Kirjailijat järkyttyivät uudesta laista, joka heikentää heidän oikeuksiaan

Hallituksen esitys e-lainauskorvauksesta, jossa äänikirjojen lukijat nostetaan korvauksen piiriin, sai eduskunnan hyväksynnän 11. joulukuuta.

Kirjailijat ovat tyrmistyneitä. Äänikirjojen lukijoiden eli esittävien taiteilijoiden nostaminen tekijöille kuuluvan korvauksen piiriin on hämmentävä päätös, jota ei ole riittävästi perusteltu suppeassa ja sisäisesti ristiriitaisessa lakiesityksessä.  

- "Tuore ratkaisu voi pahimmillaan hämärtää tekijänoikeudellisia käsitteitä. Sellaiselle ei ole tarvetta nykyisessä laissa, jossa tekijän ja lähioikeuksien haltijoiden roolit on selkeästi erotettu toisistaan”, sanoo Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.

Ratkaisu on sekä tekijänoikeuslain että käytännön järjestelyiden kannalta ongelmallinen, eikä vastaa hankkeen alkuperäistä tarkoitusta. Lainauskorvaus on luotu kompensoimaan kirjailijoille kirjastolainaamisen aiheuttamia menetyksiä myynnissä, koska kirjailija ei saa kirjoitustyöstään missään vaiheessa palkkiota, vaan ainoastaan myyntiin perustuvaa tekijänoikeustuloa.

Äänikirjan lukija sen sijaan saa työstään tuntiperusteisen ja asianmukaisen korvauksen. Tästä syystä myös monet näyttelijät ovat astuneet esiin vastustaakseen kirjailijoille epäreilua esitystä. Tekijä tuottaa sisällön, jonka esittävä taiteilija esittää. Lukija ei osallistu sisällön tuottamiseen. Tekijänoikeus kuuluu kirjailijalle ja äänikirjan lukijalle esittämiseen liittyvä lähioikeus. 

- ”Moni kirjailija on kommentoinut, että tästä eteenpäin he tulevat lukemaan omat äänikirjansa itse. Kirjailijaliitto on myös järjestämässä asian tiimoilta jäsenilleen koulutusta", sanoo Ville Hytönen.  

Kirjailijaliitto ei sinänsä vastusta lukijoiden toimeentulon tukemista, mutta tekijöille kuuluva lainauskorvaus on tälle auttamatta väärä paikka. Myös monissa muissa eduskunnan sivistysvaliokunnalle toimitetuissa asiantuntijalausunnoissa kritisoitiin esitystä. Niistä tahoista, jotka ottivat suoraan kantaa lukijan oikeuteen korvaukseen, suurin osa vastusti sitä.

Esimerkiksi Teoston mukaan äänikirjan lukijoiden nostamisesta korvauksen piiriin ei tehty riittävää vaikutusten arviointia. Lisäksi tekijöiden asema ei saa korvausoikeuden ja määrärahojen suhteen heikentyä mahdollisen e-äänikirjojen lukijoiden korvausoikeuden myötä.  

Professori Rainer Oeschin mukaan esitys on sisäisesti ristiriitainen ja se ei kohtele kaikkia tekijöitä ja muita oikeudenhaltijoita tasa-arvoisesti. Uusi lainauskorvaus on esityksen mukaan ”kulttuuritukea”, jolla ei ole mitään liityntää tekijänoikeuksiin.

Oeschin mukaan ratkaisu on silmänkääntötemppu, ja e-aineistojen lainauskorvaus liittyy kiinteästi tekijänoikeuksiin. 

Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís tuo esiin, kuinka liitto on hämmentynyt heikosta ja läpinäkymättömästä lainvalmistelusta:  

- “Hallituksen esityksestä ei järjestetty poikkeuksellisesti lainkaan lausuntokierrosta, eikä esitykseen sisälly asianmukaista vaikutusten arviointia. Lisäksi esityksen ruotsinkielinen versio oli valmis vasta, kun eduskuntakäsittely alkoi. Asiasta jätettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle lokakuussa kolme kirjallista kysymystä, joihin kuuluu vastata 21:n päivän kuluessa. Kaikkiin vastattiin myöhässä vasta joulukuussa.” 

Monet kirjailijat ovat hyvin huolissaan siitä, mitkä lakimuutoksen kerrannaisvaikutukset ovat.  

- “Kirjailijat kokevat, että heidät on jätetty yksin ja heidän työtään ei arvosteta. Hallitusohjelmassa oli lukemista ja kirjallisuutta edistäviä kirjauksia, mutta syksy on osoittanut päättäjien kyvyttömyyden ja haluttomuuden vaalia suomalaista kirjallisuutta ja sen tekijöitä. Tästä ovat osoituksena myös leikkaukset vähälevikkisen kirjallisuuden ostotukeen ja suunnitelmat nostaa kirjojen arvonlisäveroa. Samaan aikaan PISA-tulokset lukutaidon romahtamisesta ovat hälyttäviä,” toteaa Hytönen. 

Ville Hytönen vetosi muutama viikko sitten 28.11. kirjailijoiden ja kirjallisuuden puolesta. Kirjoitus levisi kulovalkean tavoin somessa herättäen tuhansia reaktioita.

- “Toisin kuin nykyiset päättäjät, suomalaiset haluavat puolustaa kirjailijoitaan muuttuvassa maailmassa”, sanoo Hytönen.