Näyttelijä Matti Ranin on kuollut
24.11.2013 Näyttelijä, teatterinjohtaja ja teatterineuvos Matti Ranin on kuollut. Asian vahvisti
tänään sunnuntaina 24. marraskuuta STT:lle hänen poikansa Martti Ranin.
Matti Ranin menehtyi tänään sunnuntaina myöhään iltapäivällä kotonaan. Hän kuoli pitkään kestäneen sairauden uuvuttamana. Hän oli kuollessaan 87-vuotias.
Matti Ranin syntyi näyttelijäperheeseen 21. marraskuuta 1926 Tampereella.
Matti Ranin liittyi talvisodan alkaessa ilmatorjuntaan Porissa ollessaan 13-vuotias. Jatkosotaan hän osallistui erilaisissa tehtävissä huhtikuuhun 1944.
Matti Raninille myönnettiin ansioistaan teatterineuvoksen arvonimi vuonna 2001. Vuonna 1950 hän avioitui Irja Raninin kanssa, josta avioliitosta heillä on neljä poikaa: Markku s. 1951, Matti Olavi s. 1952 (näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa), Mikko s. 1955 ja Martti s. 1958.
Matti Raninin vanhemmat Helge Ranin ja Saara Ranin (o.s. Muinonen) olivat molemmat näyttelijöitä. Matti Ranin toimi näyttelijänä Suomen Kansallisteatterissa 1948–1975 sekä johtajana Intimiteatterissa 1975–1987 ja sen seuraajassa Teatteri Pienessä Suomessa 1987–1988.
Lisäksi Matti Ranin ja hänen vaimonsa Irja pyörittivät vuosina 1961–1988 Kasperteatteria, lapsille suunnattua nukketeatteria, joka esiintyi sekä television lastenohjelmissa että yleisön edessä.
Teatterissa Matti Ranin esiintyi Kasper-nuken kanssa, joka sai ideansa saksalaisesta Kasperl-nukketeatterista. Radiossa Raninin ääntä on kuultu esimerkiksi kuunnelmassa Jouluilta Impivaarassa.
Ensimmäisen elokuvaroolinsa Matti Ranin teki 1946, ja kaikkiaan niitä kertyi yli kolmekymmentä – tosin Ranin näyttäytyi jo alle yksivuotiaana elokuvassa Ei auta itku markkinoilla (1927). Hänen tunnetuimmat roolinsa ovat vänrikki Kariluoto Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa (1955), kirkkoherra Salpakari Laineen elokuvissa Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970), sekä Virta Matti Kassilan neljässä Komisario Palmu -elokuvassa (1960–1969).
Television puolella Ranin on viime vuosikymmeninä esiintynyt Elina Halttusen
kirjoittamissa televisiosarjoissa Blondi tuli taloon (1994–1995), Ihmeidentekijät (1996–1998) ja Parhaat vuodet sekä sarjoissa Kotikatu ja Taivaan tulet.
Matti Raninia voidaan pitää suomalaisen jälkiäänityksen uranuurtajana, sillä hän on tehnyt jälkiäänityksiä vuodesta 1967 lähtien. Hän on ollut mukana äänenä kymmenissä lastenelokuvissa, ja hänen työtään ovat monet Disney-elokuvienkin suomenkieliset ääninauhat. Hän ohjasi Walt Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937) animaatioelokuvan suomenkielisen jälkiäänityksen ensimmäisen version vuonna 1982.
Matti Raninin kuolemasta kertoi ensin Yle nettisivuillaan. Ranin asui vaimonsa Vuokko Raninin kanssa viimeiset vuotensa Helsingin Munkkiniemessä.
Matti Raninin poika Martti Ranin sanoo, että hänen isänsä työtä leimasi voimakas ammattiylpeys. Lisäksi hän ehti tehdä laajasti eri rooleja aina kirkasotsaisesta rakastajasta nukketeatteriin.
Martti Raninin mukaan hänen isänsä oli vielä eläkkeelläkin aktiivinen ja aikaansa seuraava, mutta tänä vuonna hänen yleiskuntonsa heikkeni voimakkaasti.
|
