Emil Cedercreutzin ainutlaatuinen ateljeekoti Harjula esitellään runsaasti kuvitetussa uutuuskirjassa30.08.2023 Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949) rakennutti 1912 valmistuneen taiteilijakotinsa Harjulan Kokemäenjoen rantatöyräälle Harjavaltaan. Runsaasti kuvitettu teos esittelee Harjulaa ympäristöineen sekä luo katsauksen Emil Cedercreutzin elämään taiteilijakodissa ja siellä syntyneeseen taiteeseen. Taiteilijakoti Harjula on osa kansainvälisten taiteilijoiden maaseutuateljeekotivirtausta, johon liittyi haave omatoimisesta selviytymisestä sekä asettumisesta luonnonkauniille paikalle asumaan ja työskentelemään. Taustalla on myös ajatus kodista kokonaistaideteoksena. Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz ei käyttänyt omaperäisen ja kodikkaan kotinsa suunnitteluun arkkitehtiä vaan suunnitteli kaiken itse. Rakennuksen rungoksi siirrettiin vanha maalaistalo ja luhtiaitta. Cedercreutz kehitteli ja muovasi niistä omien mieltymystensä ja unelmiensa mukaan ainutlaatuisen kokonaisuuden. Rakennuksen sisällä on sarja mielikuvituksellisesti sisustettuja huoneita, joissa on vanhoja huonekaluja, suomalaisia ryijyjä, arvokkaita maalauksia ja itämaisia esineitä yhdistettynä taiteelliseksi kokonaisuudeksi. Emil Cedercreutz koki voimakkaasti olevansa satakuntalainen ja satakuntalaisuuden edistäjä. Hän perusti nimeään kantavan säätiön Harjavaltaan edistämään näitä pyrintöjä. Säätiö harjoittaa korkeatasoista kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan ja edistetään sekä taiteilijan että Harjavallan kaupungin kulttuuria ja näkyvyyttä. Harjulan taiteilijakodin omistaa Emil Cedercreutzin Säätiö, ja Harjavallan kaupunki vastaa Emil Cedercreutzin museon toiminnasta. Taiteilijakodin lisäksi museokokonaisuuteen kuuluvat Maahengen temppelin kansatieteelliset kokoelmat, taidemuseo ja veistospuisto. Lisäksi Relas on tutkinut suomalaista taidetta vuosilta 1850–1950. Valokuvataiteilija Niclas Warius on ottanut kirjan kuvat Harjulasta nykyasussaan. Emil Cedercreutz ja taiteilijakoti Harjula Kirjoittaja: Jukka Relas 176 sivua Parvs 2023 |