Ars Fennica 2023 -ehdokkaiden yhteisnäyttely avautuu Kiasmassa

08.09.2023

Ars Fennica 2023 -ehdokkaat valittu | KIASMA

Ehdokkaat Ars Fennica 2023 -palkinnon saajaksi ovat Henni Alftan ja Tuomas A. Laitinen Suomesta, Lap-See Lam Ruotsista, Camille Norment Norjasta ja Emilija Škarnulytė Liettuasta.

Palkinnonsaaja julkistetaan 22. marraskuuta. Hänet valitsee ehdokkaiden joukosta Anne Barlow, joka toimii johtajana Tate St Ivesissä. Näyttely on esillä Kiasmassa 8.9.2023–28.1.2024.

Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö – ARS FENNICA sr jakaa Suomen merkittävimmän, 50 000 euron kuvataidepalkinnon joka toinen vuosi. Palkinto myönnetään taiteilijalle tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä.

Palkintoehdokkaat ja palkinnosta päättävän kansainvälisen taideasiantuntijan valitsi säätiön asettama palkintopaneeli. Sen pysyvänä puheenjohtajana toimii Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiön varapuheenjohtaja Leena Niemistö ja vaihtuvat jäsenet ovat taiteilija Eija-Liisa Ahtila, Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala ja Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio. Näyttelyn päätyttyä myönnetään lisäksi yleisötunnustus, jonka saajaa kävijät voivat äänestää näyttelyssä.

Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö – ARS FENNICA sr perustettiin vuonna 1990 edistämään taiteita. Ars Fennica -palkintoehdokkaiden näyttely on nähty Kiasmassa aiemmin viisi kertaa vuosina 2007, 2009, 2010, 2014 ja 2017. Ehdokkaina on ollut Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian maiden taiteilijoita. 

Näyttelyn on kuratoinut Kiasman vaihtuvien näyttelyiden kuraattori Piia Oksanen. Kiasma ja Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö – ARS FENNICA sr toteuttavat näyttelyn yhteistyössä. 

Ars Fennica 2023 -asiantuntija

Anne Barlow työskentelee johtajana Tate St Ivesissä, jossa hän vastaa näyttelyohjelmistosta, kokoelman esittelystä, taiteilijaresidensseistä, uusista komissioista ja tutkimuksesta. Barlow on aiemmin toiminut New Yorkin Art in Generalin johtajana sekä kuraattorina New Yorkin New Museumissa ja Skotlannin Glasgow-museoissa. Näissä tehtävissä hän on järjestänyt useita näyttelyitä ja luennoinut ja julkaissut laajasti.

Barlow on ollut kuratoimassa Bukarestin 5. biennaalia ja Latvian paviljonkia Venetsian 55. biennaalissa. Viimeksi hän oli Samdani Art Awardin kuraattori vuoden 2023 Bangladeshin Dhaka Art Summitissa. Hän on osallistunut lukuisten taidepalkintojen valintalautakuntiin ja tuomaristoihin mukaan lukien Britannian paviljongin valintalautakunta Venetsian 58. biennaalissa. 

Ars Fennica 2023 -ehdokkaat. Ylärivissä: Henni Alftan (vas.), Emilija Škarnulytė ja Tuomas A. Laitinen. Alarivissä: Lap-See Lam (vas.) ja Camille Norment. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Ars Fennica 2023 -ehdokkaat. Ylärivissä: Henni Alftan (vas.), Emilija Škarnulytė ja Tuomas A. Laitinen. Alarivissä: Lap-See Lam (vas.) ja Camille Norment.

Kuva © Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Palkintoehdokkaat:

Henni Alftan 

Henni Alftan kuvaa teoksissaan jokapäiväisiä aiheita – sisätiloja, maisemia, henkilökohtaisia tavaroita ja hahmoja. Harkiten sommitellut lähikuvat haastavat katsojan pohtimaan aiheen lisäksi sitä, mitä maalauksen ulkopuolelle jää. Tuttu ja outous yhdistyvät Alftanin maalauksissa ja ohjaavat havainnoimaan teoksia aktiivisesti; etsimään kuvista jotain, mitä niissä ei välittömästi näy. 

Rajauksen ansiosta Alftanin maalauksissa näkyy niukalti yksityiskohtia, kuten verho, kello tai kirja. Aukot kuten ikkuna tai ovi, heijastavat pinnat, varjot sekä kuvan sisällyttäminen toiseen kuvaan avaavat maalauksiin uusia tiloja. 

”Maalatessa näkee, miten kuva hahmottuu, sillä meille on luontaista nähdä pelkkä tahra tai muutama siveltimen veto kuvana. Haluaisin nähdä sen hetken, jolloin maali alkaa viitata, muistuttaa jotain muuta kuin itseään. Siksi pyrin antamaan vain tarpeellisen määrän viitteitä.” – Henni Alftan  

Henni Alftan (s. 1979, Helsinki) asuu ja työskentelee Pariisissa. Hänen töitään on muun muassa seuraavissa kokoelmissa: HAM Helsingin taidemuseo; Amos Rex, Helsinki; Espoon modernin taiteen museo EMMA; Hammer Museum, Los Angeles; High Museum of Art, Atlanta; Institute of Contemporary Art, Miami; Los Angeles County Museum of Art; Dallasin taidemuseo; Portlandin taidemuseo ja New South Walesin taidegalleria, Sydney. Näyttelyitä hänellä on ollut viime vuosina muun muassa seuraavissa gallerioissa: Karma, Los Angeles (2023); Sprüth Magers, Lontoo (2022) ja Berliini (2021); Karma, New York (2020); Various Small Fires, Soul (2020) ja Studiolo, Milano (2019). 

Tuomas A. Laitinen  

Tuomas A. Laitinen työskentelee liikkuvan kuvan, äänen, valon, lasin, kemiallisten ja mikrobiologisten prosessien sekä algoritmien parissa. Työssään hän tarkastelee eri lajien rinnakkaiseloa, ja luo installaatioita ja tilanteita, jotka tuovat esiin kielen, kehon ja aineen yhteyksiä toisiinsa muuttuvissa ekosysteemeissä. Vaikutteita hän on saanut muun muassa tieteiskirjallisuudesta, mytologioista ja ajattelusuuntauksista, joissa hahmotellaan uudenlaista perustaa kestävälle yhteiselolle maapallolla.  

Teos Maailma karhun korvassa kutsuu syventymään kuuntelemiseen. Sen äänimaailmat paljastuvat, kun tilassa liikkuu hiljaa kuunnellen. Metalliveistoksiin kiinnitettyjen ultraäänikaiutinten ansiosta äänet vaikuttavat tulevan eri suunnista. Teoksen hahmot ovat myyttisten olentojen tavoin muodoltaan muuntautuvia. Ne viittaavat erilaisiin elämänmuotoihin kuten mustekaloihin, rukoilijasirkkoihin ja ihmistä muistuttaviin olentoihin. Teoksen maailma on jatkuvassa muutoksen tilassa. Teoksessaan Laitinen pyrkii kuvittelemaan, millaista oli elää ennen kuin ihminen alkoi jaotella maailmaa yhä tarkempiin arvottaviin kielellisiin kategorioihin. 

”Työni näyttäytyy minulle usein symbioottisena prosessina, jonka kiinnostavin osa on erilaisten materiaalien ja eliöiden välillä syntyvät reaktiot niiden ollessa samassa tilassa. Taiteeni keskittyy tällä hetkellä ennen kaikkea prosessiin.” – Tuomas A. Laitinen 

Tuomas A. Laitinen (s. 1976) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hänen teoksiaan on esitelty muun muassa Sydneyn biennaalissa (2018), Bukarestin biennaalissa (2016), Screen City Biennaalissa (2019), Helsinki Biennaalissa (2021), Seoul Mediacity Biennaalissa (2018) sekä seuraavissa gallerioissa ja museoissa: Yeh Art Gallery, New York (2021); Vdrome, verkkonäytös (2020); SADE LA, Los Angeles (2016); Amado Art Space, Soul (2018); Moving Image Fair, New York (2015); A Tale of a Tub, Rotterdam (2019); Art Sonje Center, Soul (2017); Helsinki Contemporary (2022); Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki (2017) ja Espoon modernin taiteen museo EMMA (2015).  

Lap-See Lam 

Ruotsissa monet kiinalaisravintolat ajautuivat 2010-luvulla maksukyvyttömiksi tai vaihtoivat omistajaa, mukaan lukien Lap-See Lamin vanhempien ravintola. Taiteilija päätyi taltioimaan näitä tiloja 3D-skannausten avulla, jotta niiden historia säilyisi. Hänen visuaalinen kielensä kumpuaa tästä arkistosta. Lam käyttää esimerkiksi kuvanveistoa ja videota ja purkaa teoksissaan sivumerkityksiä, joita kiinalaisten tuotteiden ulkomaisiin jäljitelmiin liittyy. Teokset tarkastelevat muun muassa Hong Kongin kiinalaisväestön kulttuuria ja sen muutoksia Euroopassa. 

Tales of the Altersea -teoksen tarina kertoo vastoinkäymisistä, unelmien tavoittelusta ja vapautumisesta. Tilan lattialle ja seinille heijastetut kuvat muistuttavat perinteistä kiinalaista varjoteatteria. Kuvissa näkyy kansantarujen hahmoja kuten vahvaa tahtoa merkitsevä suuri Da Peng -lintu, joka voi muuntautua kalasta linnuksi ja pimentää siivellään koko taivaan. Lo Ting on puolestaan puoliksi kala, puoliksi ihminen, ja hän edustaa valtaa vastustavaa kapinallisuutta. Teoksessa kaksossiskot uivat kuvitteellisella Altersea-merellä Sea Palace -nimisessä kiinalaisessa ravintolassa. Samanniminen meriteitse Shanghaista Eurooppaan kuljetettu kelluva ravintola toimii nykyisin kummitustalona huvipuistossa Tukholmassa. 

”Tales of the Altersea on uusin osa laajaa ’maailmanrakennusteosta’, joka jatkaa kasvamistaan moneen eri suuntaan. Tuntuu erityisen mielekkäältä esitellä teos Helsingissä, sillä merkittävä osa projektista perustuu haastatteluihin juuri täällä asuvan tätini kanssa.” – Lap-See Lam  

Lap-See Lam (s. 1990, Tukholma) asuu ja työskentelee Tukholmassa. Hänen yksityisnäyttelyitään on järjestetty viime vuosina muun muassa seuraavissa museoissa ja gallerioissa: Buffalo AKG Art Museum, New York (2023); Swiss Institute, New York (2023); Portikus, Frankfurt (2023); Bonnierin taidehalli, Tukholma (2022); Trondheimin taidemuseo (2021); Skellefteån taidehalli (2019) ja Malmön nykytaiteen museo (2018–2019). Yhteisnäyttelyihin hän on osallistunut muun muassa Bangkokin Ghost 2565:ssä (2022), Berliinin nykytaiteen keskuksessa KINDLissä (2022), Power Station of Art -museossa Shanghaissa (2021–2022), PinchukArtCentressä Kiovassa (2021), Uppsalan taidemuseossa (2020), Performa 19:ssä New Yorkissa (2019), Luulajan biennaalissa (2018), Kópavogurin taidemuseossa (2018) ja Kendra Jayne Patrick -galleriassa New Yorkissa (2018). 

Camille Norment 

Camille Normentille aineessa ja ajassa etenevä, kaiken läpäisevä ääniaalto on kuin voima, joka vaikuttaa ruumiiseen, mieleen, kokemuksiin sekä yhteiskuntaan ja historiaan. Norment puhuu työnsä yhteydessä kulttuurisesta psykoakustiikasta, ja kuvailee sen tarkoittavan poliittisten, sosiaalisten ja kulttuuristen ilmiöiden tarkastelua äänen ja musiikin avulla.  

Installaatio koostuu muodostelmasta arkkitehtonisia istuinrakennelmia sekä tuntoaistiin vaikuttavasta, värähtelevästä ja resonoivasta äänestä. Resonanssi on myötävärähtelyä eli kappaleiden tai kehojen värähtelyä samalla taajuudella. Istuinrakennelmien muoto perustuu fraktaaleihin eli geometrisiin kuvioihin, joissa sama rakenne toistuu aina uudestaan ja uudestaan kuin päättymättömänä luuppina. Taiteilija kutsuu kävijöitä istuutumaan ja osallistumaan teokseen omalla kehollaan ja äänellään. 

“Ääni läpäisee rajat. Se kohtelee kaikkia kappaleita yhtäläisesti. Kulttuurisessa psykoakustiikassa ei siten ole kyse vain äänen ja fyysisten rakenteiden kuten seinien ja muiden avaruudellisten kappaleiden välisestä vuorovaikutuksesta vaan siitä, miten ääni ilmiönä kohtaa ja voimaannuttaa elolliset olennot ja niiden yksilölliset kokemukset, historiat, ympäristöt ja mahdolliset tulevaisuudet.” – Camille Norment    

Camille Norment (s. 1970, Yhdysvallat) asuu ja työskentelee Oslossa. Hänen näyttelyitään, esityksiään ja pysyviä julkisia teoksiaan on nähty muun muassa seuraavissa tapahtumissa ja paikoissa: The Nam June Paik Award, Saksa (2023); Bergen Kunsthall (yksityisnäyttely sekä Festspillenessä uusi esitys), Norja (2023); The Armory, New York (2022); Punta della Dogana, Venetsia (2022); The Dia Art Foundation, New York (2022); Boccata d'arte, Italia (2021); Renaissance Society, Chicago (2019); SFMOMA (2017); Jazzhouse, Kööpenhamina (2016); Lisboa Soa, Lissabon (2016); Ultima Oslo Contemporary Music Festival (2015); Museum of Modern Art, New York (2013) ja Oslon nykytaiteen museo (2012). Hän edusti Norjaa vuoden 2015 Venetsian biennaalissa ja on sen jälkeen osallistunut useisiin biennaaleihin mukaan lukien Kochi-Muziris (2016), Montreal (2016), Lyon (2017) ja Thaimaa (2018). Tänä vuonna hän on mukana Biennale Sonissa Sveitsissä. 

Emilija Škarnulytė  

Taiteilija ja elokuvantekijä Emilija Škarnulytė on kiinnostunut syvästä ajasta, jolla viitataan erittäin hitaisiin, pitkällä aikavälillä tapahtuviin muutoksiin. Hän käsittelee teoksissaan historiallisen ajanjaksomme ilmeisiä ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, ja pyrkii tarkastelemaan niitä kuvitellusta tulevaisuuden arkeologin tai geologin näkökulmasta. Hänen teoksissaan liikutaan usein ekologisesti ainutlaatuisissa paikoissa: Pohjois-Amerikan aavikoilla, Lähi-idän autiomaissa, eurooppalaisissa ydinvoimaloissa, kylmän sodan tukikohdissa ja merten afoottisilla vyöhykkeillä, joihin valo ei yllä. Kamera toimii arkeologisena työkaluna, joka lävistää niin geologisia, ekologisia, poliittisia kuin kosmisia kerroksia.  

Näyttelyn teoksessa kuvattu henkilö on taiteilijan liettualainen isoäiti Aldona, joka sokeutui keväällä 1986. Lääkärit arvioivat hänen näköhermojensa tuhoutuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta ympäristöön levinneiden myrkkyjen johdosta. Osa teoksesta on kuvattu Grutas Park -nimisessä teemapuistossa, jonne on kerätty Neuvostoliiton vallan aikaisia kommunismin aatetta ihannoivia patsaita. Installaation yrtit ovat peräisin Aldonan kotiseudulta. Alue sijaitsee Liettuan ja Valkovenäjän rajalla, joka on nykyisin myös puolustusliitto NATOn ja Euroopan unionin raja.   

”Liikkuvaa kuvaa tehdessäni näen filmin usein veistoksellisena materiaalina, pikselit savena josta yritän muotoilla vastauksia monenlaisiin esiin nouseviin kysymyksiin. Yritän ottaa kairausnäytteen nykymaailman ytimestä tai kerrostumista ja nähdä erilaisia syvän ajan ja kulttuurin kerroksia alkaen galakseista, neutriinoista, hiukkasista, ihmisen jättämistä arvista ja merten pimeistä vyöhykkeistä. Lisäksi yritän usein mitata näitä maisemia käyttäen omaa kehoani.” – Emilija Škarnulytė 

Emilija Škarnulytė (s. 1987, Vilna) asuu ja työskentelee paikasta toiseen liikkuen. Hänen töitään on ollut viimeksi esillä Gwangjun biennaalissa, Henie Onstad Triennaalissa, Vilnan biennaalissa ja Helsinki Biennaalissa. Hänen yksityisnäyttelyitään on ollut seuraavissa museoissa ja taidegallerioissa: Tate Modern, Lontoo (2021); Kunsthaus Pasquart, Biel/Bienne (2021); Ferme-Asile, Sion (2023); Den Frie, Kööpenhamina (2021); Vilnan kansallisgalleria (2021); Vilnan nykytaiteen keskus CAC (2015) ja Kunstlerhaus Bethanien, Berliini (2017). Hän edusti Liettuaa XXII Triennale di Milanossa ja osallistui Baltian paviljonkiin vuoden 2018 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Hänen elokuviaan on IFA:n, Kadist Foundationin ja Center Pompidoun kokoelmissa, ja niitä on esitetty Serpentine Galleryssa Lontoossa, Centre Pompidoussa Pariisissa ja Museum of Modern Artissa New Yorkissa sekä lukuisilla elokuvafestivaaleilla. 

ARS FENNICA - Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö

Kiasma_Kansallisgalleria-logo | KIASMA

17.05.2024Näitä kirjoja Suomessa lainattiin eniten vuonna 2023
17.05.2024Suomen suurimmalle bändien fanituotteisiin erikoistuneelle Backstage Rock Shopille tulossa kaikkien aikojen festarikesä
17.05.2024Pia Andellin Kesken - lyhytelokuva valittu parhaaksi pohjoismaiseksi draamaksi
16.05.2024Sinikka Sokka sivuun Heinolan kesäteatterin tuotannosta
16.05.2024Hämeenlinnan Teatterilla huikea näytäntövuosi
16.05.2024Myrskyluodon Maija Pohjoismaiden katsotuin pohjoismainen elokuva tänä vuonna
16.05.2024Kingdom of the Planet of the Apes oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
12.05.2024Euroviisut keräsi suomalaiset ruutujen äärelle - finaali tavoitti noin 2,15 miljoonaa suomalaista
12.05.2024Sveitsi voitti Euroviisut
11.05.2024Hollanti ei osallistu Euroviisujen finaaliin
11.05.2024Käärijä ei kerrokaan Suomen pisteitä Euroviisujen finaalissa
09.05.2024Peluri - Kuolema on elävien ongelma -elokuva menestyi Beijing International Film Festivaaleilla
09.05.2024Peluri - Kuolema on elävien ongelma - DVD-ELOKUVA-ARVOSTELU
09.05.2024Mikko Harju julkaisi voimabiisin eletylle elämälle
09.05.2024Käärijä esiintyy Euroviisuissa muumien kanssa
09.05.2024Paula Koivuniemelle iso kiitoskonsertti Tampereella
08.05.2024Irina juhlistaa 20-vuotista uraansa
08.05.2024Syksyllä Petri Laaksosen "Täällä Pohjantähden alla" -juhlakiertue
08.05.2024Kino-Palatsi eurooppalaisen elokuvakulttuurin aarteeksi
08.05.2024Cinema Orion tuo kaivatut yönäytökset takaisin Helsinkiin
08.05.2024Painetun kirjan myynti on käynnistynyt viime vuotta hitaammin
08.05.2024Käärijä antaa Suomen pisteet viisufinaalissa
08.05.2024Levykauppa Äx julkaisee 24-osaisen sarjan, jossa artistit kertovat Lempilevyistään
08.05.2024Windows95man raivasi tiensä Euroviisujen finaaliin
07.05.2024Tampereen Nokia Arenalla järjestetään Suomen suurimmat Euroviisubileet 11. toukokuuta
03.05.2024Einin tulevan albumin kolmas single "Tää kaikki olis voinut olla sun" julkaistu
03.05.2024Eurovision laulukilpailu rakensi uuden mobiilisovelluksensa suomalaisella No Code -alustalla
03.05.2024David Nichollsin hellänkirpeä romaani ensikohtaamisista ja toisista mahdollisuuksista
03.05.2024Walesin prinsessa Catherinen ensimmäinen elämäkerta julkaistaan suomeksi heinäkuussa
03.05.2024Tessa Hadleyn romaani on herkkävireinen kuvaus pysähdyttävästä surusta, katkerista muistoista ja salatuista tunteista
03.05.2024Presidentti Stubbista julkaistu virallinen valokuva
03.05.2024Tomi Saario julkaisi uutta musiikkia
03.05.2024Jesse Kaikuranta tekee musiikillisen täyskäännöksen
03.05.2024KUUMAA julkaisi uuden albumin
03.05.2024Käärijä julkaisi uutta musiikkia
03.05.2024Lauri Tähkä julkaisi viimeiset kappaleensa
03.05.2024ABREAU julkaisi uutta musiikkia
02.05.2024The Fal Guy oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
19.04.2024Suomen katsotuin tv-kanava Yle TV1 uudistaa ilmeensä
19.04.2024Tove Jansson tunsi olevansa ennen kaikkea maalari - Janssonin elämästä kertova näyttely avautuu Muumimuseossa
19.04.2024Lea Lavenin, Kai Hyttisen, Marion Rungin ja Markku Aron suositulle Yhdessä-konserttikiertueelle jatkoa uusitulla ohjelmistolla
19.04.2024Ressu Redfordilta uutta musiikkia
19.04.2024DJ-duo DOG HUSTLERS julkaisi uuden singlen, joka on bile-versio Kaija Koon legendaarisesta hitistä
19.04.2024VIIVI julkaisi odotettua uutta musiikkia
19.04.2024Civil War - ELOKUVA-ARVOSTELU
17.04.2024Wilma Schlizewski paljastaa kaiken uutuuskirjassa
17.04.2024Britannian albumilistan kärkinimi The Libertines Turkuun
17.04.2024Lauri Tähkä lopettaa uransa
17.04.2024Kyllä isä osaa -elokuva oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
17.04.2024Ilmaista rahaa - TEATTERIARVOSTELU
17.04.2024Hiirenloukku - TEATTERIARVOSTELU
11.04.2024Luvattu maa - ELOKUVA-ARVOSTELU
11.04.2024Back to Back - ELOKUVA-ARVOSTELU
11.04.2024Maaliskuun 2024 katsotuimmat elokuvat
11.04.2024Kyllä isä osaa -elokuva oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
05.04.2024Uusi teos kokoaa Suomen varhaispostin laajan historian yhteen
05.04.2024Samu Haber julkaisi uuden kappaleen osana MIELI ry:n Mielinauha -kampanjaa
05.04.2024Suvi Teräsniskan uusi albumi nousi virallisen albumilistan ykköseksi
05.04.2024Dingon alkuperäisestä albumista julkaistaan rajoitettu tuhannen kappaleen vinyylipainos
05.04.2024Jenni Vartiainen julkaisi uuden tanssittavan singlen "Villit vedet"
02.04.2024Warkautelaisia on romaani Varkauden synkästä historiasta ja sen ylisukupolvisista vaikutuksista
02.04.2024Romanien kansallispäivää voi juhlia Helsingissä monin eri tavoin
02.04.2024Kyllä isä osaa -elokuva oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
28.03.2024Teoston ennätysvuosi 2023 - tekijänoikeuskorvaukset nousivat 83,8 miljoonaan euroon
28.03.2024Liikunta- ja kulttuuriedun suosituin kohde ovat viihteen pääsyliput - Museokortti jo 4. suosituin
28.03.2024Yleisradion tulevan kesän audiodraama Maarit - nälkää ja rakkautta kertoo Maarit Hurmerinnasta
28.03.2024Supersuositun Benjamin Ingrosson odotettu jättikonsertti vihdoin Pohjanmaalle
28.03.2024Palkittu Oopperan ja Baletin areenakiertue saavutti uusia yleisöjä
28.03.2024Viime kesänä - ELOKUVA-ARVOSTELU
26.03.2024Yläkoulumaailmaan sijoittuva Sori siitä -draamasarja pureutuu luokkaeroihin ja eriarvoisuuteen
26.03.2024YleXPop ja Radio Suomen kesäkonsertti järjestetään tänä vuonna Seinäjoella
26.03.2024Runoilijan paluu olympialaisiin - Suomi on runoilun hallitseva olympiavoittaja
26.03.2024Sirpa Kähkösen käsikirjoittama musiikkinäytelmä UKK saa kantaesityksensä lokakuussa Musiikkiteatteri Kapsäkissä
26.03.2024Otto Sandqvistin uusi teos Cowboy försvunnen saa ensi-iltansa Teater Viiruksessa
26.03.2024Freelancemuusikot ry vetoaa Yleen, että se vaatii EBUa sulkemaan Israelin ulos Euroviisuista
26.03.2024Waltteri Torikan juhlakonsertti Olavinlinnassa elokuussa
25.03.2024Kansainvälistä Pianopäivää juhlitaan ympäri maailman 28. maaliskuuta
25.03.2024Arvorakennusten julkisivut paljastavat työmaahuumoria ja kätkevät synkkiä tragedioita
25.03.2024Puhutteleva tietoteos kannustaa kyseenalaistamaan roolit, joihin olemme kasvaneet
25.03.2024Erkka Mykkäsen autofiktiivinen esseeromaani rakkaudesta, seksistä, Frendit-sarjasta ja itsensä kumppanina olemisesta
25.03.2024Antti Tuiskun viimeiseltä kiertueelta julkaistaan konserttitaltiointi
25.03.2024Suvi Teräsniska julkaisi 12. albuminsa
25.03.2024Animaatioelokuva Kung Fu Panda 4 oli viime viikonlopun katsotuin elokuva
24.03.2024Jussi-palkinnot vuonna 2023 ensi-iltansa saaneille elokuville jaettiin Jussi-gaalassa
24.03.2024Paula Havasteen historiallinen romaani Luode saa pohtimaan sodan hintaa sekä sotilaan motiiveja ja moraalia
24.03.2024Dingon basisti Pepe Laaksonen on kuollut
22.03.2024Finnhits 50 vuotta -juhlakiertue marraskuussa - ikivihreitä menestyskappaleita tulkitsevat Nina Tapio, Annika Eklund, Tomi Metsäketo ja Sami Hintsanen
22.03.2024Vuoden tiedekirja -palkinto teokselle runoilija Mirkka Rekolasta
22.03.2024Monikielisten lasten oman äidinkielen lukutaitoa on tärkeää tukea
22.03.2024Menestyselokuvan Luottomies: All in tuotantoyhtiö jatkaa kasvuaan - elokuva-alan moniottelija Antti Luusuaniemi yhtiön vetäjäksi
22.03.2024Tuure Kilpeläinen kiertueelle neljän sinfoniaorkesterin kanssa
22.03.2024Jussi-palkinto täyttää 80 vuotta - Jussi-gaalan juontavat kokeneet valkokankaan tähdet Katariina Kaitue ja Jaana Saarinen
21.03.2024One Life - ELOKUVA-ARVOSTELU
19.03.2024Suomen elokuvasäätiön vuoden ensimmäiset tukipäätökset on julkaistu
19.03.2024Ennätyksiä rikkonut kansainvälinen trilleritapaus Anna O on ilmestynyt suomeksi
19.03.2024Uskalla tuntea -kirjassa tarjotaan näkökulmia ja apuvälineitä tilanteisiin, joihin jokainen päätyy tunteidensa kanssa
18.03.2024Kaikille avoin Kirjailija-verkkolehti on julkaistu
18.03.2024Näyttelijä Martti Suosalon perustama Teatteri Sirkus Suosalo -kiertueteatteri saa jatkoa
18.03.2024Railakas farssikomedia Tuplakupla Krapin Kesäteatterissa kesällä
18.03.2024Jenni Vartiainen lähtee konserttisalikiertueelle marraskuussa

Näytä lisää »