Kuvataiteilijan mediaanitulo taiteellisesta työstä 167 euroa kuukaudessa - työttömyysturvaa ei silti uskalleta hakea

Suomen Taiteilijaseuran jäsenkysely paljastaa karun todellisuuden ammattitaiteilijoiden toimeentulosta ja työttömyysturvaan liittyvistä haasteista Suomessa: kuvataiteilijan työ on usein pirstaleista, tulot muodostuvat useista eri lähteistä ja sosiaaliturvan käytännöt ja palvelujärjestelmä eivät tunnista alan erityispiirteitä.

Suomalaiset tekevät kuvataidekohteisiin vuosittain hurjat 5,3 miljoonaa käyntiä (Frame Finland Kuvataiteen tilastot 2024). Kuvataiteen suosio ei kuitenkaan heijastu taiteilijoiden ansaintaan, ja harva taiteilija tuleen toimeen omassa ammatissaan. Merkittävimmät tulonlähteet taiteilijoille ovat muut tulot kuin tulo omasta taiteellisesta työstä.

Ilman apurahoja kyselyyn vastanneiden ammattikuvataiteilijoiden mediaanitulo taiteellisesta työstä oli vain 2 000 euroa vuodessa, eli noin 167 euroa kuukaudessa. Kun taiteelliseen työskentelyyn myönnetyt apurahat lasketaan mukaan, vastaajien mediaanitulo nousee 3 500 euroon vuodessa (noin 290 euroa kuukaudessa).

Taiteellista työskentelyä rahoitetaan siis pitkälti muilla tulonlähteillä. Yli puolet vastaajista on erittäin tyytymättömiä tai jokseenkin tyytymättömiä taiteellisesta toiminnasta saamiinsa tuloihinsa.

- ”Jäsenkysely osoittaa, että monen ammattikuvataiteilijan arjessa on läsnä epävarmuus ja huoli toimeentulosta, myös ja erityisesti työttömyyden kohdatessa”, kommentoi Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.

Lähes 44 prosenttia kyselyyn vastanneista taiteilijoista on jättänyt hakematta työttömyysetuutta, vaikka saattaisi olla siihen oikeutettu. Syinä mainitaan järjestelmän monimutkaisuus, ristiriitaiset viranomaisohjeet ja pelko takautuvista takaisinperinnöistä.

Taiteilijoiden ammatin erityispiirteitä ja työskentelyn realiteetteja ei tunnisteta riittävästi viranomaiskäsittelyssä. Järjestelmä huomio huonosti työskentelyn, joka voi koostua lyhyistä työjaksoista sekä useista pienistä toimeksiannoista ja tulovirroista. Moni taiteilija yhdistää esimerkiksi palkkatyötä, yrittäjyyttä ja apurahalla työskentelyä.

Vaatimus hakea kokoaikatyötä ei sovi alalle, jossa kokoaikainen työllisyys rakentuu useista sivutoimisista työsuhteista ja kokoaikaisia työtehtäviä on heikosti tarjolla. Työvoimatoimiston epäselvät käytännöt ja harhaanjohtavat ohjeistukset johtavat kohtuuttomiin tilanteisiin ja jopa työtilaisuuksien peruuttamiseen.

Taiteellinen toiminta saatetaan tulkita päätoimiseksi yrittäjyydeksi, vaikka tulot olisivat hyvin pienet ja epävarmat. Vastaajat kertovat tilanteista, joissa oman ammattitaidon ja taiteellisen profiilin ylläpito työttömyysjakson aikana on tulkittu päätoimiseksi yrittäjyydeksi ja johtanut työttömyysetuuden epäämiseen. Tällaiseksi toiminnaksi on kerrottu esimerkiksi verkkosivujen tai sosiaalisen median profiilin päivittäminen.

Epäluottamus työvoimaviranomaiseen on johtanut etuuksien alikäyttöön sellaisen ammattiryhmän keskuudessa, jonka keskimääräinen tulotaso ja neuvotteluasema on valmiiksi heikko.

- ”On ensisijaisen tärkeää, että työttömyysturva palvelee myös heitä, joiden urapolut rakentuvat monimuotoisista ja epätyypillisistä töistä. Järjestelmään kytkeytyvät riskit, kuten viranomaisten epäselvät ja epäjohdonmukaiset tulkinnat, eivät saisi kaatua työttömän työnhakijan niskaan”, kommentoi Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki.

Suomen Taiteilijaseura katsoo, että työttömyysturvaa tulee kehittää suuntaan, jossa järjestelmä tukee työnhakua taiteenalalle ominaisilla tavoilla. Yrittäjyyttä, palkkatyötä ja muita tuloja yhdistävillä henkilöillä tulee olla tosiallinen mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin.

Yritystoiminta tulisi tulkita sivutoimiseksi, kun taiteilijan toiminta osoittaa tarkoitusta hankkia elantoa palkka- ja apurahatyöllä myynnin sijasta. Viranomaisten ymmärrystä taiteilijan työstä tulee vahvistaa ja päätöksenteon tulee olla yhdenvertaista, johdonmukaista ja ennakoitavaa.

Kuvataiteilijoiden toimeentulo on taiteilijaryhmistä heikoimmalla tasolla. Suomen Taiteilijaseura katsoo, että työttömyysturvajärjestelmän kehittämisen lisäksi tarvitaan pitkäjänteisiä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan taiteellisen työskentelyn edellytyksiä.

Ammattitaiteilijoiden toimeentuloa voidaan vahvistaa mm. nostamalla taiteilija-apurahojen tasoa kohti suomalaista mediaanituloa, laajentamalla näyttelypalkkiojärjestelmää, luomalla kuvataiteilijoille työsuhteisia työmahdollisuuksia sekä vahvistamalla julkisen taiteen rahoitusta ja prosenttiperiaatetta.

Suomen Taiteilijaseuran sähköiseen kyselyyn vastasi kesäkuussa 2025 yhteensä 329 ammattikuvataiteilijaa. Heistä 316 vastasi suomenkieliseen ja 13 englanninkieliseen kyselyyn. Vastaajista 88 % kuuluu Suomen Taiteilijaseuran jäsenliittoihin. Vastaajista 2 % oli alle 29-vuotiaita, 50 % 30–49-vuotiaita, 46 % oli 50–69-vuotiaita ja 2 % yli 70-vuotiaita.

Kuvataiteilijat ovat Suomessa korkeasti koulutettu ammattiryhmä. Kyselyyn vastanneista taiteilijoista 86 % on vähintään alempi korkeakoulututkinto taiteen alalta. Korkea koulutustaso ei kuvataiteilijoiden kohdalla kuitenkaan suoraan korreloi vakaiden tulojen tai työmahdollisuuksien kanssa.