Kansallisgallerian vetoomus museoiden avaamisen puolesta

17.02.2021

kansallisgalleria.png

Lähes vuoden kestänyt koronapandemia on osoittanut suomalaisten vahvan tahdon taistella yhdessä kaikkia uhkaavaa virusta vastaan. Laajamittaiset yhteiskunnan toimintojen rajoitukset ja sulut sekä terveydenhuollon selkeät ohjeet ovat hillinneet viruksen leviämistä niin hyvin kuin on ollut mahdollista.

Kansainvälisesti katsottuna olemme suoriutuneet erinomaisesti. Hinta, jonka tästä maksamme on talouden nopea hidastuminen ja jatkuvasti lisääntyvä paine verovaroin katettavien menojen kasvusta.

Me, Kansallisgallerian pääjohtaja ja museoiden johtajat, toivomme, että tartuntatautilain uudistuksen myötä alakohtaiset päätökset olisivat mahdollisia, ja maamme museot voitaisiin avata terveysturvallisia sääntöjä noudattaen.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan 5.2.2021 julkaiseman, tartuntatautilain uudistukseen liittyvän lausunnon mukaan tapahtuma- ja kulttuurialalla on jäänyt työllistämättä 136 000 tilapäistä työntekijää.

Lomautukset ovat väistämättömiä toimenpiteitä sulkujen jatkuessa. Niiden negatiiviset vaikutukset ovat suuret niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnalle.

Sivistyslakivaliokunta mainitsi lausunnossaan myös, että ”…useilla toimialoilla, esimerkiksi museoissa ja kirjastoissa, on erityisjärjestelyin päästy hyvinkin turvalliseen toimintaan.” Yhdymme tähän mielipiteeseen ja lisäämme, että jo kesäkuussa 2020, kevään sulkuajan jälkeen, pystyimme avaamaan toiminnan rajatusti, hallitusti ja terveysturvallisuutta noudattaen.

Museovierailla on käytettävissään useita käsidesipisteitä, olemme edellyttäneet maskin käyttöä museon tiloissa ja asiantunteva asiakaspalveluhenkilöstömme on ohjannut vieraita turvaetäisyyksien ylläpitämisessä. Museoissamme vierailevat taiteen ystävät ovat noudattaneet terveyssuosituksia kiitettävästi.

Covid-19 -viruksen herkkä tarttuminen on koko yhteiskunnan haaste. Myös taloudellisen toiminnan voimakas hidastuminen on koko yhteiskunnan haaste. Molemmilla on kauaskantoiset vaikutukset.

Koronatilanteen pitkittyessä on syytä harkita taloudellisen toiminnan mahdollistamista myös muussa kuin elinkeinoelämän toiminnassa. Se on Suomessa asuvien mielenterveyden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja taloudellisen tulevaisuuden näkökulmasta välttämätöntä. Pienistä puroista kasvaa se elpymisen joki, jota nyt tarvitsemme.

Risto Ruohonen
Kansallisgallerian pääjohtaja

Marja Sakari
Ateneumin taidemuseon museonjohtaja

Leevi Haapala
Nykytaiteen museo Kiasman museonjohtaja

Kirsi Eskelinen
Sinebrychoffin taidemuseon museonjohtaja

03.03.2021Stadin slangin etymologinen sanakirja selvittää vanhojen slangisanojen alkuperän
03.03.2021Ilmanvaihdon pienentäminen puoleen estää koronaviruksen leviämistä konserttisalissa - Pariisin filharmonikot ottivat simulaatiotyökalut avuksi konserttisalien aukaisemiseksi uudelleen
03.03.2021Uutuuskirjassa pohditaan miten onnellinen vanhuus Suomessa tänä päivänä toteutuu
03.03.2021Meteorologi Kerttu Kotakorven esikoiskirja on viimeisimpään tietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta ilmastonmuutoksen kourissa
03.03.2021Leffateatterin akustiikka voi vääristää elokuvan äänimaiseman
03.03.2021Aarteet maailmalta - Mesenaattien matkassa - näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa
03.03.2021Ykkösrivin esseisti Silvia Hosseini kirjoittaa elämästä, kuolemasta ja matkoista niiden välillä
03.03.2021Kämp-hotellikonsernin omistaja, bisnesmoguli Petter Stordalen esittää 10 elämänohjetta parempaan arkeen uutuuskirjassaan Vihdoinkin maanantai!
03.03.2021Renny Harlinin elämäkerta julkaistaan syksyllä 2021
03.03.2021Molli ja hirveä herne-kirja auttaa saamaan taaperon ruokailutilanteet haltuun

Siirry arkistoon »