War: Continuation War and Lapland War 1941–45

Suomennos Simo Liikanen

335 sivua

Gummerus 2017

Purjehdus vapauteen – Virolaisten uskomaton merimatka yli Atlantin

Vuonna 1945 joukko virolaisia natsimiehityksen vastustajia saapuu pienellä veneellä Tukholmaan ja joutuu mahdottomaan tilanteeseen: Saksalaismiehitys on vaihtunut Stalinin hallintoon, joka painostaa Ruotsin hallitusta palauttamaan kaikki virolaiset neuvosto-Viroon.

Palaaminen tietäisi vähintään varmaa karkotusta Siperiaan, joten matkaa on pakko jatkaa.

Purjehdus vapauteen – Virolaisten uskomaton merimatka yli Atlantin on Voldemar Veedamin ja Carl B. Wallin kertomus uskomattomasta purjehdusmatkasta Amerikkaan.

Alkaa 16 hengen, miesten, naisten ja neljän lapsen purjehdus 50 vuotta vanhalla 11-metrisellä Ermalla kohti länttä, ensin harhauttaen rannikkovartiostoja huvimatkalaisia esittämällä.

Matkantekijöiden huolta kasvattavat entisestään huhut, joiden mukaan Ranska aikoisi palauttaa kaikki tavoittamansa balttipakolaiset. Tämän vuoksi purjehtijoiden ei ole turvallista suunnata Englannin kanaaliin, vaan he ottavat kurssin Pohjanmeren ja Kaledonian kanavan kautta kohti Madeiraa.

Lokakuun loppupuolella kaikkea muuta kuin valtamerikelpoinen, kantavuutensa äärirajoille lastattu Erma on valmiina todelliseen uhkayritykseen, syysmyrskyisen Atlantin ylittämiseen.

Virolaisten henkeäsalpaavan merimatkan seurauksena presidentti Harry S. Truman oli valmis lieventämään Yhdysvaltain silloista varsin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Teoksen kääntäjä Jouko Vanhanen on ansioitunut mm. Jaan Krossin teosten suomentajana. Kirjan esipuheen on laatinut Viron entinen pääministeri, nykyinen Viron keskuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Mart Laar.

Voldemar Veedam – Carl B. Wall :

Purjehdus vapauteen – Virolaisten uskomaton merimatka yli Atlantin

Suomentanut Jouko Vanhanen

221 sivua

Arktinen Banaani / Eesti Mälu Instituut 2017

Lipunnosto – ja räätälin viisaus

Pekka Haavisto kertoo Lipunnostossa omista liputuspäivien tunnelmistaan ja pohtii, mitä nuo päivät meille oikeastaan merkitsevät.

Haavisto kulkee kirjassaan yksityisissä maisemissa ja yleisessä – historiassa ja nykyajassa. Matkaa tehdään niin YK:n jeeppisaattueessa Bagdadissa kuin isän Fiatilla kesänviettoon Teiskoon.

- ”Heräämme liputuspäivän aamuun, katsomme ikkunasta ja kysymme: mille tänään liputetaan? Sama kysymys on ollut mielessäni tätä kirjaa kirjoittaessani”, Pekka Haavisto kirjoittaa.

Liputuspäivät herättävät eloon historian tapahtumia ja muistuttavat kansakunnalle tärkeistä ihmisistä, mutta niihin liittyy paljon myös omia mielikuvia, ajatuksia ja tunteita. Kun Suomen lippu liehuu, näemme siinä sekä kansallisen symbolimme että omia muistojamme.

Lipunnosto on tutkimusmatka Suomeen ja maailmaan.

- ”Emme ole eläneet sadan vuoden yksinäisyyttä vaan sadan vuoden yhteistyön”, Haavisto kirjoittaa, viitaten suosikkikirjaansa Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyyteen.

Millaista tarinaa haluamme Suomesta itsellemme ja muille kertoa? Entä millaisille asioille haluamme nyt ja tulevaisuudessa liputtaa?, pohtii Haavisto teoksessaan.

Pekka Haavisto on kansanedustaja ja Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja. Hän on työskennellyt monissa kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, mm. EU:n erityisedustajana ja YK:n neuvonantajana.

Haavisto on toiminut myös ministerinä sekä vihreiden ja Euroopan vihreän puolueen puheenjohtajana ja ulkoministerin erityisedustajana rauhanvälityksessä.

Pekka Haavisto:

Lipunnosto – ja räätälin viisaus

242 sivua

Kirjapaja 2017

Gustaf Mannerheimin elämä

Historioitsija Dag Sebastian Ahlander tarjoilee elämäkerrassaan C.G.E. Mannerheimista monitahoisen kuvan – aina mytologisoidusta sotasankarista tavalliseksi ihmiseksi komplekseineen. Oman kiinnostavuutensa teokseen Gustaf Mannerheimin elämä tuo tapa, jolla ruotsalaiskirjailija näkee suomalaisten suurmiehen.

Miten oli mahdollista että suomea huonommin taitava keisarin armeijan upseeri voi nousta pikavauhtia sisällissodan valkoisen armeijan komentajaksi? Dag Sebastian Ahlander kertoo kirjassaan, miten epätodennäköinen C.G.E. Mannerheimin nousu historialliseksi henkilöksi on ollut.

Sen rinnalla Ahlander kertoo hienosti myös miehen ihmissuhteista, traagisesta avioliitosta ja lapsista sekä pohtii paljon Mannerheimin ajan Suomea suhteessa muuhun maailmaan – varsinkin Ruotsiin.

Mannerheimista on ilmestynyt lukuisia kirjoja, ja Ahlander perusteli omaa teostaan taannoisessa Sisuradion haastattelussa näin:

Minä, Conchita

Into Kustannus julkaisi toukokuussa Conchita Wurstin elämäkerran Minä, Conchita – We are unstoppable.

Conchita Wurst, alias Thomas Neuwirth, säväytti vuonna 2014 miljoonia Euroviisu-katsojia ympäri Euroopan. Upeaksi naiseksi pukeutunut parrakas laulaja voitti viisut voimaballadilla ”Rise Like a Phoenix".

Thomas Neuwirthin lapsuus- ja nuoruusvuodet eivät olleet helppoa aikaa syrjinnän ja kiusaamisen vuoksi. Minä, Conchita onkin kasvutarina heiveröisestä itävaltalaisesta maalaispojasta, joka vaikeuksista huolimatta nousi maailmanluokan tähdeksi.

Laulu-uran lisäksi Conchita Wurst on noussut muoti-ikoniksi kautta maailman, ja alan suuret nimet, kuten Karl Lagerfeld ja Jean-Paul Gaultier ovat käyttäneet häntä mallinaan ja inspiraationlähteenään.

Parrakkaan drag-artistin lausahdus Euroviisu-voiton hetkellä, ”Meitä ei voi pysäyttää”, oli piikki homofobiselle Venäjälle ja Itä-Euroopalle.

Conchita Wurstin suosio ei kuitenkaan rajoitu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin. Conchitan missiona on edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää.

Itävallassa yli 35 000 nidettä myynyt kirja sisältää ennen julkaisemattomia valokuvia ja Jean Paul Gaultierin kirjeen Conchitalle. Minä, Conchita on käännetty englanniksi, ranskaksi, italiaksi, portugaliksi ja ruotsiksi.

Plussat:

Miinukset:

Conchita Wurst: Minä, Conchita – We are unstoppable

suomentaja Mari Janatuinen

210 sivua

Into-tieto 2016