Ihmisen tekemälle syntyy tunniste - suunnittelijana palkittu Juuso Koponen

Ihmisen tekijyydelle ei aiemmin tarvinnut uhrata ajatustakaan. Nyt tekoälymurros tekee taustalla olevan ihmisen uudella tavalla merkitykselliseksi. Ilmiö näkyy jo yleisenä turhautumisena sosiaalisen median tekoälysisältöihin.  

– "Kun kone pystyy tekemään jatkuvasti enemmän, ihmisen tekemälle, ajattelemalle ja myös vastuulle syntyy uudenlaista arvoa. Tuntuu ilmeiseltä, että tarvitsemme tapoja tunnistaa ja valita sitä tietoisesti", sanoo Ihmisen tekemää -hankkeen perustaja Seppo Honkanen.

Ajatus on tuttu muista kuluttajille tarkoitetuista tunnuksista. Kun esimerkiksi Avainlippu kertoo suomalaisesta työstä ja Reilun kaupan merkki tuotannon ehdoista, Ihmisen tekemä -tunniste voi tehdä näkyväksi ihmisen osuuden. Asian, jota on yhä vaikeampi päätellä itse. 

EU:n tekoälysäädöksen avoimuusvelvoitteet tulivat voimaan elokuun alussa. Ne edellyttävät tiettyjen tekoälyllä tuotettujen tai muokattujen sisältöjen tunnistettavuutta ja esimerkiksi syväväärennöksien alkuperän ilmoittamista.

Ihmisen tekemää -hankkeessa lähestytään teemaa toisesta näkökulmasta. Kun tekoäly hiipii vähitellen osaksi lähes kaikkea tekemistä, tarvitsemme konkreettisia keinoja tehdä ihmisen omaa panosta näkyväksi ja arvostettavaksi.

– "Tekoälyn merkitsemiselle syntyy jo sääntöjä ja hyvä niin. Kysymme toisin päin: kuinka voin kuluttajana tietää, että juuri tässä ihmisen ajattelulla, luovuudella ja työllä on ollut olennainen merkitys", Honkanen sanoo.

Tunniste ei ole vielä valmis järjestelmä. Sen tarvetta, mahdollisuuksia, kriteerejä ja ongelmakohtia tarkastellaan syksyn aikana eri alojen näkökulmista. Tämän jälkeen käyttöä pilotoidaan sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa. 

– "Ei ole mielekästä koettaa sanella, miten tekijyys määritellään. Eri aloilla kysymykset myös ovat erilaisia. Selvitämme yhdessä eri alojen edustajien kanssa, missä tunnisteesta olisi mahdollisesti hyötyä, mitä sen pitäisi luvata ja missä uskottavat rajat voisivat kulkea", Honkanen pohtii.

Mukana ovat ainakin journalismi, kustannusala, sekä kulttuurin, taiteen ja tieteen edustajia.  Taustatyöhön osallistuvat muun muassa Journalisti-lehden päätoimittaja Marja Honkonen, Kustannusosakeyhtiö Siltalan kustantaja Aleksi Siltala sekä Ihmisen tekemää -tutkijaryhmän ohjelmajohtaja dosentti Karoliina Snell.

Tunnuksen lähtökohtana on ajatus kolmiportaisesta mallista, jota on työstetty hankeessa mukana olevien ajattelijoiden kanssa. 

1. Lupauksen voi antaa kuka tahansa. Esimerkiksi omissa sosiaalisen median kanavissaan voi kertoa sitoutuvansa siihen, että itse julkaistavat materiaalit ovat omin käsin tehtyjä.
2. Sitoumus on organisaation itse antama ja perustuu luottaukseen.
3. Sertifikaatti on vahvempi, hakemuksesta myönnettävä ja tarkistukseen perustuva tunnus. 

Erityisesti sitoumuksen ja sertifikaatin kohdalla selvitettävänä ovat määrittelyt ja kriteerit.

Kuinka suuri ihmisen oman panoksen pitää olla, kuinka paljon tekoälyä voi hyödyntää jossain tuotantoprosessin vaiheessa ja mitä tunnisteen nähneen ihmisen pitäisi voida siitä luotettavasti päätellä. 

– "Yksi esille noussut mahdollisuus on, että sertifikaatti voisi toimia eräänlaisen ihmistyön tuoteselosteen tavoin", kertoo Honkanen. 

Täydellisestä koko prosessin tekoälyttömyydestä ei lähtökohtaisesti ole kyse. Olennainen tausta-ajatus on, ettei tekoäly se korvaa sitä ihmisen ajattelua, luovuutta, harkintaa, tekijyyttä ja vastuuta, josta tunnisteella luvataan kertoa.

Tunnisteen visuaalisen ilmeen on suunnitellut Juuso Koponen. Hänet on palkittu Vuoden Graafikkona vuonna 2024 yhdessä työparinsa Jonatan Hildénin kanssa.

Perustana on sormenjälki. Se kertoo ainutkertaisuudesta, henkilökohtaisesta näkökulmasta ja tekijän omasta kädenjäljestä. Rosoisuus viestii siitä, että ihmisen tekemän ei tarvitse näyttää täydelliseltä tai keskimääräiseltä.

Tekoäly voi auttaa ihmistä ja ihminen voi ohjata tekoälyä. Lähtökohta on silti, että ihmisen omalla näkökulmalla ja tekemisellä on itseisarvo. Sormenjälkitunnus tiivistää tämän ajatuksen. 

Kuva © Juha Ilmari Laine

Ihmisen tekemää on keväällä 2026 Alfred Kordelinin säätiön tuella käynnistynyt yhteiskunnallinen hanke, joka puolustaa ihmisen ajattelun, luovuuden, työn ja tekijyyden arvoa tekoälymurroksessa. Hanke rakentaa keskustelun rinnalle käytännön ratkaisuja, joiden avulla ihmisen tekemä voidaan tunnistaa, valita ja pitää taloudellisesti mahdollisena.

Mukana hankkeessa on kymmeniä tunnettuja suomalaisia yhteiskunnan, kulttuurin, median, tieteen ja teknologian aloilta. Heitä ovat esimerkiksi Matti Vanhanen, Perttu Pölönen, Baba Lybeck, Minna Huotilainen ja Johanna Vuorelma. 

Tunnisteen taustaselvitys ja ensimmäiset pilotit toteutetaan loppuvuoden 2026 aikana. Mukaan kutsutaan eri aloja edustavia organisaatioita ja yksityishenkilöitä. Tulosten perusteella tunnisteen kriteerejä ja käyttötapoja kehitetään edelleen.