Tommi Kinnusen Pitkä aukea oli syyskuun myydyin kirja

Kinnusen Pitkä aukea kiinnosti syyskuussa kaikissa formaateissa: se oli kotimaisen kirjallisuuden ykkönen niin painettuna kirjana, äänikirjana kuin sähkökirjanakin.

Myös esimerkiksi Ilkka Remeksen Kaaos (WSOY 2026) ja Maritta Lintusen Halla (WSOY 2026) nousivat useammalle listalle.

Painetun käännöskirjallisuuden kärkeä piti Devney Perryn romantasia-sarjan toinen osa Kottaraisten riitti (Karisto 2026). Käännettyjen äänikirjojen ykkönen oli Anna Janssonin Pelon labyrintti (Gummerus 2026).

- ”Kirjasyksy on täydessä vauhdissa, ja uutuudet kiinnostavat lukijoita selvästi. Vauhti toivoaksemme vain kiihtyy, kun kovin sesonki on vielä edessä. Syyslomien aikaan käynnissä on myös Lukuloma, kirja-alan toimijoiden yhteinen kampanja, joka kannustaa koululaisia ja perheitä tarttumaan lomaillessa kirjaan”, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson. 

Tietokirjoissa korostuvat turvallisuuden ja rikollisuuden teemat, kun listoilla esiintyy esimerkiksi Vankilatarinoita Sörkasta (Bazar 2026), Häke 112 – Näkymätön auttaja (Docendo 2026) ja Henkivartijat: Presidentin turvallisuusvartioston tarina (Otava 2026).

Mysteerejä haluttiin syyskuussa ratkaista itse, sillä painettujen kirjojen listalla esiintyvät tehtäväkirjat Murdoku (Karisto 2026) ja Murha! - 100 mysteeriä nojatuolietsiville (Gummerus 2024). 

Nuorten suosiossa oli rakastetun heppakirjasarjan tuorein teos, sillä painettujen lasten ja nuorten kirjojen kärkeen nousi Venny Helénin Rambon talli: Valkean ratsun kirous (WSOY 2026).

Painettujen kirjojen listalla esiintyy runsaasti uutuuksia myös perheen pienimmille, kuten Maaret Kallion Tunteiden metsä – Pelokas Pupu ja muita eläinsatuja (WSOY 2026), Salla Savolaisen Puuta! (WSOY 2026) ja Mauri Kunnaksen Sankarien iltasatukirja (Otava 2026).

Kolmannen kvartaalin päättyessä kirjakaupan luvut ovat vahvassa positiivisessa vireessä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kaunokirjojen euromääräinen myynti kasvoi jopa 9 % ja tietokirjatkin pysyivät positiivisen puolella, kun kasvua syntyi reilut 1 %. Lasten ja nuorten kirjamyynti kasvoi liki 3 %. 

- ”Nämä luvut enteilevät hyvää loppuvuotta. Erityisen ilahduttavaa on lasten ja nuorten kirjamyynnin kasvu, kun taustalla on tieto Pisa-tuloksista. Lukemisen mallia on tärkeää näyttää kotona ja kirjoja on pidettävä saatavilla”, Karlsson muistuttaa. 

 

Mitä Suomi lukee -tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalka- ja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin.

Tilastot kokoaa Kirjakauppaliitto ja niistä viestitään Instagramissa @mitasuomilukee -tilillä ja Facebookissa Mitä Suomi lukee -sivulla.

Tutustu kaikkiin tilastoihin ja kirjalistoihin täällä