Sylvi-palkintofinalistit 2026 on julkistettu16.01.2026
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry myöntää vuosittain Sylvi-palkinnon ansioituneimmalle sarja- ja elokuvakäsikirjoitukselle. Asiantuntijaraadit ovat valinneet finalistit vuonna 2025 ensi-iltansa saaneista teoksista. Elokuva- ja TV-Sylvi-palkinnot jaetaan vain käsikirjoituksen perusteella. TV-Sylvin voittajan valitsee ohjaaja Saara Saarela ja Elokuva-Sylvin käsikirjoittaja-ohjaaja Vuoden 2026 TV-Sylvi-finalistit ovat:
Kurjen kirous – Niklas Lindgren Pojken i grannhuset – Eva-Maria Koskinen Rakkaat lapset, kausi 2 – Anna Dahlman, Anna Brotkin, Niina Lahtinen ja Pirjo Heikkilä Räjähdysherkkä, kausi 2 – Pilke Salo, Milla X. Tuokkola ja J. J. Vanhanen
Vuoden 2026 Elokuva-Sylvi-finalistit ovat:
100 litraa sahtia – Teemu Nikki Huutamisen taito – Josefina Rautiainen Jossain on valo joka ei sammu – Lauri-Matti Parppei Uhma – Reeta Ruotsalainen Molempien käsikirjoituspalkintojen suuruus on 2500 euroa ja ne rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista. Sylvi-kilpailuun osallistui yhteensä 12 kotimaista ensi-iltansa saanutta elokuvaa ja 15 sarjaa.
Sylvi-finalistit on valinnut kaksi raatia. TV-Sylvin raadissa ovat toimineet käsikirjoittaja-tuottaja Melli Maikkula, käsikirjoittaja-ohjaaja Milla Pelkonen, käsikirjoittaja-ohjaaja Oskari Sipola ja käsikirjoittaja-kirjailija Anders Vacklin. Raati kiinnitti erityisesti huomiota sarjojen omaperäisyyteen, dramaturgiaan ja tarinan vetovoimaan. Vuonna 2025 kilpailuun kilpailuun osallistuneissa käsikirjoituksissa oli nähtävissä genretyypillistä käsikirjoittamista sekä eri genre-elementtien tutkimista ja kokeilua. Raadille käsikirjoitusten kautta kävi selväksi se, että Suomessa kirjoitetaan hyvin laadukkaita sarjoja, jotka pääsevät yhtenäiselle laatutasolle.
Elokuva-Sylvin raadissa ovat toimineet ohjaaja-käsikirjoittaja Anna Dahlman, käsikirjoittaja Laura Suhonen ja dramaturgi Janne Rosenvall. Raatia ilahdutti kirjoittajien ammattitaito ja kunnianhimo, joka oli läsnä jokaisessa ehdokashakuun lähetetyssä käsikirjoituksessa. Henkilöhahmojen kautta aiheisiin syntyneet näkökulmat olivat monipuolisia, mielenkiintoisia ja tuoreita. Elokuvavuonna 2025 kilpailuun osallistuneita käsikirjoittajia kiinnostivat erityisesti mielenterveyteen liittyvät teemat. TV-Sylvin raadin perustelut:
Kurjen kirous Kurjen kirous on omaperäinen ja armottomasti kirjoitettu käsikirjoitus, joka vetoaa poikkeuksellisella itsevarmuudellaan ja säälimättömyydellään. Elokuvantekomaailmaan sijoittuva tarina, jossa päähenkilö uskoo olevansa kirouksen uhri, rakentaa asetelman, joka on yhtä aikaa absurdi, naurattava ja tarkoituksellisesti katsojaa koetteleva. Niklas Lindgrenin käsikirjoitus ei pyri miellyttämään eikä pyydä anteeksi, vaan uskaltaa tykittää puhtaalla tekstillä, parenteesien taloudellisuudella ja rohkealla ilmaisulla. Pessimistinen elämänasenne kannattelee kokonaisuutta, jossa epäilykset kirouksen langettajasta kääntyvät jokaiseen vuoronperään.
Pojken i grannhuset (suom. Naapurin poika) Eva-Maria Koskisen käsikirjoittama Pojken i grannhuset tarttuu rohkeasti tabuaiheeseen ja rakentaa vahvan moraalisen asetelman, jossa keskiössä ei ole niinkään rikoksen selvittäminen kuin sen eettiset ja inhimilliset seuraukset. Sarja käsittelee pedofiilia-aihetta poikkeuksellisen moninäkökulmaisesti ja ajatuksia herättävällä tavalla. Visuaalisesti vahva ja dramaturgisesti kunnianhimoinen sarja on hyvin kirjoitettu, omaääninen ja provokatiivinen kokonaisuus.
Rakkaat lapset, kausi 2 Rakkaat lapset rakentuu mehevän ja toimivan komediallisen asetelman varaan, jossa omaleimaiset ja keskenään erilaiset henkilöhahmot kannattelevat tarinaa johdonmukaisesti loppuun asti. Narsistinen äitihahmo toimii kertomuksen moottorina, käynnistäen ja kiihdyttäen tapahtumia yhä pidemmälle viedyillä komediallisilla ratkaisuilla, kuten absurdiksi äityvällä valehuutokaupalla. Anna Dahlmanin, Anna Brotkinin, Niina Lahtisen ja Pirjo Heikkilän kirjoittama dialogi on sujuvaa, oivaltavaa ja aidosti hauskaa. Sarjan vahvuus on hahmovetoisessa komediassa ja epäsovinnaisissa, mutta samastuttavissa, naiskuvissa. Konsepti kantaa niin hyvin, että toinen kausi nousee jopa ensimmäistä vahvemmaksi.
Räjähdysherkkä, kausi 2 Räjähdysherkkä-sarjan toinen kausi on vaivattomasti soljuvaa ja kadehdittavan varmaa käsikirjoittamista, jossa teema hyvän mutta hukassa olevan ihmisen kyvystä ilkeyteen ja pahuuteen kulkee kirkkaana läpi koko kauden. Kolmen käsikirjoittajan, Pilke Salon, Milla X. Tuokkolan ja J. J. Vanhasen yhtenäinen, vahva ääni on huomattava saavutus. Sarjan toinen kausi nousee kokonaisuutena entistäkin eheämmäksi ja yhteiskunnallisemmaksi kehittäen sarjan omaa ilmaisua ja tarttuen teemoihin, joihin ei suomalaisessa sarjamuotoisessa draamassa ole aiemmin juuri koskettu. Elokuva-Sylvin raadin perustelut:
100 litraa sahtia Teemu Nikin käsikirjoitus 100 litraa sahtia vie lukijan sahdin maailmaan, joka on monelle ennalta vieras, ja tekee sen vastustamattoman hauskasti ja koskettavasti. Käsikirjoitus rakentuu minimalistisen juonen varaan, mutta jännite kantaa alusta loppuun. Lukemista on vaikea lopettaa, sillä käsikirjoitus myös lunastaa kaikki lupauksensa. Päähenkilöt, sisarukset Pirkko ja Taina ovat samaan aikaan sietämättömiä ja rakastettavia antisankareita. Alkoholismin teema kulkee tarinan alla monisyisenä ristiriitana: sahti on kulttuuria ja yhteisöllisyyttä, mutta myös ongelmia synnyttävä päihde. Käsikirjoitus ei tuomitse, vaan rakentaa pieteetillä pienistä havainnoista kokonaisvaltaista maailmaa.
Huutamisen taito Huutamisen taito ei selittele turhia, vaan imaisee lukijan välittömästi mukaansa. Käsikirjoitus herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjoaa vastauksia – ja juuri siinä piilee sen voima. Josefina Rautiaisen kerronnassa ei ole kliseitä, vaan oma, tunnistettava sävy, jossa aikajänne on hallittu ja takaumia käytetään täsmällisesti ja merkityksellisissä kohdissa. Sommittelun rytmi toimii tarkasti niin kohtausten välillä kuin pienemmissäkin yksiköissä. Psykologisesti monimutkainen jännite rakentuu vähäeleisesti: dialogi kantaa, selittelyä vältetään ja väkivallan uhka tuntuu aidosti läsnä olevalta, jopa trillerimäisellä tavalla. Terapeuttisuhteen kuvaus, jossa projisointi ja pakkomielteisyys kietoutuvat yhteen, avaa häiritsevän ja kiinnostavan näkökulman vallankäyttöön ja väkivaltaisiin kokemuksiin. Äkillinen, vihjaileva loppu jättää lukijan tilaan, jossa teos jatkaa elämäänsä mielessä pitkään lukemisen jälkeen.
Jossain on valo joka ei sammu Jossain on valo joka ei sammu rakentaa vahvan ja omaperäisen maailman kielen kautta – maailman, jonka käsikirjoittaja Lauri-Matti Parppei tuntee perinpohjaisesti ja jota hän kuvaa poikkeuksellisen läsnä olevalla ja tunnistettavalla raumalaisella ilmaisulla. Käsikirjoituksessa luotetaan kuvalliseen ajatteluun ja symboliikkaan. Junarata kuoleman vertauskuvana ja majakkakohtaus piirtyvät mieleen voimakkaina elokuvallisina kuvina. Vaikka masentunut päähenkilö on aina haaste käsikirjoittajalle, Parppei on onnistunut tuomaan tarinaan myös lämpöä ja toivoa. Kokonaisuus on inhimillinen ja koskettava: päähenkilön kamppailu ja yritykset selvitä tekevät käsikirjoituksesta rehellisen ja rohkean.
Uhma Reeta Ruotsalaisen käsikirjoittama Uhma tempaa mukaansa ennen kaikkea vahvan päähenkilönsä kautta. Vilma on alusta asti kiinnostava ja moniulotteinen roolihahmo. Käsikirjoituksen liike ei perustu perinteiseen juonivetoisuuteen, vaan pakottavaan tunteeseen siitä, että jokin on pielessä ja että vääryys vaatii vastavoimaa. Käsikirjoitus uskaltaa käsitellä moraalia ja yhteiskuntaa olematta vähääkään moralistinen tai liian julistava. Laitoksen manipuloiva johtaja on kylmäävä hahmo, jonka kohdalla lukija jää toivomaan, että paha todella saa palkkansa. Käsikirjoituksen dialogi on uskottavaa ja taitaen kirjoitettua – ympäristö tuntuu lähes fyysisenä kokemuksena, homeen hajuna ja rakenteisiin pinttyneenä ahdistuksena. Erityisen koskettava on Vilman ja hänen äitinsä välinen suhde, joka on kirjoitettu kivuliaan rehellisesti ilman yksioikoisuutta. Uhma on taitavasti rakennettu, rohkea ja suoraselkäinen käsikirjoitus, jossa hahmot viedään äärimmilleen mutta säilyvät elävinä ja inhimillisinä.
Sylvi-palkintoa on jaettu vuodesta 2011 alkaen. Palkinto myönnetään vain tekstin, ei elokuvan tai sarjan perusteella. Sen ovat voittaneet lukuisat suomalaiset eturivin käsikirjoittajat. Sylvi palkinto on jaettu vuodesta 2021 lähtien sekä parhaalle elokuva- että sarjakäsikirjoitukselle.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on vuodesta 1921 toiminut, kirjailijoiden itsensä perustama alan ammattilaisten ammatti- ja etujärjestö. Yhdistyksessä on noin 650 jäsentä, jotka kirjoittavat näytelmiä sekä elokuva-, tv-, kuunnelma- ja multimediakäsikirjoituksia.
|
